Tarkastelen tässä opinnäytetyössä asiakkaan erillisyyden vahvistumista. Erillisyyden vahvistumista havainnoidaan Jessica Benjaminin käsitteen tekijä ja kohde avulla. Tekijä ja kohde -asetelmassa toinen on tekijä ja toinen kohde, se jolle tehdään, eikä se mahdollista sellaista vuorovaikutuksessa olemisen tapaa, jossa kaksi mieltä voi olla olemassa lähekkäin yhtä aikaa. Teoreettisena kehyksenä työssä on Benjaminin ajatus dialektisesta tunnustamisen prosessista, toisen näkökulmaan asettumisesta, jossa tekijä ja kohde -asetelma purkautuu ja kaksi mieltä luovat yhdessä kolmannen. Kolmannen tuottamassa tilassa ei ole hierarkiaa, vaan siinä tilassa koetaan toimijuutta ja vapautta tutkia ja keskustella siitä, mitä juuri tapahtui, sen sijaan että kokisin, että minua pakotetaan reagoimaan. Toisena näkökulmana on Jean Knoxin teoria toimijuuden vahvistumisesta terapiaprosessissa. Tarkastelen, miten asiakkaan pelko siitä, että hän hukkuu toiseen ihmiseen ja kadottaa itsensä, jos on lähellä toista, muuttuu. Havinnollistan terapiaistuntokatkelmien avulla asiakkaan erillisyyden haasteita seurustelusuhteessaa sekä sitä miten erillisyys ja toimijuus vahvistuvat terapian aikana yhteistyössä terapeutin kanssa.
Jaana Pirskanen
Erillisyyden tukeminen terapiaprosessissa
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
Kohti intersubjektiivisuutta: vastavuoroiset asetelmat, toimijuus ja terapeutin vastatunteet psykoterapiassa
|
Koulutusterapiassa tapahtuvan muutosprosessin tarkastelu Innovatiiviset hetket- muutosmallin avulla
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Innovatiiviset hetket -muutosmallin avulla integratiivisen psykoterapian koulutushoidon muutosprosessia. Tarkasteltu koulutuspsykoterapiaprosessi oli kestoltaan kaksi ja puoli vuotta, hoidon alusta hoidon loppupuoliskolle. Innovatiiviset hetket -muutosmallissa havainnoidaan asiakkaan kerrontaa asiakkaan ongelmallisesta kokemuksesta. Tätä tarkastellaan innovatiivisten hetkien kautta. Tässä työssä tarkastellaan sekä asiakkaan kerrontaa että terapeutin puhetapaa, ja sen sisällöllistä muutosta työskentelyn aikana.
Asiakas oli hoitoon tullessaan masentunut ja ajoittain itsetuhoinen. Asiakkaan ongelmallinen kokemus kuvautuu työskentelyssä omien tunteiden ja kokemusten arvottomuutena. Tämä näkyi työskentelyn alussa vahvana omien tunteiden välttelynä tai sivuuttamisena. Terapeutin puheenvuorot olivat empaattisia kuvauksia ja lyhyitä. Hoitoprosessin aikana asiakkaan oman kerronta tunnekokemuksesta laajeni. Hän alkoi nähdä omien tunnekokemusten merkityksen ja oma itsearvostus itseään kohtaan kasvoi. Terapeutti pystyi haastamaan ja laajentamaan asiakkaan reflektiota allianssin vahvistuessa. Asiakkaan kerronnasta on poimittavissa IM-mallin mukaisia Innovatiivisia hetkiä, jotka todentavat asiakkaan puheenmuutosta. Innovatiiviset hetket -muutosmalli voi toimia hyödyllisenä välineenä työskentelyprosessin kuvaamisessa kliinisessä työssä.
Pauliina Nieminen: Koulutusterapiassa tapahtuvan muutosprosessin tarkastelu Innovatiiviset hetket- muutosmallin avulla
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma 2020-2023.
Relationaalisen toimijuuden muutos psykoterapiaprosessissa
| Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tarkastelen opinnäytetyössäni masentuneen asiakkaan toimijuuden muutosta analysoimalla asiakkaan asemoitumista toimijaksi hänen puhuessaan ihmissuhteistaan. Teoreettisena näkökulmana työssäni on toimijuuden viiden aspektin malli (Seilonen & Wahlström, 2021). Spesifimmin keskityn työssäni tutkimaan asiakkaan toimijuuden muutosta relationaalisuuden aspektin näkökulmasta. Relationaalisuus viittaa intersubjektiivisuuteen ja ihmisen kykyyn havaita ja ajatella itse ja muut ihmiset itsenäisinä psyykkisinä toimijoina. Analyysini pohjalta osoitan, kuinka asiakkaan toimijuus muuttui terapian aikana. Asiakas siirtyi toimijuusesityksissään objektipositiosta havaitsijaposition kautta subjektipositioon. Asiakkaan asemoituminen vahvempana relationaalisena toimijana ilmeni kuvauksissa, joissa asiakas esitti itsensä toimijana, joka ei enää uhraudu tai alistu muiden mielipiteille. Hänen intersubjektiivisessa asemoitumisessaan tapahtui muutos. Myös reflektiivisyys oman toimijuuden suhteen lisääntyi ja hän esitti itsensä intentionaalisena toimijana ihmissuhteissaan. Sami Somiska: Relationaalisen toimijuuden muutos psykoterapiaprosessissa Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
|
Olosuhteiden armoilla olijasta omaa arvoaan rakentavaksi toimijaksi
Tarkastelen tässä opinnäytetyössä yksittäistä psykoterapiaistuntoa, jonka jälkeen asiakkaan ahdistuneisuus väheni. Hyödynnän varhaisen vuorovaikutuksen ja psykoterapian tutkimusta yhdistävää perinnettä, toimijuuden käsitettä sekä keskustelunanalyyttistä psykoterapiatutkimusta. Implisiittisen vuorovaikutuksen näkökulmasta istunnossa säädeltiin yhdessä asiakkaan sietämätöntä ahdistusta, minkä jälkeen sitä oli mahdollista ymmärtää kielellisellä tasolla. Keskityn asiakkaan parakielellisiin ahdistus-dysforian ilmauksiin (mm. itku, puheen muutokset) ja terapeutin tapoihin liittyä näihin. Terapeutin liittyminen oli yhtäältä implisiittistä: prosodista ja keskustelun suuntaa muuttavaa. Terapeutti liittyi asiakkaan ilmaisuihin myös eksplisiittisellä, käsitteellisellä tasolla: esitti tarkentavia kysymyksiä sekä tulkintoja asiakkaan affektiivisesta kokemuksesta, etäännytti sitä ja häivytti asiakkaan toimijuutta suhteessa kokemukseen. Kuvaan, miten asiakkaan affektiivinen ilmaisu jatkui tai vaimeni terapeutin interventioiden jälkeen ja miten hän eteni affektikokemuksensa tutkimiseen ja uudenlaisen toimijuuden ilmaisemiseen suhteessa siihen. Käsitän asiakkaan voimakkaat affekti-ilmaukset istunnon sisäisinä ”now”-hetkinä, joista muodostui kohtaamisen hetkiä terapiadyadin löytäessä uuden tavan olla suhteessa toisiinsa ja asiakkaan ahdistukseen.
Kirsi Mallea: Olosuhteiden armoilla olijasta omaa arvoaan rakentavaksi toimijaksi – Terapeutin liittyminen asiakkaan dysforisen affektin ilmaisuihin ja mitä liittymisestä seurasi yhdessä merkittävässä terapiaistunnossa
Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma (2018-2021)
Toimijuuden muutos ja muutoksen esteet eräässä lyhyessä kognitiivisessa psykoterapiassa
Mielenterveysongelmat ovat hyvin yleinen ongelma ja erityisesti masennushäiriöt ovat Suomessa olleet lisääntymään päin. Psykoterapia on yksi mielenterveydenhäiriöiden vaikuttava hoitomuoto. Psykoterapialla pyritään oireiden helpottumisen lisäksi vaikuttamaan potilaan toimijuuteen siten, että potilaasta itsestään tulee aktiivinen toimija suhteessa omiin haasteisiinsa. Potilaan oman toimijuuden kehittyminen on muutosprosessin edellytys. Yhteistyösuhteen laatu ja potilaan tietyt psykologiset ominaisuudet vaikuttavat muutosprosessin etenemiseen. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan erään lyhyen kognitiivisen koulutusterapiapotilaan toimijuuden muutosta. Terapiatapaamisissa käytettiin erilaisia kognitiivisen terapian sekä hypnoterapian menetelmiä. Muutoksen mittarina käytettiin nauhoitettuja terapiakeskusteluja, APES-asteikkoa sekä CORE-OM- ja BDI kyselyä. APES-asteikko (Assimilation of Problematic Experience Scale) on assimilaatiomalli, jonka avulla voidaan tarkastella potilaan muutosta suhteessa ongelmalliseen kokemukseen. APES-asteikolla arvioituna potilaan toimijuudessa tapahtui muutosta parempaan terapian aikana. BDI- ja CORE-OM kyselyt osoittivat lievää myönteistä muutosta, ja potilaan oma sanallisesti ilmaisema kokemus omasta voinnistaan ja kyvystä vaikuttaa ongelmiinsa olivat eri tasolla kuin terapian alussa. Potilas olisi mahdollisesti voinut hyötyä paremmin pidemmästä psykoterapiasta, koska potilaalla oli taustalla pitkä historia mielenterveyden ongelmien sekä itsetuntoon liittyvien haasteiden kanssa
Janette Frondelius : Toimijuuden muutos ja muutoksen esteet eräässä lyhyessä kognitiivisessa psykoterapiassa
Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa
”En enää syyttele itseäni tunteista”. Muutos suhteissa tunteisiin ja tunteidensäätelyongelmat
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin muutosta suhtautumisessa tunteisiin psykoterapiaprosessissa, jossa potilaalla oli tunteidensäätelyongelmia. Toteutunutta terapiaa tarkasteltiin epävakaan persoonallisuuden hoidosta syntyneen ymmärryksen läpi. Henkilöllä, jolla on tunteidensäätelyongelmia, suhde omiin tunteisiin on ongelmallinen. Muutosta arvioitiin assimilaatioanalyysin (APES) ja oiremittareiden avulla. Onnistuneessa terapiaprosessissa ongelmallisen kokemuksen ajatellaan assimiloituvan asteittain skeemaan eli henkilökohtaiseen ajattelumalliin.
Aineisto koostui terapiaistuntojen videotallenteista, terapeutin muistiinpanoista sekä potilaan täyttämistä masennus- ja ahdistusoirekyselyistä. 68 käynnin psykoterapiasta litteroitavaksi valittiin tapaamisia hoidon alusta, keskivaiheilta sekä lopusta. Tarkoituksena oli havainnollistaa, miten muutos näkyi terapian alusta terapian loppuun. Valituista käynneistä poimittiin kohtia, joissa käsiteltiin tunteisiin liittyvää puhetta.
Potilas liikkui assimilaatiomallin mukaisesti tarkasteltuna heikosta tietoisuudesta ongelman ratkaisuun. Toisinaan APESin tasojen määrittely valittujen inserttien perustella ei ollut kovin yksiselitteistä. Potilaan suhtautuminen tunteisiinsa muuttui hyväksyvämmäksi ja sallivammaksi ja potilas löysi toimivampia tapoja säädellä tunteitaan. Potilaan masennus- ja ahdistusoireilu väheni huomattavasti hoidon aikana. Sosiaalista jännittämistä edelleen ilmeni, mutta se oli vähentynyt.
Potilaan saatua uutta ymmärrystä itseään ja tunteitaan kohtaan, löysi hän keinoja tunteidensa säätelyyn. Ulkoisen kontrolliodotuksen sijaan hänen oma toimijuutensa tunteidensa suhteen vahvistui. Ahdistuksen, pelon ja syyllisyyden tilalle ja rinnalle alkoi ilmaantua muita tunteita kuten iloa, pettymystä ja surua, ja ne tulivat helpommiksi sietää.
Potilaan tilanteen hahmottaminen epävakaan persoonallisuuden ja sen hoitamisen näkökulmasta toi itselleni ymmärrystä siihen, mihin muutos tässä terapiaprosessissa perustui. Esimerkiksi potilaan pelko omia tunteita kohtaan ja omien tunteiden hyväksymisen vaikeus tulivat ymmärrettävämmäksi. Myös potilaan kokeman invalidaation merkitys opitussa suhtautumisessa omiin tunteisiin tuli ymmärrettävämmäksi.
Tässä tutkimuksessa fokus ei ollut siinä, mitkä tekijät hoidossa edesauttoivat muutosta kohti toimivampaa tunteidensäätelyä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisikin esimerkiksi se, mikä merkitys tunteisiin liittyvällä psykoedukaatiolla oli potilaalle. APESia voisi jatkossa käyttää apuna arvioitaessa, missä vaiheessa potilas on suhteessa ongelmalliseen kokemukseen. Tämä voisi ohjata osaltaan hoidon fokusta.
Milla Villanen: ”En enää syyttele itseäni tunteista”. Muutos suhteissa tunteisiin ja tunteidensäätelyongelmat
Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019 – 2022
Pettäminen toimijuusongelmana – ongelmakokemuksen jäsentyminen toimijuuden viiden aspektin mallin mukaan
Psykoterapiaan hakeutumisen taustalla on tyypillisesti toimijuuden ongelma. Henkilö kokee jonkin elämän osa-alueen olevan oman hallinnan ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Toimijuuden näkökulmasta psykoterapian tavoitteena on toimijuuskokemuksen vahvistaminen. Tässä opinnäytetyössä tutkin asiakkaan toimijuuspuheessa tapahtuvaa muutosta psykoterapiassa, jossa asiakkaan ongelmallinen kokemus ja terapiaan hakeutumisen syy liittyi pettämiseen parisuhteessa.
Tutkimusaineistona oli noin kaksi vuotta kestäneen koulutuspsykoterapian kolme istuntoa, jotka valikoitiin terapian alku-, keski- ja loppuvaiheesta. Tarkasteltavina olivat istunnot, joilla asiakas puhui ongelmallisesta suhtautumisesta itseensä ja omaan toimintaansa. Analysoin toimijuuden jäsentymistä ja muutosta terapiakeskustelussa käyttäen toimijuuden viiden aspektin mallia (T5AM), joka lähestyy toimijuutta viiden osa-alueen – relationaalisuuden, kausaaliattribuutioiden, intentionaalisuuden, historiallisuuden ja refleksiivisyyden – kautta. Toiseksi tarkastelin terapeutin toimintaa ja sitä, osuvatko terapeutin interventiot asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeelle ja onko valituilla interventioilla vaikutusta toimijuuspuheeseen.
Merkittävimmät muutokset toimijuudessa tapahtuivat aluksi kausaaliattribuutioiden tuottamisesssa. Terapian alussa esiintyneet jäykät ja teleologiset kausaalisuhteet muuttuivat enenevässä määrin mielensisäiseksi attribuoinniksi. Tämän myötä myös refleksiivisyys lisääntyi suhteessa intentioihin ja relationaalisuuteen. Terapian alussa pettäminen ja siihen liittyvä intentionaalinen toiminta oli vierasta ja toimijuudesta pois suljettua, mutta terapian lopussa omat tarpeet etusijalle asettava toimijuus ja siihen liittyvät intentiot tulivat esitetyiksi omina ja reflektoiduiksi laajemmin asiakkaan ihmissuhteiden kontekstissa. Terapeutin toiminnassa muutoksen kannalta olennaista oli fokusoiminen relationaalisiin asetelmiin ja niissä aktivoituviin kokemuksiin.
Heli Suhonen: Pettäminen toimijuusongelmana – ongelmakokemuksen jäsentyminen toimijuuden viiden aspektin mallin mukaan
Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021
”Olisit niinku et olisikaan” – Toimijuutta häivyttävien puhetapojen merkityksiä psykoterapiakeskustelussa
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan yhden asiakkaan toimijuutta häivyttäviä puhetapoja, terapeutin tapoja vastata niihin sekä näiden puhetapojen merkityksiä. Tämän tapaustutkimuksen aineistona oli 27 kerran koulutuspsykoterapian istuntojen ääninauhat ja terapeutin muistiinpanot istunnoilta. Terapiakeskusteluja tarkasteltiin keskusteluanalyysin mukaisesti hetki hetkeltä tapahtuvana vuorovaikutuksena, jossa jokainen puheteko vaikuttaa keskustelun kulkuun ja yhdessä rakennetaan merkityksiä ja muutosta.
Opinnäytetyössä taustalla on ajatus toimijuuden vahvistamisesta psykoterapiatyön kohteena, asiakkaan auttaminen objektipositiosta subjektipositioon suhteessa ongelmiinsa. Tässä tapauksessa asiakas häivyttää toimijuuttaan korostuneesti puhumalla itsestään ilman ”minä”-subjektia. Tutkimuksessa havainnollistuu terapeutin erilaiset vastaamisen tavat hänen pyrkiessään tukemaan asiakasta kohti vahvempaa toimijuutta, kuten asiakkaan asettaminen aktiiviseen toimijuuspositioon, puhujan asennon vaihdot tai liittyminen toimijuutta häivyttävään puheeseen.
Terapeutti toimii asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeellä liittymällä toimijuutta häivyttävään puheeseen edistääkseen yhteistä kokemuksen tavoittamista ja toisaalta ehdottamalla hienovaraisia muutoksia. Tuloksissa havainnollistuu, kuinka asiakas siirtyy yhteisen havaitsijaposition kautta kohti subjektipositiota sekä mikrotasolla terapiakeskusteluissa että laajemmin terapiaprosessin edetessä.
Hanna Jennings: ”Olisit niinku et olisikaan” – Toimijuutta häivyttävien puhetapojen merkityksiä psykoterapiakeskustelussa
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma 2018–2021
Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan ongelmallista vihan tunnetta ja psykoterapiassa tapahtuvaa muutosta tämän kokemuksen suhteen Knoxin toimijuuden käsitteen, EFT:n primaari- ja sekundaaritunteiden käsitteiden ja Sternin present moment käsitteen kautta.
Terapian alussa vihan tunne oli pelottava, vieras, ei-omistettu kokemus, jonka suhteen potilaan toimijuus oli vähäinen. Kokiessaan vihaa potilas toimi Knoxin toimijuuden tasojen mukaisesti fyysisellä toimijuuden tasolla. EFT käsitteiden kautta viha kuvautui tukahdutettuna primaaritunteena. Vihan tunne ilmeni terapiasuhteessa ja opinnäytetyössä tarkastellaan yllä kuvattujen käsitteiden kautta vihan tunteen työstämistä ja terapeutin toimintaa, tarkastellen mikä terapeutin toiminnassa tuki muutosta ongelmallisen kokemuksen suhteen. Lisäksi arvioidaan muuttuiko potilaan toimijuuden kokemus suhteessa vihan tunteeseen.
Petra Laine: ”Se on kuin olisi ojassa, siellä on köysi mutta pitää itse kiivetä”. Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa.
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma, 2018–2021