Helsingin yliopisto
Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]
Teksti: Mika Holopainen (Helsingin yliopiston kirjasto)
Huomattava määrä kotimaisia tiedelehtiä on muuttunut viime vuosina avoimiksi. Avoimeen julkaisemiseen houkuttelevat monet eri tekijät, kuten painokuluissa saadut taloudelliset säästöt sekä sisältöjen laajempi saavutettavuus – ja usein myös avoimen lehden suurempi vaikuttavuus. Avoimuuden suosioon vaikuttaa osaltaan Journal.fi-palvelu, joka otettiin käyttöön vuonna 2017. Palvelu tarjoaa kaikille Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroille alustan ja teknisen tuen avoimeen julkaisemiseen. Palvelussa on tällä hetkellä mukana 140 kotimaista tiedelehteä.
Kysyin muutamien tiedelehtien päätoimittajilta, miten avoimeen julkaisemiseen siirtyminen on onnistunut ja millaisia kokemuksia ja haasteita avoimuuteen liittyy.
Sain vastauksia sähköpostitse lähettämääni kyselyyn viidestä eri lehdestä: Musiikki (päätoimittajat Mikko Ojanen, Meri Kytö ja Tuire Ranta-Meyer; Suomen musiikkitieteellinen seura), Poliittinen talous (pt. Matti Ylönen ja Laura Nordström; Poliittisen talouden tutkimuksen seura), Temenos (pt. Minna Opas ja Sofia Sjö; Suomen Uskontotieteellinen Seura), Terra (pt. Petteri Muukkonen; Suomen Maantieteellinen Seura) ja Uskonnontutkija (pt. Alexandra Bergholm; Suomen Uskontotieteellinen Seura). Koska useista vastauksista ilmeni, että tietoa oli kerätty laajemmin mm. lehtien aiemmilta päätoimittajilta, ei tässä artikkelissa esiintyvien sitaattien yhteydessä mainita yksittäisten päätoimittajien nimiä.
Terrasta myös painettu versio
Kaikki mainitut lehdet julkaistaan avoimesti Journal.fi-palvelussa. Poliittinen talous -lehteä lukuun ottamatta kaikki lehdet on indeksoitu kansainväliseen avointen lehtien DOAJ-tietokantaan (Directory of Open Access Journals), josta löytyvät tiedot muun muassa lehtien valitsemista Creative Commons -lisensseistä.
Lehtien ajallinen perspektiivi avoimesta julkaisemisesta oli melko vaihteleva. Uskonnontutkija-lehti siirtyi avoimesti verkkoon jo vuonna 2012. Poliittinen talous ”syntyi avoimena” eli sitä on julkaistu verkossa perustamisestaan lähtien, vuodesta 2013. Temenos siirtyi avoimeksi vuonna 2015, Terra vuonna 2018 ja Musiikki vuonna 2020.
Vain Terrasta tehdään verkkolehden lisäksi painettu versio laajempaan jakeluun, lähinnä julkaisevan seuran jäsenistölle. Lehdessä pohdittiin aikoinaan siirtymistä kokonaan sähköiseen julkaisemiseen, mutta painettu lehti haluttiin säilyttää sähköisen rinnalla jäsenetuna. Jäsenistön lisäksi myös laajemman lukijakunnan huomioiminen nähtiin tärkeänä.
”Terra menee myös sellaisille tilaajille, jotka eivät välttämättä osaa hakeutua sähköisen julkaisun äärelle. Terraa on tilattu esimerkiksi kirjastoihin ja ministeriöihin, ja koimme että näiden tilausten ansiosta se voi tavoittaa paperimuotoisena myös ydinkohderyhmänsä ulkopuolisia lukijoita.”
Terran kohdalla perinteillä ja lehden historialla oli oma merkityksensä, sillä lehteä oli julkaistu yli 120 vuotta paperilehtenä. Paperiformaatin säilyttämisen puolesta puhui myös ajatus Terran roolista maantieteen koheesiota lisäävänä lehtenä: paperijulkaisu ”pakottaa” tilaajat silmäilemään myös sellaisia artikkeleita, jotka eivät sivua heidän välitöntä tutkimusaihettaan.
Muiden kyselyyn vastanneiden lehtien osalta ei julkaista laajempaan jakeluun tarkoitettua painettua rinnakkaislehteä, mutta Poliittinen talous -lehden joistain numeroista on teetetty erillinen painos jaettavaksi erilaisissa tapahtumissa.
Toimitusprosessin muutokset
Avoimeen julkaisemiseen siirtymisen jälkeen myös lehtien toimitusprosessit on usein siirretty sähköiseen OJS-julkaisujärjestelmään (Open Journals Systems). Näin on käynyt esimerkiksi Terran tapauksessa.
”Avoimen julkaisemisen yhteydessä Terran koko toimitusprosessi siirtyi sähköiselle alustalle. Proseduurit ja työmäärä pysyivät osapuilleen samoina, mutta alustan logiikka ohjasi tietysti prosessin etenemistä jonkin verran. Olennaisin muutos tuntui olevan refereiden hankkimisessa: alustan kautta lähetettyihin viesteihin tuli vastauksia paljon vähemmän kuin henkilökohtaisesti lähetettyihin sähköpostiviesteihin. Ehkä voi kuitenkin sanoa, että työ helpottui siinä vaiheessa, kun alusta tuli tutuksi. Esimerkiksi kirjanpito, arkistointi ja toimitusvaiheiden hallinta helpottuivat.”
Myös Musiikki-lehden osalta toimitusprosessi on siirretty OJS-järjestelmään, jossa nähdään pääosin myönteisiä seikkoja lehden kannalta:
”Siirryimme avoimuuden myötä OJS-palveluun, ja käytämme sitä nyt täysipainoisesti. Alusta auttaa työnkulkuja, arkistointia, julkaisunhallintaa ja siihen kumuloituu mukavasti se ’institutionaalinen muisti’, mikä muutosten ja henkilövaihdosten mukana joskus saattaa kadota.”
Kriittisempää näkökulmaa edustaa Uskonnontutkija-lehden päätoimittajan kommentit OJS-järjestelmän toimivuudesta:
”Toimitusprosessin kannalta voisi yleisesti todeta, että lehden käytössä oleva OJS-alusta ei ole missään vaiheessa muodostunut työkaluksi, jonka kautta koko prosessi kulkisi, ja esimerkiksi käsikirjoituksia tarjotaan ja lähetetään vertaisarviointiin pääsääntöisesti sähköpostilla. Muiden tiedelehtien toimituskunnissa saamani kokemuksen perusteella OJS on toimitusprosessin kannalta työläs ja alusta kaipaisi akuutisti päivittämistä.”
Saavutettavuus ja vaikuttavuus verkkolehtenä
Entä miten avoimeen verkkolehteen siirtyminen on vaikuttanut lehden saavutettavuuteen ja vaikuttavuuteen? Myös tämän kysymyksen osalta vastaukset vaihtelivat jonkin verran etenkin vaikuttavuuden suhteen. Saavutettavuudessa seurantakeinona on ollut OJS-järjestelmän tuottama tilastodata artikkeleiden latausmääristä. Sen perusteella yleisenä havaintona tuntui olevan se, että lukijoita on riittänyt, mutta vaihtelut artikkelin latausmäärissä voivat olla hyvinkin suuria. Terran osalta todettiin vaihteluun liittyviä harmillisia seikkoja esimerkiksi teemanumeroiden kannalta.
”Sähköisessä muodossa teemanumeroita ei lueta kokonaisina numeroina, vaan artikkelien latausmäärät vaihtelivat todella paljon. Tämä on hieman harmillista, kun kyseessä on kuitenkin aina harkittu kokonaisuus.”
Myös lehden vaikuttavuuteen liittyy yksittäisten artikkeleiden merkitys, jos niitä linkitetään laajemmin käytetyille sivuille, lisäksi vaikuttavuuteen voi liittyä yksittäisten artikkeleiden soveltuvuus opetusmateriaaleiksi. Tällaisia havaintoja on tehty ainakin Uskonnontutkija-lehden artikkeleista.
”Vaikuttavuutta avoimuus on edistänyt muun muassa siten, että lehdessä julkaistuja artikkeleita on käytetty sekä yliopistojen pääsykoemateriaalina että opetuksen oheismateriaalina mm. niiden helpon saatavuuden vuoksi.”
Temenoksessa lehden avoimuuden tuottama parannus saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa on koettu erittäin myönteisenä.
”Saavutettavuus on parantunut huomattavasti. Temenos sisältyy useisiin tietokantoihin ja hakemistoihin, kuten Web of Science, mikä on myös parantanut vaikuttavuutta. Saamme journal.fi alustalta tiedon artikkelien latausmääristä. Viittauslukuja voidaan analysoida muun muassa Web of Sciencen avulla.”
Lehden päätoimittajan oma aktiivisuus viestinnän ja markkinoinnin keinoin voi osaltaan lisätä lehden vaikuttavuutta. Some-kanavissa tehtävää lehden markkinointia ei vastausten perusteella juurikaan tehdä, mutta Poliittinen talous -lehti pyrkii siihen jatkossa enemmän.
”Olemme tammikuussa 2023 alkaneen päätoimittajakautemme aikana panostaneet ja panostamassa edelleen some-viestintään ja julkaisseet Facebookissa myös maksettua mainontaa.”
Avoimuuden vaikutukset lehden talouteen
Tieteellisten seurojen yleisenä pelkona on ollut jäsenmäärien lasku, jos jäsenetuna kotiin kannettua paperilehteä ei julkaista lainkaan verkkolehteen siirtymisen jälkeen. Jäsenmäärien laskiessa julkaisevan seuran talous saattaisi pahimmillaan jopa romahtaa.
Saamieni vastausten perusteella siirtyminen avoimeksi lehdeksi ei ole toistaiseksi aiheuttanut kovin dramaattisia vaikutuksia talouden näkökulmasta, mutta erilaisia huolenaiheita liittyy sekä lehtien julkaisemiseen että seurojen tilanteeseen yleisemmin.
”Ainakaan ensimmäisinä vuosina romahdusta [jäsen- tai tilaajamäärissä] ei tapahtunut enkä vieläkään usko, että Terran avoin saatavuus on aiheuttanut joukkopakoa. Pikemminkin jäsenmäärää nakertanevat korkea jäsenmaksu ja se, ettei tieteellisillä seuroilla ylipäänsä ole enää niin näkyvää roolia kansainvälistyneessä tutkimuskentässä – vaikka ne ovat samaan aikaan liki yksin vastuussa kotimaankielisestä julkaisemisesta.”
Musiikki-lehdellä siirtymä avoimuuteen on vielä melko tuore, mutta sen vaikutus seuran jäsenmäärän kehitykseen tuottaa huolta.
”Mitä luultavammin julkaisijan eli Suomen musiikkitieteellisen seuran jäsenmäärä on pienentynyt lehden muututtua sähköiseksi. Paperilehti nähtiin selkeänä jäsenetuna. Vaikka paino- ja postituskustannuksia ei enää ole, ei lehden tekeminen silti ole ilmaista. Tieteelliselle seuralle jäsenmäärän lasku on ongelma, joka vaikuttaa siihen miten seura voi edustaa omaa tieteenalaansa.”
Rahoitusta lehdentekoon saadaan muun muassa julkaisevalta seuralta sekä erikseen haettavina avustuksina ja apurahoina. Kuluja aiheuttavat yleisesti erilaiset palkkiot, joita maksetaan esimerkiksi lehden taittajalle ja toimitussihteerille. Temenos-lehden osalta mainittiin kuluina erikseen myös kielentarkastukseen ja kirja-arvioiden toimittamiseen liittyvät kulut sekä palkkioihin liittyvät sivukulut. Temenoksen päätoimittajan arvio riittäväksi vuosibudjetiksi kaikkien kulujen kattamiseen oli 6500 euroa.
Käytännössä monet lehdet toimivat huomattavasti Temenosta pienemmällä budjetilla, joskus jopa kokonaan ilman budjettia. Tästä on esimerkkinä Uskonnontutkija-lehden toimintaa ja rahoitusta koskeva kommentti lehden päätoimittajalta:
”Lehden toimittaminen tapahtuu täysin vapaaehtoisvoimin eikä kirjoittajille tai arvioitsijoille makseta palkkiota. Päätoimittaja hoitaa myös taiton ja julkaisun OJS-alustalla. Toimitussihteerinä on yleensä ollut tohtorikoulutettava, joka on saanut työstään opintopisteitä jatko-opintoihin sopimuksen mukaan. Emme ole riippuvaisia julkisesta rahoituksesta, mutta lehti tulee luonnollisesti tiensä päähän, jos vapaaehtoiselle toimitustyölle ei ole jatkajia.”
Myös Poliittinen talous -lehden päätoimittajan kommentti kuvastaa taloudellista niukkuutta etenkin aiempina vuosina:
”Lehti pyöri pitkään ilman palkattua toimitussihteeriä tai muita palkkioita. Nyt kaksi vuotta on ollut palkattu toimitussihteeri, jonka palkka rahoitettiin alkuun seuran säästöillä ja viime vuodesta lähtien apurahoilla.”
Avointen lehtien rahoitus – miten sitä voisi kehittää?
Lopuksi esitin kysymyksen siitä, miten avointen tiedelehtien rahoitusta pitäisi kehittää. Tähänkin asiaan kommentit ja näkökulmat hieman vaihtelivat. Musiikki-lehden kommentissa viitattiin aikoinaan Kotilava-hankkeessa kehitettyyn rahoitusmalliin, jossa yliopistokirjastot osallistuisivat kustannuksiiin.
”Niiden tahojen, jotka julkaisuista hyötyvät, tulisi osallistua kustannuksiin. Eli Kotilava-hankkeessakin kaavaillun mukaisesti: yliopistojen kirjastojen tulisi osallistua kotimaisten julkaisujen kustannuksiin. On nurinkurista, että kansainväliset kaupalliset kustantajat laskuttavat kirjastoilta mittavia summia, mutta huomattavasti pienempien kulujen kotimaista tiedejulkaisemista ei nähdä samalla tavalla arvokkaana.”
Terrassakin asia nähtiin ennen kaikkea julkiseen rahoitukseen perustuvana, vaikka sitä täydentämään voisi kehittää myös yksityiseen rahoitukseen perustuvia tukimuotoja.
”Ilman julkista rahaa kotimaankielinen tiedejulkaiseminen ei pyöri, joten sen pitäisi olla rahoitusrakennelman pohja myös tulevaisuudessa, esimerkiksi kirjastojen kautta kanavoituna. Rinnalle on tietysti mahdollista kehittää mesenointeja yms. Kirjoittajamaksuihin Terralla on ankaran kielteinen suhtautuminen, koska ne asettavat tutkijat todella epätasa-arvoiseen asemaan keskenään.”
Muina kehittämisideoina vastauksissa mainittiin avoimille tiedelehdille erikseen tarjottava kevyt hakuprosessi, jonka avulla voisi hakea rahoitusta tiettyihin kuluihin, kuten arvioitsijoille maksettaviin palkkioihin. Toisaalta ehdotettiin mallia, jossa mitään rahoitusta avoimen lehden julkaisukuluihin ei tarvitsisi erikseen hakea, vaan rahoitusta voitaisiin jakaa säännöllisesti jonkinlaisena toiminta-avustuksena.
Kotimaisten tiedelehtien rahoitusasiaa yritetään viedä taas alkusyksystä eteenpäin myös kansallisesti. Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) asettaman työryhmän Ehdotus kotimaisten tiedelehtien rahoitukseksi lähtee tutkimusorganisaatioiden maksamasta vuotuisesta tuesta, jonka suuruus määräytyisi organisaation tutkijoiden julkaisemien tutkimusartikkelien perusteella. Ehdotus on kommentoitavana 29. syyskuuta asti. Ehdotuksen taustalla on Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kansallisessa työryhmässä vuonna 2022 julkaistu loppuraportti (pdf), jossa esiteltiin kolme mallia, joita voitaisiin käyttää täydentävinä rahoitusmalleina kotimaisten kausijulkaisujen välittömän avoimuuden mahdollistamiseksi.
Mika Holopainen (TUHAT, ORCID, @mholopa) työskentelee Helsingin yliopiston kirjaston tutkimuksen palveluissa tietoasiantuntijana.