Touretten oireyhtymän psykoterapia: systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Touretten oireyhtymä on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka tunnusmerkki ovat pitkäkestoiset tic-oireet. Sen hoitoon on kehitetty spesifejä psykoterapiamuotoja, joiden tehokkuutta sekä terapiavaikutuksen mediaattoreita ja moderaattoreita aikuisten potilaiden hoidossa selvitettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Useat systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, meta-analyysit ja alkuperäistutkimukset puoltavat tavankääntömenetelmän tai CBIT-intervention tehokkuutta tic-oireisiin verrattuna tukea antavaan psykoterapiaan. Myös ERP-menetelmästä on lupaavia alustavia tuloksia. Tic-oireiden vaikeusaste hoidon alussa ei näytä olevan este terapian tuloksellisuudelle. Muista psykoterapioista tutkimustietoa on vain vähän.

Johan Ahti: Touretten oireyhtymän psykoterapia: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Transsensitiivinen lähestymistapa kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa

Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä voi olla samoja mielenterveysongelmia kuin muillakin ihmisillä, mutta kulttuurin ahtaiden sukupuolinormien ja vähemmistöstressin seurauksena joidenkin mielenterveysongelmien, kuten masennuksen ja ahdistuksen riski on kuitenkin kohonnut. Olennaisimmat tekijät transsukupuolisten asiakkaiden psykoterapiassa ovat tieto sekä terapeuttinen asennoituminen, terapeutin tulee olla tietoinen siitä kulttuurisesta ympäristöstä, missä elämme ja millaisia vaikutuksia sillä kullekin yksilölle on.

Transsensitiivisen terapian lähtökohtana on työntekijän sensitiivisyys ja ammattitaito sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden teemoissa sekä tasavertainen ja luottamuksellinen yhteistyösuhde asiakkaan kanssa. Ammattitaidolla tarkoitetaan ajantasaista tietoa ja osaamista vähemmistökysymyksistä, haasteista ja voimavaroista, joita vähemmistöasemaan erityisesti ja yleisesti liittyy. Keskeisenä työskentelyn tavoitteena voivat olla paitsi oman sukupuoli-identiteetin vahvistuminen myös niiden erityiskysymysten työstäminen, joita sukupuoleltaan moninaiset usein kohtaavat arjessaan. Transsensitiivisessä terapiassa yhtenä tavoitteena voi olla tutkia ja vahvistaa asiakkaan sukupuoli-identiteettiä sekä luoda hyväksyvää ja arvostavaa suhdetta omaan itseen. Myös mahdolliset hoitotarpeet -ja toiveet voivat olla pohdinnan kohteena. Yhteiskunnan normatiivisuuden synnyttämä vähemmistöstressi ja syrjintäkokemukset vaikuttavat usein transihmisten jaksamiseen sitä heikentäen ja altistavat lisäksi itseen ja identiteettiin kohdistuville kriittisille ajatuksille.

Terapiasuhteen laatu toimii välittävänä tekijänä vahvistavan suhtautumisen ja hyvinvoinnin välillä, mutta myös vahvistava ja myönteinen suhtautuminen vaikuttaa myönteisesti terapiasuhteen laatuun. Suhteen luomiseen ja sen ylläpitämiseen tulee siis panostaa ja tietoa tämän tueksi tarvitaan. Transihmisten kohdalla luottamuksella terapeutin tietoon, osaamiseen ja sensitiivisyyteen on vaikutus terapiasuhteen laatuun ja näin terapian tuloksellisuuteen.

Tässä tutkimuksessa hahmotellaan transsensitiivistä lähestymistapaa kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa erityisesti kognitiivisten psykoterapioiden ja hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulmista. Tapaustutkimuksen aineistoa analysoidaan vuorovaikutustutkimusta hyödyntäen psykoterapian vuorovaikutuksellisen puolen tavoittamiseksi.

Outi Olakivi: Transsensitiivinen lähestymistapa kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma (2020-2023)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimijuuden muutos ja muutoksen esteet eräässä lyhyessä kognitiivisessa psykoterapiassa

Mielenterveysongelmat ovat hyvin yleinen ongelma ja erityisesti masennushäiriöt ovat Suomessa olleet lisääntymään päin. Psykoterapia on yksi mielenterveydenhäiriöiden vaikuttava hoitomuoto. Psykoterapialla pyritään oireiden helpottumisen lisäksi vaikuttamaan potilaan toimijuuteen siten, että potilaasta itsestään tulee aktiivinen toimija suhteessa omiin haasteisiinsa. Potilaan oman toimijuuden kehittyminen on muutosprosessin edellytys. Yhteistyösuhteen laatu ja potilaan tietyt psykologiset ominaisuudet vaikuttavat muutosprosessin etenemiseen. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan erään lyhyen kognitiivisen koulutusterapiapotilaan toimijuuden muutosta. Terapiatapaamisissa käytettiin erilaisia kognitiivisen terapian sekä hypnoterapian menetelmiä. Muutoksen mittarina käytettiin nauhoitettuja terapiakeskusteluja, APES-asteikkoa sekä CORE-OM- ja BDI kyselyä. APES-asteikko (Assimilation of Problematic Experience Scale) on assimilaatiomalli, jonka avulla voidaan tarkastella potilaan muutosta suhteessa ongelmalliseen kokemukseen. APES-asteikolla arvioituna potilaan toimijuudessa tapahtui muutosta parempaan terapian aikana. BDI- ja CORE-OM kyselyt osoittivat lievää myönteistä muutosta, ja potilaan oma sanallisesti ilmaisema kokemus omasta voinnistaan ja kyvystä vaikuttaa ongelmiinsa olivat eri tasolla kuin terapian alussa. Potilas olisi mahdollisesti voinut hyötyä paremmin pidemmästä psykoterapiasta, koska potilaalla oli taustalla pitkä historia mielenterveyden ongelmien sekä itsetuntoon liittyvien haasteiden kanssa

Janette Frondelius : Toimijuuden muutos ja muutoksen esteet eräässä lyhyessä kognitiivisessa psykoterapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa

”LAPIOLLA PÄÄHÄN” Kahden eri minätilan vuorovaikutuksen kehittyminen kognitiivisessa psykoterapiassa

Minätilaterapia kehittyi 1970-luvulta John Watkinsin ja Helen Watkinsin toimesta, osittain Paul Federnin ja Edward Weissin innoittamana. Minätiloilla tarkoitetaan persoonan eri osia, jotka ovat muodostuneet tilanteissa, joihin ei vielä ole olemassa selviytymismekanismia. Useimmiten minätilat muodostuvat lapsuudessa. Minätilat ovat yksilöillä normaalia psyyken toimintaa. Minätilaterapiassa tarkastelun kohteena ovat yksittäiset minätilat ja minätilojen välinen kommunikaatio. Minätilaterapia ei ole itsenäinen psykoterapiasuuntaus, vaan yksi tapa työskennellä, jolla voidaan auttaa asiakasta tutustumaan itseensä syvemmin. Tässä tapaustutkimuksessa erityisen tarkastelun kohteena oli asiakkaan nimeämät kaksi minätilaa, joiden vuorovaikutus keskenään oli haasteellista. Opinnäytetyöhön aineistoa kerättiin muistiinpanoilla, BDI-21 lomakkeella, ORS-lomakkeella sekä videoimalla asiakkaan psykoterapiaistuntokerrat. Minätilojen integraatioprosessin alussa muutokset olivat tavoitellun mukaisia ja minätilojen keskinäinen vuorovaikutus kasvoi. Tämä lisäsi asiakkaan itsetuntemusta ja tunnetaitoja. Integraatioprosessi jäi kuitenkin kesken ja lopullista minätilojen integraatiota ei tapahtunut. Yhtenä syynä tähän voi olla hypnoosin puuttuminen psykoterapiaprosessista.

 

Terhi Kivikoski: ”LAPIOLLA PÄÄHÄN” Kahden eri minätilan vuorovaikutuksen kehittyminen kognitiivisessa psykoterapiassa

Aikuisten kognitiivinen yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kognitiivinen psykoterapia ja hypnoterapeuttinen työskentely yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa – tapausesimerkki

Suomalaisen väestön keskuudessa ahdistus on hyvin yleinen oire sekä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on yleisin mielenterveyshäiriö, joka on diagnosoitu psykoterapiassa käyvillä potilailla. Psykoterapian tavoitteena on auttaa potilasta saavuttamaan parempi kyky sietää epävarmuutta, kyky sietää huolia sekä pärjätä niiden kanssa sekä hyväksyä, että elämään kuuluu huolia. Tutkimusten mukaan psykoterapia on tehokas hoitomuoto yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.  Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan potilaan hoitoa kognitiivisen psykoterapian ja hypnoterapian menetelmiä yhdistäen.  Ahdistuksen tasoa seurattiin APES-asteikon avulla sekä CORE-OM ja BDI kyselyiden avulla. Opinnäytetyön tapaustutkimuksen perusteella potilas hyötyi merkittävästi kognitiivisen ja hypnoterapian menetelmien yhdistämisestä. Hoitojakso sisälsi 32 x 45 min käyntiä. Hoitojakson päättyessä potilaan ahdistuksen oireet oli vähentyneet. APES- asteikko, BDI ja CORE-OM kyselyt osoittivat myös, että  hoitojakson aikana potilaan ahdistuksen oireet lievittyivät ja toimintakyky parani huomattavasti.

Terhi Ketonen: Kognitiivinen psykoterapia ja hypnoterapeuttinen työskentely yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa – tapausesimerkki

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023.

Päihderiippuvuuden hoito HOT -terapiaa ja mindfulness-harjoittelua yhdistävässä psykoterapiassa.

Tässä työssä tarkastellaan potilastapauksen avulla hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisessa viitekehyksessä päihderiippuvuuden hoitoa. Työskentelyssä painotetaan mindfulness-harjoittelua. Työn tarkoituksena on selvittää, onko työskentelyyn valituilla menetelmillä ja mindfulnessin käytöllä myönteistä vaikutusta potilaan kokemaan hyvinvointiin ja auttaako se potilasta riippuvuudesta toipumisessa ja retkahdusten vähenemisessä. Hoito toteutettiin strukturoidusti kahdeksan vastaanoton aikana. Kaikki vastaanotot pitivät sisällään mindfulness-harjoituksen.

Sari Fältmars: Päihderiippuvuuden hoito hyväksymis- ja omistautumisterapiaa sekä mindfulness-harjoittelua yhdistävässä psykoterapiassa. 

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Psykoterapeuttisten interventioiden vaikutusta aivotoimintaan on usein tutkittu niputtamalla eri mielenterveyshäiriöitä yhteen. Tutkimuksia, joissa selvitettäisiin aivokuvantamismenetelmien avulla tietyn terapiasuuntauksen toimivuutta tietyn häiriön hoidossa on vähän.

Tässä lopputyössä tarkastellaan aivotoiminnan muutoksia kognitiivisen psykoterapian aikana yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lopputyön tarkoituksena on selvittää vilkastuuko tai vaimeneeko aivotoiminta joillain alueilla terapiajakson seurauksena ja minkälaisiin tunnetason tai ajattelun muutoksiin nämä aivotoiminnan muutokset viittaavat.  Menetelmänä käytetään suppeaa systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka julkaisujen valintaprosessi eteni PRISMA 2020 -julkilausuman mukaisesti.

Tämän suppean systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tehokkaasti ahdistusoireita laskeneen CBT-jakson seurauksena aivotoiminta limbisillä alueilla ja etuotsalohkolla vaimenee. Tulokset ehdottavat, että limbisen järjestelmän herkkyys ahdistusta aiheuttaville ärsykkeille vähenee terapiajakson seurauksena. Lisäksi ahdistuksen säätelyyn ja murehtimiseen liitetty toiminta etuotsalohkon alueilla vähenee.

Emma Salo: Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa (2020-2023)

Ahdistuneisuuden kuvallinen työstäminen kognitiivisessa psykoterapiassa: Tapaustutkimus

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveydenhäiriöitä, jotka aiheuttavat yksilöllistä haittaa ja yhteiskunnallista kuormitusta. Ahdistuneisuushäiriöiden hoito koostuu tyypillisesti psykososiaalisesta hoidosta, lääkityksestä ja näiden yhdistelmistä. Kognitiivinen psykoterapia on eniten tutkittu sekä vaikuttavaksi että tehokkaaksi todettu ja tästä syystä myös eniten käytetty psykososiaalinen hoitomuoto ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kuvallisesta työstämisestä apua ahdistuneisuuteen liittyvien tunteiden ja ajatusten tunnistamisessa, ja onko kuvallisesta työstämisestä apua ahdistuneisuuteen lievittymiseen.

Tämän tapaustutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Kuvallinen työstäminen auttoi ahdistuneisuuteen liittyvien tunteiden ja ajatuksien tunnistamisessa. Tämän seurauksena itseymmärrys lisääntyi ja kyky sanoittaa ahdistuneisuutta kehittyi. Kuvallinen työstäminen johti ahdistuneisuuden lievittymiseen ja toimintakyvyn lisääntymiseen.

Tässä tapaustutkimuksessa kyseessä on yksittäinen tapaus, joten kuvallisen työstämisen hyödyllisyyttä ahdistuneisuuden hoidossa ei voida yleistää.

 

Juha Olkkola: Ahdistuneisuuden kuvallinen työstäminen kognitiivisessa psykoterapiassa: Tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Synnytyspelko on monitahoinen ilmiö, johon liittyy niin fysiologisia, psykologisia kuin sosiaalisia tekijöitä. Vaikeasta synnytyspelosta kärsii tutkimusten mukaan jopa 6–14 % odottajista, ja synnytyspelon tiedetään altistavan sekä äidin että vauvan useille psyykkisille ja somaattisille ongelmille sekä raskaus- ja synnytysaikana että synnytyksen jälkeen. Valtaosa kognitiiviseen psykoterapiaan tai hypnoterapiaan pohjautuvista interventioista on osoittautunut vaikuttaviksi synnytyspelon hoidossa, ja hypnoterapian assimilatiivisen yhdistämisen kognitiiviseen psykoterapiaan on aiemmissa tutkimuksissa todettu voivan lisätä hoidon vaikuttavuutta useiden häiriöiden hoidossa. Tiettävästi kognitiivisen hypnoterapian vaikutusta synnytyspelkoon ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tapaustutkimuksen keinoin, lievittyykö ensisynnyttäjän synnytyspelko loppuraskauden aikana toteutetun kahdeksan kerran kognitiivisen hypnoterapian intervention avulla. Interventiomalli kehitettiin tätä tutkimusta varten. Synnytyspelossa tapahtuneita muutoksia tutkittiin potilaan ensimmäisellä ja viimeisellä käynnillä täyttämillä W-DEQ A -synnytyspelkomittarilla ja GAD-7-ahdistuneisuuskyselyllä. Lisäksi tarkasteltiin muutoksia odottajan vauvaan liittyvissä mielikuvissa, joita tutkittiin litteroimalla potilaan vastaus samaan kysymykseen hoidon alussa ja lopussa.

Tulokset osoittivat, että potilaan synnytyspelko lievittyi merkittävästi intervention aikana: synnytyspelko-oireet vähenivät 40,8 % ja ahdistuneisuusoireet laskivat 75 %. Potilaan mielikuvat vauvasta myös lisääntyivät ja elävöityivät, mikä tapahtui samanaikaisesti synnytyspelon vähentyessä.  Pelon lievittymiseen vaikuttivat todennäköisesti sekä ajatusten ja uskomusten työstäminen että mielikuvatyöskentely, joiden myötä potilaan kokemus omasta pystyvyydestä vahvistui ja synnytykseen liittyvien mielikuvien ahdistavuus väheni. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa ja antavat lupaavaa viitettä kognitiivisen hypnoterapian hyödyistä synnytyspelon hoidossa.

Ea Huhtala: Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

 

Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin – tapausesimerkki

Kognitiivinen psykoterapia on osoitettu tehokkaaksi hoitomuodoksi yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (CBT) on näistä tutkituin hoitomuoto ja tämän hyödyllisyydestä yleistyneen ahdistuneisuuden hoidossa on paljon tutkimustuloksia. Myös muut kognitiivisen psykoterapian muodot, kuten kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) ja kolmannen aallon psykoterapiat ovat hyödyllisiä ahdistuneisuuden oireiden vähentämisessä. Hypnoterapia ei itsessään ole oma terapiasuuntauksensa, vaan tätä käytetään osana muuta teoreettista kehystä. Hypnoosin käytöstä on kuitenkin lupaavia tuloksia myös ahdistuneisuuden hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan hoitoa kognitiivisen psykoterapian menetelmin ja hypnoterapiaa hyödyntäen. Hoitojakso sisälsi 20 x 45 min käyntejä ja välitehtäviä. Jakson lopulla potilaan ahdistuneisuuteen liittyvä oireilu oli vähäisempää CORE-OM-mittarilla arvioituna (alussa 13.3 pistettä, lopussa 3.8 pistettä). Tapaustutkimus toi esille tarpeen arvioida
potilaan lähikehityksen vyöhykkeen tasoa osana sopivan psykoterapeuttisen intervention valitsemista.

Hanna Tuomisto: Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin –
tapausesimerkki

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023