Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.
Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista
Helsingin yliopiston avointen kirjojen Helda Open Books on kasvanut jo yli 130 kirjan kokoelmaksi. HOB-julkaisupalvelu on yliopiston tutkijoiden ja opettajien käytössä. Tässä blogipostauksessa neljä tutkijaa poimii Helda Open Booksista omat lukuvinkkinsä ja kertoo ajatuksiaan avoimesta monografiajulkaisemisesta, erityisesti siihen liittyvistä haasteista.
”Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään”
Yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo halusi julkaista saksan kielen oppikirjansa ensin painettuna. Sähköinen avoin julkaiseminen Helda Open Booksissa osoittautui kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi; avoin saatavuus varmistaa sen, että monikieliseen kontekstiin suunniteltu oppi- ja tietokirja on helposti erilaisten kielten opiskelijoiden saatavilla.
Jatka lukemista ””Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään””
”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”
Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.
Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories
How are publications posted in institutional repository Helda disseminated around the world? This aspect has not been studied previously, so this blog article looks at this issue with the help of a small random sample. Based on a sample of twelve publications one can establish that publications from the repository are well disseminated into different net services, but there is a lot of variation in indexing related to publication types and service models.
Jatka lukemista ”Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories”
Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa
Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.
Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”
Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?
Painettu kirja ei siirry itsestään digitaaliseen maailmaan, vaan vaatii monenlaista työtä. Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija ja tietokirjailija Eva Isaksson kertoo tässä blogiartikkelissa, miten hänen vuonna 1987 ilmestynyt teoksensa Nainen ja maailmankaikkeus siirtyi kaikkien saataville Helda Open Books -kokoelmaan.
Helda Open Books provides an open publishing venue for researchers and teachers
University of Helsinki’s open monograph service, Helda Open Books, launched last year, boosts the availability and visibility of scientific publications. The current theme is to improve the access to textbooks through open publishing venue.
Jatka lukemista ”Helda Open Books provides an open publishing venue for researchers and teachers”
Helda Open Books tarjoaa avoimen julkaisuväylän tutkijoille ja opettajille
Viime vuonna lanseerattu Helsingin yliopiston avointen monografioiden palvelu, Helda Open Books, edistää tieteellisten julkaisujen saatavuutta ja näkyvyyttä. Erityisesti kurssikirjojen tilannetta pyritään parantamaan.
Jatka lukemista ”Helda Open Books tarjoaa avoimen julkaisuväylän tutkijoille ja opettajille”
Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän
”Helda Open Books on mainio julkaisukanava, joka antaa vanhoille kirjoille uuden elämän. Loppuunmyydyt ja ehkä vaikeasti löydettävät teokset ovat siellä kaikkien helposti luettavissa”, kirjoittaa professori ja tietokirjailija Heikki Oja blogiartikkelissa, jossa hän kertoo tähtitieteen kirjojensa matkasta Helsingin yliopiston avoimeen kirjakokoelmaan. Ojan artikkeli on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.
Jatka lukemista ”Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän”