Konferenssissa esiteltiin aDORe djatokan rinnalla Integrated Rule-Oriented Data System eli tuttavallisemmin iRODS. IRODS on jatkoa Data Intensive Cyber Environments –ryhmän kehittämälle SRB:lle (Storage Resource Broker), joka sai huomiota suuria datamääriä käsittelevien organisaatioiden keskuudessa 1990-luvun lopulla. iRODS on ns. väliohjelmisto (engl. middleware), joka tarjoaa yhden liittymän useaan datavarastoon, minkä vuoksi sen avulla suuri datamäärä voidaan hajauttaa useaan varastoon ja hallita yhdestä paikasta. Tällainen datavarasto voi olla arkisto tai mikä tahansa muu digitaalinen aineiston lähde (esim. verkko, tietokanta tai tiedostojärjestelmä). Sitä voi käyttää myös ohjelmistona digitaaliarkistolle.
Continue reading
Adore djatoka -kuvapalvelin (OR2009 4/10)
Los Alamosin tutkimuskirjastolla oli uutta esiteltävää tänäkin vuonna: aDORe djatoka. Itse aDORe on hieman julkaisuarkiston kaltainen digitaaliarkisto-ohjelmisto, joka ei ole juuri levinnyt Los Alamosin ulkopuolelle. Djatokalla tulee uskoakseni olemaan suurempi tilaus maailmalla.
Adore djatoka on avoimen lähdekoodin palvelinohjelmisto JPEG2000-kuvien käyttämiseen. Se ei kuulosta erikoislaatuiselta innovaatiolta, mutta tätä djatoka ei olekaan. Ohjelmisto on käytännössä kuitenkin varsin käytettävä, yksinkertainen ja nopea ratkaisu hyvin suuriresoluutioisten kuvien tarkasteluun. Tavallisesti verkossa esiintyvien kuvien käyttämiseen ei tarvitse tietenkään mitään erikoista käyttöliittymää kuvien katsomiseen saati tarkoitukseen omistettua kuvapalvelinta. Kun kuvien koko kasvaa satoihin mega- tai gigatavuihin, kuvien käyttäminen ei ole enää niin yksinkertaista. Digitoinnin tuloksena näin suuria kuvatiedostoja syntyy, kun kuvantarkkuus halutaan pitää mahdollisimman korkealaatuisena. Joitakin kaupallisia käyttöliittymätuotteita suurien kuvien käyttämiseen on, mutta niissäkin on omat rajoituksensa. Adore djatoka kehitettiin avoimen lähdekoodin vastineeksi kaupallisille tuotteille. Djatokan eduksi voi laskea myös, että sen ovat kehittäneet alan asiantuntijat, jotka tuntevat kirjastojen ja museoiden tarpeet hyvin. Continue reading
Digitaalisen arkiston työkalupakki (OR2009 3/10)
John Kunze kertoi omassa esityksessään suuresta DataONE-hankkeesta (Data Observation Network for Earth), jossa tuodaan yhteen eri datalähteitä kaikkeen maapalloon liittyvästä mittaus- ja tutkimusdatasta. Itse hanketta kiinnostavampi oli kuitenkin California Digital Libraryn lähestymistapa säilytykseen, josta Stephen Abrams jatkoi esityksessään ”Permanent Objects, Disposable Systems”.
Kunzen ja Abramsin mielestä monoliittiset säilytysjärjestelmät ovat kankeita ja joustamattomia. CDL:ssä ideana on ollut kehittää mahdollisimman yksinkertaisia ja pieniä ns. mikropalveluita, joita voidaan käyttää yhdessä toteuttamaan monimutkaisempia toimenpiteitä. Continue reading
Artikkelin tallettaminen julkaisuarkistoon suoraan Microsoft Wordista (OR2009 2/10)
Konferenssissa esiteltiin muutamia hedelmällisiä SWORD:n ja OAI-ORE:n laajennuksia. Vielä viime vuoden konferenssissa Southamptonissa molemmat, aineiston syöttöön ja siirtoon tarkoitetut protokollat olivat uusia, ja monelle jäi epäselväksi, miten niitä voitaisiin käytännössä menestyksellisesti hyödyntää. Kiinnostavimmasta SWORD:n sovelluksesta kertoi Pablo Fernicola esityksessään. Microsoft on kehittänyt lisäosan Word 2007:aan, jolla Wordissa kirjoitettu dokumentti voidaan lähettää suoraan julkaisuarkistoihin. Artikkelien kirjoittajat voivat olla varsin tyytyväisiä tähän lisään: artikkelin julkaisuarkistoon tallettaminen on parhaimmillaan vain yhden hiirenpainalluksen päässä. Parhaimmillaan julkaisun tallettamisen kynnys alenee, kun kirjoittajan ei tarvitse opetella käyttämään ja muistaa käyttää taas yhtä uutta järjestelmää eli julkaisuarkistoa julkaisunsa tallettamiseen. Continue reading
Open Repositories 2009 (OR2009 1/10)
Järjestyksessään neljäs Open Repositories (OR) järjestettiin Atlantassa toukokuussa. OR kokoaa yhteen avoimella lähdekoodilla toimivien julkaisuarkistojen käyttäjiä esittelemään ja kuulemaan alan viimeisimpiä kuulumisia. Vakiintuneeseen tapaan tilaisuudet koostuivat sekä kolmen käyttäjäryhmän (DSpace, E-Prints ja Fedora) erillisistä että yhteisistä tilaisuuksista. Yhteisten tilaisuuksien aiheina olivat mm. pitkäaikaissäilytys, tekijänoikeudet, avoin tutkimusdata ja oppimisympäristöt ja niiden suhde julkaisuarkistoihin. Osallistuimme yhteisten tilaisuuksien lisäksi DSpace-käyttäjäryhmän omiin tilaisuuksiin, minkä vuoksi keskitymme näiden kolmen julkaisuarkisto-ohjelmiston esityksistä DSpacea käsitteleviin esityksiin.
Luvassa on yhdeksänosainen kirjoitussarja konferenssin esityksistä. Alla on ”sisällysluettelo” merkinnöissä käsiteltävistä aiheista:
- Artikkelin tallettaminen julkaisuarkistoon suoraan Microsoft Wordista
- Digitaalisen arkiston työkalupakki
- Adore djatoka –kuvapalvelin
- iRODS
- DSpace ja Fedora hallinnolliseen yhteistyöhön
- Cloud computing ja julkaisuarkistot
- Kevyttä ja nopeasti
- Tulevaa DSpace-rintamalta
- TDL ja keskitetyn julkaisuarkistotoiminnan ratkaisuja
Kaikki konferenssissa pidetyt esitykset löytyvät tapahtumaa Atlantassa isännöineen Georgia Techin julkaisuarkistosta. Ohjelma taas tapahtuman kotisivulta.
VMF – ristiinkävelyä metadatamarkkinoilla
Metadatamaailmaan on syntynyt jälleen uusi akronyymi: VMF joka on lyhenne sanoista Vocabulary Mapping Framework.
Sen lähtökohtana on jo olemassa oleva RDA/ONIX -kehikko. Kunnianhimoisena tavoitteena on mapata kattavasti ja auktoriteettiluonteisesti kaikki merkittävimmät aineistojen kuvailuun liittyvät sanastot ja luokitukset, joita käytetään julkaisijoiden ja muistiorganisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa. Uudella mallilla ei ole tarkoitus korvata olemassa olevia metadatastandardeja vaan parantaa niiden yhteentoimivuutta. Continue reading
Jatkokertomus Planetsista
Nyt seuraa jatkoa edelliselle merkinnälle Planetsista. Kerron lopuista palveluista ja vielä Planetsin tuotoksista kokonaisuutena.
E-vapaakappaleet: Suomi pärjää ihan kivasti
British Library julkaisee piakkoin tuloksia tekemästään elektronisia vapaakappaleita koskevasta kyselystä. Kyselyyn vastanneiden maiden joukossa Suomi ei pistä missään asiassa silmään sen enempää hyvässä kuin huonossakaan. Mitään muutakaan maata on tämän kyselyn perusteella mahdotonta pitää erityisen edistyneenä. Suomi siis tarkkailee rauhallisena tilannetta kärjen tuntumassa. Continue reading
Planets ja käytännön harjoitteita pitkäaikaissäilytyksessä
EU:n rahoittaman suurhankkeen PLANETS:n tuloksia on odotettu hartaasti sen käynnistymisvuodesta 2006 alkaen. Hankkeen ensimmäisessä koulutustilaisuudessa Kööpenhaminassa oli mahdollista saada ensikäden tietoa siitä, mitä hankkeeseen laitetulla 14 miljoonalla eurolla on saatu aikaan. Olin paikalla koko tilaisuuden ajan eli yhteensä kolme päivää.
PLANETS-hanke (eli Preservation and Long-term Access Through NETworked Services) on kooltaan massiivinen, siihen kuuluu 16 organisaatiota, joista useat – mm. British Library, Hollannin kansalliskirjasto ja Glasgow’n yliopiston HATII – ovat hyvin kokeneita digitaalisen aineiston säilyttäjiä. PLANETS julkaisee vuoden kuluttua hankkeen päättyessä tuloksensa, joista tärkeimmät ovat
- PLATO – työkalu säilytyksen suunnitteluun
- XCDL – Digitaalisten objektien kuvauskieli
- Palvelut digitaalisten objektin migraatioon ja emulaatioon
Kaikki PLANETS:n tuotokset tulevat olemaan vapaasti käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Tarkastelen tässä merkinnässä yhtä näistä tuotoksista, nimittäin Platoa, joka on tuloksista ehkä kiinnostavin.
Miksei verkkoarkisto ole verkossa?
Kuten Leena jokin aika sitten blogasi, verkossa voi nyt tarkistaa, mitä www-sivuja Kansalliskirjasto on kerännyt verkkoarkistoonsa ja mitä ei. Hakuun siis annetaan sivun URL, ja tuloksena näkee, josko ja milloin sivu on tallennettu.
Luonnollisesti ensimmäinen kysymys on: miksi verkkoarkiston sisältöä ei voi näyttää? Miksei kirjasto voisi pitää vaikkapa henkilön X blogimerkintää näkyvillä, kun se on nähtävillä verkossakin? Ja miksi sama aineisto sitten voi olla esillä Internet Archivessa? Continue reading