Kognitiivinen psykoterapia ja hypnoterapeuttinen työskentely yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa – tapausesimerkki

Suomalaisen väestön keskuudessa ahdistus on hyvin yleinen oire sekä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on yleisin mielenterveyshäiriö, joka on diagnosoitu psykoterapiassa käyvillä potilailla. Psykoterapian tavoitteena on auttaa potilasta saavuttamaan parempi kyky sietää epävarmuutta, kyky sietää huolia sekä pärjätä niiden kanssa sekä hyväksyä, että elämään kuuluu huolia. Tutkimusten mukaan psykoterapia on tehokas hoitomuoto yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.  Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan potilaan hoitoa kognitiivisen psykoterapian ja hypnoterapian menetelmiä yhdistäen.  Ahdistuksen tasoa seurattiin APES-asteikon avulla sekä CORE-OM ja BDI kyselyiden avulla. Opinnäytetyön tapaustutkimuksen perusteella potilas hyötyi merkittävästi kognitiivisen ja hypnoterapian menetelmien yhdistämisestä. Hoitojakso sisälsi 32 x 45 min käyntiä. Hoitojakson päättyessä potilaan ahdistuksen oireet oli vähentyneet. APES- asteikko, BDI ja CORE-OM kyselyt osoittivat myös, että  hoitojakson aikana potilaan ahdistuksen oireet lievittyivät ja toimintakyky parani huomattavasti.

Terhi Ketonen: Kognitiivinen psykoterapia ja hypnoterapeuttinen työskentely yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa – tapausesimerkki

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023.

Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa

Peliriippuvuus on riippuvuussairaus, joka aiheuttaa haittoja laaja-alaisesti sekä yksilölle itselleen, läheisille että laajemmin yhteiskunnallisesti. Peliriippuvuuden tehokkaalla hoidolla voisi lievittää tehokkaasti sekä yksilön kärsimystä että säästää yhteiskunnan resursseja. Vakiintuneista hoitomuodoista ainakin kognitiivisen käyttäytymisterapian on todettu vähentävän pelaamista. Hypnoterapeuttisista menetelmistä peliriippuvuuden hoidossa ei ole tutkimustietoa. Lähinnä tapausselotustyyppisten tutkimusten pohjalta on arvioitu, että hypnoterapeuttisista menetelmistä voisi olla hyötyä yleisesti riippuvuussairauksien hoidossa ja retkahdusten ehkäisemisessä. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään soveltuvatko tietyt hypnoterapeuttiset menetelmät, jaettu ruutu – ja neuvotteluhuonetekniikka, peliriippuvuuden hoitoon ja onko näistä menetelmistä hyötyä peliriippuvuuden hoidossa tutkimuspotilaan kohdalla. Tuloksena oli, että potilaan pelaaminen väheni terapian aikana mutta ei loppunut kokonaan. Potilaalla oli terapian päättyessä kokemus, että pelaaminen ei enää hallitse häntä vaan hänellä on mahdollisuus hallita pelaamista. Potilas koki, että hypnoterapeuttisessa työskentelyssä saadut elävät mielikuvat antoivat hänelle vahvuutta olla pelaamatta. Terapeutin osalta hypnoterapeuttiset menetelmät toivat vaihtelua terapian kulkuun ja perinteistä kognitiivista terapiaa monipuolisemmat työvälineet riippuvuuden käsittelyyn. Tämän opinnäytetyön perusteella hypnoterapeuttiset menetelmät tarjoavat keinon lisätä kokemuksellisia menetelmiä tavallisesti käytettyjen kognitiivisten menetelmien rinnalle ja ne soveltuvat peliriippuvuuden hoitoon ainakin kognitiivisten menetelmien ohessa käytettyinä.

Saara Ojala: Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa 

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia sisältäen hypnoterapiaa 2020 – 2023

”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Unihäiriö on yleinen ja elämää monin tavoin rajoittava häiriötyyppi. Kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla on tutkitusti saavutettu hyviä tuloksia unihäiriön hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan unihäiriön syntyä ja kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) ja hypnoosin vaikutuksia häiriön hoidossa tapausesimerkin kautta. Aineisto koostuu psykoterapiatapaamisten litteroiduista sisällöistä. Asiakastapaamisia oli yhteensä kuusi. CBT:n mukaisesti työskentelyssä keskeistä on ollut kognitiivinen käsitteellistäminen, uneen liittyvien ajatusten ja uskomusten tarkastelu ja muokkaaminen sekä päiväaikaiset toiminnan muutokset. Hypnoosin avulla tätä samaa muutostyötä on pyritty vahvistamaan. Opinnäytetyössä tuodaan esille mitkä seikat ovat olleet vaikuttamassa häiriön syntyyn ja millaiset tekijät ovat olleet keskeisiä unihäiriön hoidossa asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuina.

Opinnäytetyön tulokset ovat linjassa sen näkökulman kanssa, että CBT on toimiva hoitomuoto unihäiriöiden hoidossa ja että hypnoosi menetelmänä voi tarjota toimivan lisätyökalun hoitoprosessiin.

 

Nina Kontula: ”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin – tapausesimerkki

Kognitiivinen psykoterapia on osoitettu tehokkaaksi hoitomuodoksi yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (CBT) on näistä tutkituin hoitomuoto ja tämän hyödyllisyydestä yleistyneen ahdistuneisuuden hoidossa on paljon tutkimustuloksia. Myös muut kognitiivisen psykoterapian muodot, kuten kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) ja kolmannen aallon psykoterapiat ovat hyödyllisiä ahdistuneisuuden oireiden vähentämisessä. Hypnoterapia ei itsessään ole oma terapiasuuntauksensa, vaan tätä käytetään osana muuta teoreettista kehystä. Hypnoosin käytöstä on kuitenkin lupaavia tuloksia myös ahdistuneisuuden hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan hoitoa kognitiivisen psykoterapian menetelmin ja hypnoterapiaa hyödyntäen. Hoitojakso sisälsi 20 x 45 min käyntejä ja välitehtäviä. Jakson lopulla potilaan ahdistuneisuuteen liittyvä oireilu oli vähäisempää CORE-OM-mittarilla arvioituna (alussa 13.3 pistettä, lopussa 3.8 pistettä). Tapaustutkimus toi esille tarpeen arvioida
potilaan lähikehityksen vyöhykkeen tasoa osana sopivan psykoterapeuttisen intervention valitsemista.

Hanna Tuomisto: Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin –
tapausesimerkki

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Altistushoito ahdistuneisuushäiriön hoidossa hypnoterapiaa apuna käyttäen, tapaustutkimus

Tarkastelin opinnäytetyössäni koulutushoitopotilaani ahdistusoireiden muutoksia terapian edetessä sekä miten potilas koki hypnoterapian käytön ahdistuneisuushäiriön altistushoidossa.
Pohdin opinnäytetyössäni mikä oli potilaan kokemus hypnoterapian käytöstä hänen terapiansa aikana.
Tässä opinnäytetyössäni kuvaan potilaan terapiaa kokonaisuudessaan. Terapiakäyntejä oli yhteensä 24 joista hypnoosiharjoitteita oli yhteensä kahdeksan. Hypnoosiharjoitteiden avulla pyrittiin lisäämään in vivo altistusten onnistumista ja siis osaltaan helpottamaan niihin pääsemistä.

Tutkimuskohteena olivat erityisesti potilaan ahdistusoireiden muutokset terapian edetessä. Ahdistuneisuuden mittareina toimivat lomakkeista BAI ja GAD-7. CORE-OM- lomaketta käytettiin psyykkisen voinnin mittaamiseen.
In vivo altistuksissa sovellettiin SUD-asteikkoa.

Potilaan terapian hoitotulos oli potilaan kanssa asettamiemme tavoitteiden mukainen. Terapian lopussa potilas koki saaneensa terapiasta apua ahdistusoireidensa lievenemisessä. Terapiassa käytettyjen BAI ja GAD-7- lomakkeiden ja SUD- asteikon mukaan potilaan ahdistusoireet lievenivät merkittävästi terapian edetessä.

Potilaan haastattelun mukaan hypnoterapialla oli suuri osuus hoidon tuloksellisuudessa. Potilaan kokemus oli, että ilman hypnoterapiaharjoitteita hän ei olisi onnistunut pääsemään in vivo altistuksiin.  Hypnoosiharjoitteissa edettiin pelkohierarkian mukaisesti mielikuvissa kohti pelottavinta paikkaa.  Tämän tapaustutkimuksen perusteella potilaalle oli merkittävää hyötyä hypnoterapian käytöstä osana ahdistuneisuushäiriön altistushoitoa.

Marjo Veikkola: Altistushoito ahdistuneisuushäiriön hoidossa hypnoterapiaa apuna käyttäen, tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023