Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?

Avointa Creative Commons -lisenssiä valitessaan tutkijalle ehdotetaan usein vaihtoehdoksi CC BY- tai CC0-lisenssiä riippuen siitä, onko kyse julkaisuista vai tutkimusaineistoista. Tämä blogipostaus kertoo, miksi näitä suositellaan, ja mitä tutkija valitsee, jos hän valitsee CC BY- ja CC0-lisenssin.

Avoin julkaiseminen on tehnyt tutuksi kansainväliset Creative Commons -lisenssit, joilla määritellään julkaisujen käyttöehdot. Kansallisissa ja kansainvälisissä lisenssisuosituksissa toistuvat erityisesti lisenssityypit CC BY (julkaisut) ja CC0 (aineistot). Tämä blogiartikkeli summaa tiiviisti, mitkä tahot ovat suositusten taustalla ja mitä tutkija valitsee valitessaan nämä lisenssit.

Helsingin yliopiston kirjasto järjestää CC-lisensseistä torstaina 10. syyskuuta klo 14–15 myös Tekijänoikeus ja CC-lisenssit -webinaarin (intranet-linkki), jossa kerrotaan enemmän lisenssien käytöstä ja vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin.

Miksi CC BY ja CC0?

Helsingin yliopiston Avoimen julkaisemisen periaatteissa suositellaan CC BY -lisenssiä.
Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymän cOAlitionS:n Plan S periaatteissa suositellaan avointa lisensointia, ja tieteellisten julkaisujen oletuslisenssi on CC BY. Suomen Akatemia on sitoutunut Plan S:n periaatteisiin, ja ehtoja noudatetaan rahoitushauissa 1.1.2021 lähtien.
Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallisessa linjauksessa tavoite on, että viimeistään vuonna 2022 kaikille uusille tutkimusjulkaisuille määritellään CC-lisenssi, ja ensisijainen vaihtoehto lisenssiksi on CC BY. Julkaisujen tiedonsiirron varmistamiseksi suositellaan metatietojen avaamista CC0-lisenssillä.
Julkishallinnon avoimien tietoaineistojen käyttöluvaksi suositellaan CC BY- tai CC0-käyttölupaa. Myös Euroopan komissio on päätynyt lisenssipäätöksessään samoihin lisensseihin.

Mitä tarkoittaa, kun valitset CC BY -lisenssin?

Aineisto on mahdollisimman monen saatavilla – loppukäyttäjälle yleensä maksutta.
Aineistoa on mahdollista muun muassa jakaa, esittää, muokata ja kääntää. Muuntelu ja yhdistely voi tehdä aineistosta paremman, käännös voi tuoda teokselle uutta yleisöä, ja aineisto on käytettävissä tekstin- ja tiedonlouhintaan.
Alkuperäinen tekijänoikeus on sinulla, eli kun joku muokkaa aineistoasi, sinuun ja alkuperäiseen teokseen on viitattava aina. Kaikki aineistolle tehdyt muokkaukset on myös ilmoitettava selkeästi.
Lisenssi on kansainvälinen eli aineistoa on turvallista käyttää, vaikka muiden maiden tekijänoikeuskäytännöt eivät olisi tuttuja.

Alkuperäinen tekijänoikeus on sinulla, eli kun joku muokkaa aineistoasi, sinuun ja alkuperäiseen teokseen on viitattava aina. Kaikki aineistolle tehdyt muokkaukset on myös ilmoitettava selkeästi.

Mitä tarkoittaa, kun valitset CC0-lisenssin?

CCO-lisenssi eli tekijänoikeuden luopuma soveltuu datan ja metadatan jakamiseen. Datalla ei ole välttämättä selkeää tekijää eikä pelkkä data saa tekijänoikeussuojaa, vaan sen esittämismuoto (esim. tietokanta).
Luovut kaikista oikeuksista aineistoon eikä sinuun tarvitse viitata tekijänä.
Kaikissa tapauksissa viittaaminen ei ole teknisesti käytännöllistä, jos dataa yhdistellään eri lähteistä ja tekijöitä on paljon. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuitenkin kuuluu tekijöiden maininta, ja niin sanotusta isyysoikeudesta teokseen ei ole aina edes mahdollista luopua.

Soile Manninen työskentelee tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjaston tutkimuksen palveluissa (avoimen julkaisemisen palvelut), ja on erikoistunut CC-lisensseihin sekä kirjastoon liittyviin tekijänoikeus- ja tietosuoja-asioihin.