Category Archives: Julkaisuarkistot

Jukuri julkaistu

Posted on by

MTT:n uusi DSpace-pohjainen julkaisurekisteri Jukuri (http://jukuri.mtt.fi) avattiin pääsiäisen alla julkiseen käyttöön. Jukuriin on importoitu myös MTT:n vanhan Trip-pohjaisen julkaisurekisterin sisältämät tiedot, eli mukana on runsaasti takautuvaa aineistoa. Alkuvaiheessa palvelu sisältääkin pääasiassa julkaisujen kuvailutietoja, mutta mukaan on vähitellen tulossa enemmän myös kokotekstimuotoisia julkaisuja.

Jukuri on kuudes Kansalliskirjaston ylläpitämä julkisessa käytössä oleva DSpace-instanssi; ne muut ovat Doria, Theseus, Julkari, Tampub ja Fragmenta membranea. Seitsemäskin julkinen instanssi kuuluu olevan tulossa varsin pian…

Rinnakkaistallentaminen etenee yliopistoissa – hitaasti, mutta kuitenkin

Posted on by

Tähän mennessä kolme suomalaista yliopistoa on tehnyt päätöksen yliopiston henkilökunnan julkaisemia tieteellisiä artikkeleita koskevasta tallennusvelvoitteesta. Helsingin yliopiston mandaatin sanamuoto on periaatteessa tiukin, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston osalta taas voidaan puhua ennemminkin kehotuksesta. Helsingin yliopiston mandaatti on nyt ollut voimassa kolme vuotta, Jyväskylän ja Tampereen kaksi. Yliopistojen lisäksi vastaava päätös on tehty myös ammattikorkeakouluissa.

Vuosipäivän juhlistamiseksi kävin pikaisella kierroksella näiden kolmen edelläkävijäyliopiston julkaisuarkistoissa (Helda, Jyx ja Tampub) ja kokosin pienen tilaston siitä, miten paljon kolmen viime vuoden aikana julkaistuja artikkeleita kussakin yliopistossa on rinnakkaistallennettu. Continue reading →

Suomalais-ugrilaisten aineistojen digitointihanke käynnistynyt

Posted on by

Kansalliskirjasto aloitti heinäkuun alussa toteuttamaan suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin pilottihanketta. Pilottihanke on osa Koneen Säätiössä valmisteltua kieliohjelman hankekokonaisuutta ja siihen viitataan Koneen Säätiön Kieliohjelmassa 2012–2016 otsikolla Pietarin aineistojen digitoinnin pilottihanke (2012–2013).

Digitoitava aineisto kuuluu Venäjän Kansalliskirjaston  (Российская национальная библиотека, Pietari) kokoelmiin. Tämä tutkijoiden valitsema suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistu aineisto digitoidaan Pietarissa Venäjän Kansalliskirjastossa ja toimitetaan Kansalliskirjastolle digitaalisessa muodossa. Valikoitu aineisto sisältää noin 7000 sivua inkeroisten- ja vepsänkielisiä julkaisuja, yhteensä 66 monografiaa, jotka ovat pääsääntöisesti oppikirjoja ja sanakirjoja. Monografioiden lisäksi digitoidaan lähes 20 000 sivua marilaisia ja mordvalaisia sanomalehtiä, jotka on julkaistu pääsääntöisesti 1920- ja 1930-luvuilla.

Continue reading →

Pysyvät tunnisteet: DOI vai ei DOI…

Posted on by

Heinäkuun Open Repositories -konferenssissa käsiteltiin myös pysyviä tunnisteita. Näkyvimmin tämä teema nousi esiin Ryan Scherlen ja Mark Diggoryn esityksessä “Creating Citable Data Identifiers” (ks. videoitu esitys, abstrakti, pdf ja esityskalvot, ppt), jossa tunnisteiden käyttöä mietittiin ensisijaisesti tutkimusdatan ja julkaisuarkistojen näkökulmasta.

Continue reading →

Tutkijoita tunnistamassa: ORCID

Posted on by

Yksi viime viikon Open repositories -konferenssin mielenkiintoisimmista sessioista käsitteli tutkijakohtaisia tunnisteita. Kansalliskirjasto on ottamassa nimiauktoriteettejä varten käyttöön kansainvälistä ISNI-järjestelmää, mutta maailmalla rakennetaan samaan aikaan myös toista ORCID-nimistä tunnistejärjestelmää, joka on tarkoitettu nimenomaan tieteellisen julkaisemisen tarpeisiin. Ilmeisistä jännitteistä huolimatta ISNI:n ja ORCID:in kehittäjät ovat puheväleissä ja järjestelmien välille näyttäisivät löytyvän sekä yhteiset käytännöt että riittävän selkeät reviirijaot.

Continue reading →

DSpace- ja Fedora-uutisia

Posted on by

Perinteiseen tapaan Open repositories 2012 -konferenssin odotetuimpaan antiin kuului torstain ja perjantain user group -osion avaukseksi sijoitettu DuraSpace-sessio, jolta odotettiin etenkin uutisia DSpace- ja Fedora-ohjelmistojen tulevaisuudennäkymistä. Niitä myös saatiin.

Continue reading →

TamPub, Aaltodoc ja muita julkaisuarkistouutisia

Posted on by

Suomalaisten julkaisuarkistojen kehitys jatkuu dynaamisena: juhannusviikolla avataan/avattiin peräti kaksi uutta julkaisuarkistoinstanssia.

Järjestimme viime viikolla julkaisuarkistoväelle suunnatun iltapäiväseminaarin. Paikan päälle Kansalliskirjaston Vallilan tiloihin kokoontui yli 40 osallistujaa eri puolilta Suomea, ja lisäksi etäseurannan kautta mukana oli liki saman verran väkeä. Continue reading →

Loppu piratismille – ja rinnakkaistallennukselle?

Posted on by

Valtameren takana USA:ssa käydään jälleen kerran kiihkeää lainsäädännöllistä kamppailua, jossa suuryhtiöiden lakimies- ja lobbariarmadat iskevät toisiaan vastaan. Paljon porua aivan aiheesta aiheuttanut, suurten mediayhtiöiden masinoima “Stop Online Piracy Act” (SOPA) ja sen vaihtoehdoksi teknologiayritysten näkökulmasta laadittu,  huomattavasti maltillisempi “OPEN Act” ovat kiivaan keskustelun ja kädenväännön kohteena. Tämän titaanien taistelun rinnalla on viime päivinä nousut esiin toinenkin amerikkalainen lainsäädäntöhanke, “Copyright in Research Works Act” (1, 2), joka koskettaa erityisesti tieteellistä julkaisemista ja tieteellisten artikkelien rinnakkaistallennusta.

Continue reading →

Historiantutkijoiden digitaaliset aineistot

Posted on by

Viisi suosituinta aineistoa

SLS:n Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot -hanke järjesti eilen Kansallisarkistossa seminaarin, jossa kuultiin monta mielenkiintoista esitystä. Vesa Hongisto valotti museoiden digitointihankkeita, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Arja Kuula  kertoi digitaalisiin aineistoihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja Krister Lindén  esitteli FinClarin-hankkeen toimintaa.

Kaikkein kiinnostavin esitys liittyi kuitenkin järjestävään hankkeeseen. Hankkeen koordinaattori Outi Hupaniittu esitteli  hankkeen tekemien digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä koskevien kyselyjen tuloksia. Ensimmäinen kysely oli suunnattu muistiorganisaatioille, jälkimmäinen taas loppukäyttäjille. Jälkimmäisen kyselyn 121 vastaajasta suurin osa oli historian ja sen lähitieteiden tutkijoita, etenkin jatko-opiskelijoita. Lisäksi vastaajien joukossa oli sukututkijoita, historian harrastajia ja jonkin verran myös kielitieteilijöitä.

Continue reading →