Helsingin Olympialaiset 1940? Niitä ei koskaan järjestetty, mutta esitteitä ehdittiin jo painaa. Kuinka päästä naimisiin tai tulla rikkaaksi? Miten naisten asemaa käsiteltiin 1930-luvulla tai kuinka hoitaa moottoripyörää?
Vastauksia löytyy hiljan digitoiduista Kansalliskokoelman pienpainatteista.
Kansalliskirjastossa on jälleen haussa määräaikainen tietojärjestelmäasiantuntijan tehtävä, tällä kertaa ajalle 1.2.2013 – 28.2.2014.
Tehtävä liittyy OKM:n rahoittamaan kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto -hankkeeseen. Hankkeessa nykyisen Arto-tietokannan pohjalta rakennetaan kotimaista artikkelidataa sisältävä tietovaranto, jonka tuotantoon osallistuvat sekä kirjastot että tieteellisten kustantajien verkosto. Tietovaranto on avointa dataa, jota voidaan rajapintojen kautta hyödyntää eri tarkoituksiin.
Tietojärjestelmäasiantuntija kehittää ja ylläpitää julkaisutietojen tallennukseen, hallintaan ja välittämiseen käytettävää tietojärjestelmää sekä siihen liittyviä teknisiä rajapintoja.
Täydellinen hakuilmoitus on luettavissa osoitteessa http://www.helsinki.fi/rekrytointi/index.html?id=62217. Hakuaika päättyy tiistaina 22.1.2013.
Tähän mennessä kolme suomalaista yliopistoa on tehnyt päätöksen yliopiston henkilökunnan julkaisemia tieteellisiä artikkeleita koskevasta tallennusvelvoitteesta. Helsingin yliopiston mandaatin sanamuoto on periaatteessa tiukin, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston osalta taas voidaan puhua ennemminkin kehotuksesta. Helsingin yliopiston mandaatti on nyt ollut voimassa kolme vuotta, Jyväskylän ja Tampereen kaksi. Yliopistojen lisäksi vastaava päätös on tehty myös ammattikorkeakouluissa.
Vuosipäivän juhlistamiseksi kävin pikaisella kierroksella näiden kolmen edelläkävijäyliopiston julkaisuarkistoissa (Helda, Jyx ja Tampub) ja kokosin pienen tilaston siitä, miten paljon kolmen viime vuoden aikana julkaistuja artikkeleita kussakin yliopistossa on rinnakkaistallennettu. Continue reading
Vuoden 2012 toinen Tietolinja on ilmestyntyt.
Tällä kertaa numero on uutispainotteinen, koska meneillään on runsaasti asioita, joita on syytä seurata jo ennen kuin niistä on lopullisia tuloksia kerrottavana. Tällaisia asioita ovat uuden polven kirjastojärjestelmien standardiperusta, nimien tunnisteet ja MARC-formaatin seuraaja. Mutta on meillä sentään yksi valmiskin tuote esittelyssä: vastikään Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kirjastoissa käyttöön otettu kirjastokarttapalvelu.
Uusin numero löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012121410305
Osallistuin lokakuun lopussa Internet Librarian International 2012–konferenssiin Lontoossa. Jo 12. kerran järjestetyssä konferenssissa keskusteltiin ja visioitiin kahden päivän ajan uudenlaista kirjastonhoitajuutta mm. teknologian, palvelujen tuottamisen ja markkinoinnin näkökulmista. Päivien teemana oli tänä vuonna uudistuminen ja innovaatio : Re-imagine, Renew, Reboot: Innovating for Success. Continue reading
Osallistuin toissaviikolla Tromssassa järjestettyyn pohjoismaiseen open access -kokoukseen ja sitä seuranneeseen tieteellistä julkaisemista käsitelleeseen konferenssiin (The 7th Munin Conference on Scientific Publishing 2012 – New Trends), jonka esiintyjälistalla oli sekä Tromssan yliopiston omaa väkeä että kansainvälisiä guruja. Esitysten taso oli pääasiassa erinomainen ja ne antoivat monipuolisen käsityksen tieteellisen kustantamisen ja open access -julkaisemisen ajankohtaisista haasteista.
Suurimman ahaa-elämyksen koin kuitenkin vähän yllättäen kuunnellessani Damian Pattinsonin esitystä Public Library of Sciencesta. Aihe sinänsä oli toki jo ennestään tuttu, ja tiesin myös, että etenkin PLoS One -lehti on ollut menestys, mutta vasta Pattinsonin esittämien lukujen perusteella ymmärsin toden teolla, että kyseessä on enemmän kuin menestystarina: tapahtumassa on paradigman muutos. Continue reading
Maailman suurimmat kirja-alan messut kokosivat noin 7300 näytteilleasettajaa ja yli 280 000 kävijää Frankfurtiin lokakuussa.
E-kirjojen tuotanto ja verkkojulkaiseminen olivat messuilla vahvasti esillä, vaikka painettujen kirjojen markkinat ovat Euroopassa edelleen selvästi suuremmat kuin e-kirjojen. Merkkejä muutoksesta on kuitenkin jo nähtävissä. Esimerkiksi Amazonin e-kirjojen myynti Englannissa on ohittanut painettujen myynnin vain kaksi vuotta Kindlen lanseeraamisen jälkeen.
Monet kustantajat korostivat, että siirtyminen e-kirjatuotantoon asettaa niille uusia haasteita. Esimerkiksi julkaisuprosessit, hinnoittelumallit ja jakelukanavat on mietittävä uusiksi. Kustantajat eivät kuitenkaan ole yksin näiden haasteiden edessä. Sitä todistivat useat yritykset, jotka tarjoutuivat hoitamaan verkkojulkaisemisen prosesseja kustantajien puolesta, jotta kustantajat voivat keskittyä niille keskeisiin sisältöihin ja lukijasuhteiden luomiseen.
Continue reading
Vuosittain järjestetään kirjastojen e-aineistohankintaa tekevien konsortioiden tapaaminen, jossa keskustellaan alan ajankohtaisista kysymyksistä ja etsitään yhdessä ratkaisuja ongelmiin sekä uusia, parempia toimintatapoja. Tänä vuonna ICOLC-tapaaminen oli lokakuussa Wienissä ja paikalla oli väkeä Euroopan, Amerikan ja Aasian eri puolilta.
Maailmanlaajuinen talouskriisi näkyy konsortioiden työssä ja ICOLC:in esityksissä. Monet konsortiot pohtivat tapoja säästää kustannuksissa ja pyrkivät löytämään uusia toimintatapoja. Kustannuspaineisiin konsortiot hakevat ratkaisuja hintojen nousun pysäyttämisellä, kokoelmia supistamalla ja neuvottelemalla yhteisiä sopimuksia muiden maiden konsortioiden kanssa.
Kansalliskirjasto on mukana kahdessa hankkeessa, joissa jalostetaan digitoituja aineistoja jatkokäyttöön. Toinen aineistona ovat Neuvostoliitossa 1920-1930-luvulla suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistut lehdet ja kirjat. Toisessa taas tuotetaan kotimaisen kirjallisuuden kirjallisuuspankkia.
Hankkeissa digitoitujen vanhojen julkaisujen automaattisesti tunnistettua tekstiä korjataa ihmisvoimin virheettömäksi. Tavoitteena on taso, joka kelpaa niin kielikorpuksiin kuin uusien painotuotteiden tekemiseenkin. Tämän prosessin vaatimien työvälineiden kehittämiseen voidaan nyt palkata määräaikainen työntekijä runsaaksi vuodeksi.
Hakuilmoitus on osoitteessa http://www.helsinki.fi/rekrytointi/index.html?id=60810. Hakuaika päättyy 14.11.2012.
Syyskuun puolivälissä järjestettiin OKFestival, joka keräsi Helsinkiin tuhatkunta avoimesta tiedosta kiinnostunutta. Aiheet ulottuivat avoimesta lähdekoodista avoimen journalismin kautta avoimeen saunaan, ja väliin mahtui myös avoin kulttuuriperintö.
Yhtenä teemana oli “Building the Cultural Commons“, johon liittyvää keskustelua vetivät Open Knowledge Foundation, Wikimedian, Creative Commonsin ja Europeanan puhujat. Commonsien eli vapaiden yhteisten resurssien idean tuominen kulttuuriperinnön viitekehykseen on todella kiinnostavaa, muttei ihan yksinkertaista. Continue reading