Microsoft ilmoitti viikko sitten lopettavansa kirjadigitointiprojektinsa ja siihen liittyneen hakupalvelun (Live Book Search), koska se ei enää näe projektin tarjoavan riittäviä bisnesmahdollisuuksia. Samalla loppui myös Microsoftin Live Search Academic, joka oli tarkoitettu vastaukseksi Google Scholarille. Molemmat hakupalvelut ovat jo poistuneet käytöstä. Continue reading
Tietolinja-lehden numero 1/2008 on nyt saatavilla. Kuten Laila Heinemann toteaa pääkirjoituksessaan, lehden artikkelit painottuvat tällä kertaa tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Lehden artikkeleissa Juha Hakala esittelee Kansalliskirjaston paljon huomiota saaneen tietohallintostrategian tavoitteita, Laila Heinemann tutustuu Google-sukupolven tiedonhakutottumuksiin, Elina Late vertailee MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyyttä, Jyrki Ilva kirjoittaa suomalaisten julkaisuarkistojen tilanteesta ja Karo Salminen vierailee Open Repositories 2008 -konferenssissa Southamptonissa.
Lehti on luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200804301285
Kansalliskirjasto-lehden numero 1/2008 ilmestyi itse asiassa jo jokin aika sitten, mutta mainostetaanpa sitä saman tien. Numeron teemana on digitaalinen kirjasto, johon liittyviä kysymyksiä käsitellään sekä digitoinnin näkökulmasta että pitkäaikaissäilytyksen ja tiedonhakujärjestelmien kannalta.
Lehden lukuisista kiinnostavista artikkeleista mainittakoon tässä yhteydessä vain muutamia: Kristiina Hormia-Poutanen ja Arja Tuuliniemi esittelevät visioita digitaalisen kirjaston infrastruktuuriksi, Ari Rouvari hahmottelee kirjastojen tietojärjestelmien uutta arkkitehtuuria, Esa-Pekka Keskitalo valottaa digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteita ja Leena Jansson kirjoittaa digitoitujen aineistojen merkityksestä humanistitutkijoille.
Numero löytyy tällä kertaa verkosta yhtenä kokonaisena pdf-tiedostona (12 megatavua):
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/12008.html
California Digital Library on avannut verkkosivun, jossa esitellään Kalifornian yliopiston massadigitointiprojekteja:
http://www.cdlib.org/inside/projects/massdig/
Asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että digitointia tehdään yhteistyössä sekä Googlen, Microsoftin että Open Content Alliancen (ks. aiempi merkintä “Avautuvia aineistoja – mutta millä ehdoilla?“) kanssa, eli sivu tarjoaa vertailukelpoista tietoa kaikkien keskeisten toimijoiden käytännöistä ja sopimusehdoista. Sivulla on julkaistu mm. yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset ja erillinen Frequently Asked Questions -osio, jossa kerrotaan yleistajuisesti hankkeiden tavoitteista ja listataan eri sopimuksiin sisältyviä käyttöehtoja.
Hallinnon tutkimuksen seuran julkaisema Hallinnon tutkimus -lehti on nyt luettavissa Elektrassa vuosikerrasta 2004 alkaen.
Kotimaiset lehdet -blogissa esitellään lyhyesti joitakin esimerkkejä lehden sisällöstä:
Muutaman kuukauden takainen johtavien kotimaisten järjestelmätoimittajien fuusio on herättänyt kovasti keskustelua yleisten kirjastojen keskuudessa. Asiaa pohdittiin myös Tampereella 12.3. järjestetyssä työkokouksessa, jossa oli paikalla lähes sata edustajaa eri puolilta Suomea. Yhteenveto kokouksen keskusteluista ja esitysten powerpoint-kalvot löytyvät nyt verkosta kirjastot.fi-palvelun sivuilta. Continue reading
Viime vuosikymmenen maineikkaimpiin internet-brändeihin kuulunut Netscape siirtyy historiaan. Netscapen selainohjelmiston kehittäminen on jo lopetettu, ja sille tarjottu tuki päättyy helmikuun lopussa. Selaimen muistoksi on avattu arkistosivu, jolta löytyy selaimen nostalgisia vanhoja versioita ja ohjelmiston nykyisen omistajan AOL:n lyhyt tiedonanto, jossa kerrotaan päätöksen taustoista. Netscapen arkistosivu suosittelee viimeisillekin Netscape-käyttäjille siirtymistä Flockin, Firefoxin ja Thunderbirdin käyttäjiksi. Miten tässä oikein näin kävi? Continue reading
Oulun kaupunginkirjasto aloitti marraskuussa 2007 lisensioitujen verkkoaineistojen etäkäytön Pohjois-Suomen kirjastojen yhteisen Pohjanportti-tiedonhakuportaalin kautta. Pohjanportti perustuu Kansalliskirjaston ylläpitämään Nelli-portaaliin, ja etäkäyttöaineistoja käyttämään voi sen kautta kirjautua kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnuskoodin avulla. Oulun kaupunginkirjaston tarjoama malli on mielenkiintoinen, ja jos kokemukset ovat hyviä, sen voi olettaa yleistyvän nopeasti lähivuosina. Continue reading
Yksi Harvardin yliopiston tiedekunnista (Faculty of Arts and Sciences) on eilen pidetyssä äänestyksessä päättänyt edellyttää henkilökunnaltaan tutkimusjulkaisujen tallentamista avoimeen julkaisuarkistoon.
Erityisen merkittävää nyt hyväksytyssä ehdotuksessa on se, että tallennuksesta on tarkoitus tehdä normi. Vaikka yksittäinen tutkija voi edelleen hakea kirjallisesti vapautusta julkaisunsa tallennusvelvollisuudesta, oletuksena on se, että yliopisto saa oikeudet kaikkien henkilökunnan tuottamien tutkimusjulkaisujen tallentamiseen omaan arkistoonsa. Continue reading
Kirjastoteknologiaa tarjoavien yritysten kenttä on tällä hetkellä voimakkaassa muutostilassa. Ohjelmistojulkistusten ja maailmoja syleilevien tulevaisuusvisioiden lomassa olemme viime vuosina saaneet yhä useammin lukea myös uutisia fuusioista ja yritysjärjestelyistä. Monella on varmaan muistissa reilun vuoden takainen jymyuutinen alan suuriin kansainvälisiin toimijoihin kuuluneiden ExLibriksen ja Endeavorin fuusiosta. Fuusiouutinen kouraisi kotimaisia tieteellisiä kirjastoja erityisen voimakkaasti, sillä täällä oli käytössä sekä Exlibriksen (MetaLib, SFX) että Endeavorin (Voyager, ENCompass) tuotteita.
Myös kotimaiset kirjastojärjestelmien markkinat ovat keskittyneet nopeammin kuin ehkä kukaan vielä muutama vuosi sitten aavistikaan. Pohjoismainen Axiell ja puhtaasti kotimaiselta pohjalta toiminut Akateeminen Tietopalvelu ATP kertoivat joulun alla yhdistymisestään. Continue reading
Roger C. Schonfeldin kirjoittama “JSTOR. A History” on ilmestynyt jo vuonna 2003, mutta törmäsin siihen vasta viime vuoden puolella. Nimensä mukaisesti kirja on amerikkalaisen, satojen tieteellisten lehtien vanhat vuosikerrat digitoineen JSTOR-palvelun (http://www.jstor.org) historia. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille digitointiprojekteista ja verkkoaineistojen lisensioinnista kiinnostuneille.
Verkkoaikakauden ilmiöistä saati niiden historiasta on toistaiseksi kirjoitettu olemattoman vähän vakavasti otettavia tutkimuksia. Tässä sellainen kuitenkin on. Aiheeltaan Schonfeldin kirja on tavattoman mielenkiintoinen, sillä JSTOR on Suomessakin laajassa käytössä, ja digitaalisten aineistojen julkaisemisen pioneerina se on toiminut esikuvana monille muille palveluille (ks. myös oma vanha juttuni). Monet kirjassa käsitellyistä teemoista ovat sellaisia, joihin törmää väistämättä kaikissa vastaavissa projekteissa. Continue reading