Helsingin yliopisto
Miltä tieteellisen tiedon avoimuus näyttää tutkimustietoa työkseen käyttävän silmin? Tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen on kirjoissaan ja artikkeleissaan hyödyntänyt ekologian alan tutkimusjulkaisuja, ja avoimesti saatavilla olevan tiedon etsinnässä monenlaiset lähteet ovat tarpeen. Työnsä kautta Kauppiselle on muodostunut myös näkemys, miten tieteellinen tieto ”suotuu” yhteiskuntaan.
Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille
”Totta kai ihannetapauksessa tutkimustietoon olisi toimittajilla vielä nykyistäkin avoimempi pääsy. Hyvin olennaista nopearytmisessä uutistyössä on se, kuinka helposti tutkimukset ovat haettavissa tietyillä avainsanoilla”, Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli kertoo. Tässä blogiartikkelissa Pelli kertoo kokemuksiaan tieteellisen tutkimustiedon saatavuudesta ja vaikuttavimmista tavoista tehdä tieteen tuloksia tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Myös tutkimusorganisaatioille on tarjolla mediavinkkejä.
Avoimen tieteen blogiartikkeleiden loppukevään ja alkusyksyn satoa
Think Open -blogin aiheina touko–syyskuussa 2023 ovat olleet muun muassa vastuullinen tutkimus, kotimaisten tiedelehtien tilanne ja julkaisujen avoimuus Helsingin yliopistossa.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen blogiartikkeleiden loppukevään ja alkusyksyn satoa”
Avoin tiede ja tutkimusetiikka – vastakkainasettelusta vastuulliseen tutkimuskulttuuriin
Keskeisestä asemasta huolimatta tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä käsitellään usein toisistaan irrallaan. Tässä artikkelissa yliopistonlehtori Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta tarkastelee tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä saman kolikon – korkeatasoisen tieteen – eri puolina. Tieteen avoimuuden ja etiikan läheinen suhde konkretisoituu, kun vastuullista tutkimuskulttuuria tarkastellaan hyvinä tieteellisinä käytäntöinä: myös avoin tiede pyrkii edistämään tutkimuksen luotettavuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä.
Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa nostaa esiin muutamia kiinnostavia uutisia ja lukusuosituksia alkuvuodelta. Käsittelyssä on muun muassa Euroopan unionin neuvoston julkilausuma tieteellisestä julkaisemisesta ja uuden tekijänoikeuslain vaikutukset tutkimukseen. Tieteellisen julkaisemisen kulttuuria tarkastellaan eri kulmista. Seitsemän suuren kustantajan kanssa aloitettavat lehtineuvottelut tuovat omaa jännitystä syksyyn ja talveen. Puolivuotiskatsauksen avausosassa tehtiin yhteenveto alkuvuoden kotimaan tapahtumista.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus”
Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.
”Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta
Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]
Open science develops when practical solutions support researchers – interview with Mikko Tolonen
Think Open 2018 revisited! The first article in the blog on 7 May 2018 was a dialogue interview between vice rector Jouko Väänänen and associate professor Mikko Tolonen. The article covered open science themes extensively. In the new review of the debate five years ago, Tolonen highlights the importance of practical solutions in promoting open science, and he uses the DARIAH-FI network as an example.
AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin kolmas juttu 29. toukokuuta 2018 on uutinen Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmasta, johon sisältyy myös avoimen tieteen kansallisen koordinaation aloittaminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet tarmokasta ohjelman toteuttamisen aikaa. TSV:n avoimen tieteen sihteeristöön kuuluvan Ilmari Jauhiaisen mukaan kahdeksankohtaisesta ohjelmasta vain avoimen tieteen rahoituksen varmistaminen on jäänyt – toistaiseksi – kartoittamattomaksi kohdaksi.
Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin ensimmäinen juttu 7. toukokuuta 2018 oli avoimen tieteen teemoja laajasti kartoittanut dialogihaastattelu vararehtori Jouko Väänäsen ja apulaisprofessori Mikko Tolosen välillä. Tolonen nostaa viiden vuoden takaisesta keskustelusta esiin erityisesti käytännön ratkaisujen merkityksen avoimen tieteen edistämisessä, ja mainitsee esimerkkinä DARIAH-FI-verkoston.