Google on aloittanut historiallisten sanomalehtikokoelmien digitoinnin yhteistyössä eräiden sanomalehtikustantajien kanssa. Google digitoi aineistoa samaan tapaan kuin Kansalliskirjasto Historialliseen sanomalehtikirjastoonsa: sanomalehdet digitoidaan mikrofilmeiltä, ei originaaleista. Digitoidut sanomalehdet on tarkoitus asettaa aluksi käyttöön Google News-palvelun kautta ja myöhemmin myös sanomalehtien omien verkkosivujen kautta. Hakutulosten yhteyteen on tarkoitus lisätä mainoksia, joiden tuotot Google ja sanomalehtikustantajat jakavat keskenään. Googlen tarkoituksena on digitoida tekijänoikeudesta vapaan aineiston ohella myös ns. orpoja teoksia.
Category Archives: Digitaaliset kokoelmat
Historiallinen aikakauskirja Elektrassa
Vaikka syksyn alku on tyypilliseen tapaan ollut kiireistä ja vähän sekavaa aikaa, muutamia ilon aiheita siihenkin on mahtunut. Omalta osaltani olin hyvin tyytyväinen siihen, että saimme kesän ajan työn alla olleiden Historiallisen aikakauskirjan kokotekstiartikkelien viitetiedot viimeinkin pari viikkoa sitten ajettua Elektran käyttöliittymään. Osin varmaan oman historioitsijataustani vuoksi tämä oli tuntunut tavanomaistakin läheisemmältä projektilta.
Continue reading
95 vuotta, ei kiitos
Pekka Gronow on kirjoittanut omaan YLE:n sivuilla ilmestyvään blogiinsa joukon merkintöjä, joissa hän kritisoi EU:n komissiolle tehtyä esitystä äänitteiden suoja-ajan pidentämiseksi 95 vuoteen. Äänitteiden suojan pidentäminen hankaloittaisi entisestään mm. musiikkiaineistoja sisältävien digitaalisten kirjastojen rakentamista ja heikentäisi muutenkin historiallisesti arvokkaiden äänitteiden saatavuutta. Continue reading
Tekeekö Google Book Search tutkimuskirjastoista tarpeettomia?
Harvardin yliopiston kirjaston johtaja, tunnettu 1700-luvun tutkija Robert Darnton kirjoittaa The New York Review of Books -lehden kesäkuun numerossa tutkimuskirjastojen tulevaisuudesta ja massadigitoinnista.
Darntonin oma kirjasto on yksi ensimmäisistä Googlen yhteistyökumppaneista, ja hän tunnustautuukin Google-intoilijaksi. Äkkiseltään voisi kuitenkin ajatella, että yhteistyöllä on myös kääntöpuolensa: Eikö se, että kaikki kirjat ovat löydettävissä digitoituna Googlesta, tee tutkimuskirjastoista tarpeettomia? Tilanne on täysin päinvastainen, vakuuttaa Darnton. Google tekee tutkimuskirjastoista jatkossa entistä tarpeellisimpia.
Massadigitointia Kalifornian malliin
California Digital Library on avannut verkkosivun, jossa esitellään Kalifornian yliopiston massadigitointiprojekteja:
http://www.cdlib.org/inside/projects/massdig/
Asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että digitointia tehdään yhteistyössä sekä Googlen, Microsoftin että Open Content Alliancen (ks. aiempi merkintä “Avautuvia aineistoja – mutta millä ehdoilla?“) kanssa, eli sivu tarjoaa vertailukelpoista tietoa kaikkien keskeisten toimijoiden käytännöistä ja sopimusehdoista. Sivulla on julkaistu mm. yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset ja erillinen Frequently Asked Questions -osio, jossa kerrotaan yleistajuisesti hankkeiden tavoitteista ja listataan eri sopimuksiin sisältyviä käyttöehtoja.
Tungosta maailman yhteisluettelomarkkinoilla
EUn tuella on toistakymmentä vuotta rakennettu mammuttia nimeltä The European Library, jonka kautta on haettavissa kaikkien Euroopan (myös EUhun kuulumattomien maiden) kansalliskirjastojen kokoelmat. Tarjonta on karttunut hitaasti ja tekniikka toiminut vaihtelevasti. Aikaa, vaivaa ja rahaa on palanut.
Amerikkalainen OCLC puolestaan on lähtenyt rakentamaan koko maailman kattavaa WorldCatiä, johon periaatteessa voivat liittyä mukaan kaikenlaiset kirjastot. WorldCatin testiversio on vapaassa käytössä osoitteessa http://worldcat.org/, mutta täyden palvelun saa vain maksua vastaan. Syvällisemmin aiheesta voi lukea Juha Hakalan artikkelista Tietolinjassa 2/2006 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061551). Yhteistyösopimukset ovat vuosien myötä kuitenkin muuttuneet monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, mikä on omiaan viemään pohjaa aidosti maailmanlaajuiselta palvelulta. Esimerkiksi suomalaisen FENNICA-tietokannan tietueita ei ole pitkään aikaan päivitetty sinne sopimusteknisten epäselvyyksien vuoksi.
Google on ajanut sivuraiteella ohi näiden byrokraattisempien hankkeiden ja markkinoi näkyvästi Book Searchiään, johon tässäkin blogissa on jo aiemmin viitattu (ks. esim. Google teoshaku Lindaan ja Nelliin).
Toinen ääripää on LibraryThing, jonne omia kirjojaan voi luetteloida kuka tahansa.
Nyt näille markkinoille on tullut myös verkkoarkistoinnin uranuurtaja Internet Archive, jonka tuella on käynnistynyt hanke nimeltä Open Library. Continue reading
Jokapäiväinen hallintomme
Hallinnon tutkimuksen seuran julkaisema Hallinnon tutkimus -lehti on nyt luettavissa Elektrassa vuosikerrasta 2004 alkaen.
Kotimaiset lehdet -blogissa esitellään lyhyesti joitakin esimerkkejä lehden sisällöstä:
Tapaus JSTOR – käytännön opetuksia digitointiprojektien hallinnoijille
Roger C. Schonfeldin kirjoittama “JSTOR. A History” on ilmestynyt jo vuonna 2003, mutta törmäsin siihen vasta viime vuoden puolella. Nimensä mukaisesti kirja on amerikkalaisen, satojen tieteellisten lehtien vanhat vuosikerrat digitoineen JSTOR-palvelun (http://www.jstor.org) historia. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille digitointiprojekteista ja verkkoaineistojen lisensioinnista kiinnostuneille.
Verkkoaikakauden historiaa
Verkkoaikakauden ilmiöistä saati niiden historiasta on toistaiseksi kirjoitettu olemattoman vähän vakavasti otettavia tutkimuksia. Tässä sellainen kuitenkin on. Aiheeltaan Schonfeldin kirja on tavattoman mielenkiintoinen, sillä JSTOR on Suomessakin laajassa käytössä, ja digitaalisten aineistojen julkaisemisen pioneerina se on toiminut esikuvana monille muille palveluille (ks. myös oma vanha juttuni). Monet kirjassa käsitellyistä teemoista ovat sellaisia, joihin törmää väistämättä kaikissa vastaavissa projekteissa. Continue reading
Seitsemän veljestä Soomesta
Google on julkistanut Book Search -tuotteestaan nyt myös suomenkielisen version (http://books.google.fi/). Ainakaan ensi vilkaisulla siitä ei vielä ole kirjastojemme kilpailijaksi. Suomenkieliset teokset näyttävät olevan pääsääntöisesti peräisin tanskalaisesta kirjastoluettelosta, minkä seurauksena palvelu suositteleekin lainaamaan niitä Tanskasta (tai ostamaan Amazonista). Sinänsä mielenkiintoinen strateginen linjaus – sitä kun olettaisi marssijärjestyksen olevan: ensin yhteistyösopimus jonkun suomalaisen kumppanin kanssa ja vasta sen jälkeen suomenkielinen käyttöliittymä. Mutta Googlen yhteistyöpolitiikka on viime aikoina muutenkin alkanut lipsua välillä kyseenalaisemmalle puolelle. Alempaa sivulta tosin löytyy uutuuskirjojen kohdalta linkkejä myös suomalaisiin kirjakauppoihin ja kotimainen luettelointitietuekin saattaa löytyä joissakin tapauksissa LibraryThing -linkistä.
“Väärä” yhteistyökumppani lienee syypää myös kummallisuuksiin itse teosten tiedoissa – vai mitä mieltä pitäisi olla suomenkielisestä palvelusta, jossa Seitsemän veljeksen aihealueeksi on merkitty soome? Continue reading
Aineistojen digitaalisen käytön tekijänoikeudelliset ongelmat
Kirjastot ovat jo pitkään painiskelleet erilaisten tekijänoikeusongelmien kanssa, jotka ovat vain monimutkaistuneet digitaalisen julkaisemisen aikakaudella. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa yksityisoikeuden laitoksella on nyt syksyllä 2007 hyväksytty Daniel Stranius’n gradu arvosanalla eximia cum laude approbatur aiheesta:
Kirjastot ja tekijänoikeus – aineiston digitaaliseen käyttöön liittyvät tekijänoikeudelliset ongelmat kirjastojen toiminnassa.
Opinnäyte löytyy Edilexistä: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/4793.pdf