Helsingin yliopisto
Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartikkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista. Jatka lukemista ”Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta”
Tieteenalojen klassikoille uusi elämä Helda Open Booksin kautta
Avoimien monografioiden Helda Open Books -kokoelmassa on monenlaista välittömästi ladattavaa luettavaa. Tässä blogipostauksessa luodaan silmäys muutaman eri tieteenalan klassikkoon, jotka ovat löytäneet uuden elämän avoimena e-kirjana.
Jatka lukemista ”Tieteenalojen klassikoille uusi elämä Helda Open Booksin kautta”
Juhlakirjat avoimeksi ja kollegoiden ulottuville Helda Open Booksin kautta
Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelma tarjoaa luotettavan ja pitkäaikaisen julkaisu- ja säilytyspaikan yliopistolaisten juhlakirjoille. Avoimesti julkaistuna tieteellinen tai akateeminen juhlakirja löytää lukijansa verkosta, ja kirjaa on helppo levittää.
Jatka lukemista ”Juhlakirjat avoimeksi ja kollegoiden ulottuville Helda Open Booksin kautta”
16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset
Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.
Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon
Tutkimusprojektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma, jolle ei välttämättä ole tiedossa sopivaa open access -julkaisupaikkaa. Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Helda-julkaisuarkisto ja sen Helda Open Books -kokoelma tarjoaa tällaisissa tapauksissa hyvän vaihtoehdon: maksuttoman ja vakaan pitkäaikaisen säilytyspaikan, jossa aineistot ovat hyvin hakukoneiden haettavissa. Tästä blogiartikkelista löydät esimerkkejä Heldan käytöstä.
Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Kurssikirjat Helda Open Booksissa: nopea tie opiskelijatyytyväisyyteen
Helsingin yliopiston Helda Open Books-palvelu tarjoaa nopean ja kätevän tavan tehdä opiskelijat tyytyväiseksi eli tarjota heille avoin, vapaasti ladattava kurssikirja. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme kurssikirjan julkaisuprosessia, kerromme hieman Helda-julkaisuarkiston teknisestä ympäristöstä ja esittelemme muutaman Oppikirjat avoimeksi -projektissa avatun kurssikirjan.
Jatka lukemista ”Kurssikirjat Helda Open Booksissa: nopea tie opiskelijatyytyväisyyteen”
Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä
Onko julkaisusarjasi verkkosivulla, ja haluaisit löytää sille pysyvämmän tallennuspaikan? Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkisto ja Helda Open Books -palvelu auttavat Helsingin yliopiston sarjajulkaisujen esille nostamisessa ja säilyttämisessä. Heldaan voidaan tallentaa niin uusia sarjajulkaisuja kuin jo aiemmin ilmestyneitä julkaisuja.
Jatka lukemista ”Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä”
Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa
Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut
Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.