Tiistaina 12.6.2018 kokoonnuimme pohtimaan opetusohjelmaamme myös opetuksen digiloikan näkökulmasta. Aamupäivällä esittelimme osallistujille myös digiloikan ensimmäisiä askelia ja siitä saatua opiskelijapalautetta. Iltapäivällä konkretisoimme perinteisen ja digimateriaalin suhdetta muutamalla valikoidulla kurssilla. Täältä näet mitä saimme aikaan.
During the first few months of the ROUTE project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme) it has been important to get to know other projects and developments that are on their way in the University of Helsinki. This has meant countless e-mails, yammer-questions and coffee sessions.
”What exactly are you working on?”, has been a question repeated multiple times during this spring. And let me tell you there are many exciting things on their way!
SISU, Grappa, Oodikone and Eportfolio are just some of the exciting new possibilities that the university is developing. In ROUTE, knowing about these developments is crucial; we aim to make the most of current developments and new ideas, to think about how our processes are best strengthened by new platforms and developments already within HY. Lue loppuun
Kirjoittanut: Jani Kiviharju
Ohjelmointi on tullut osaksi perusopetusta uudessa opetussuunnitelmassa. Aihe on kuitenkin vielä monille opettajille ja opetusharjoittelijoille vieras, ja toimivista koko peruskoulun ikäluokkaa koskevista ohjelmoinnin opetusratkaisuista ja hyvistä käytänteistä vasta hankitaan ensimmäisiä kokemuksia. Kokeilimme Helsingin normaalilyseossa osana kandiohjelman digiloikkaa uusia ohjelmoinnin konkretisoinnin välineitä ja samalla uutta tapaa rakentaa yhdessä opetus- ja opiskelumateriaalia. Tavoitteena oli, että opetusharjoittelun yhteydessä ohjaavat opettajat ja opetusharjoittelijat pääsevät yhdessä tutustumaan ohjelmointia havainnollistaviin ja ohjelmoinnin opetusta monipuolistaviin välineisiin (Lego Mindstorms -robotit, Arduino- ja micro:bit-piirilevyt) ja luovat toisilleen sekä tuleville opetusharjoittelijoille opiskelu- ja opetusmateriaalia. Lue loppuun
Kirjoittanut: Kalle Juuti
Kasvatustieteiden kandiohjelma on osallistunut yliopiston opetuksen digiloikkahankkeeseen. Kasvatustieteiden kandiohjelma on suuri. Kaikki tiedekunnan opiskelijat ovat saman kandiohjelman opiskelijoita. Koska kandiohjelmassa on monta opintosuuntaa ja paljon kursseja sekä opettajia, digiloikkatoimenpiteet kohdistuvat laajasti hyvin monenlaiseen opetukseen. Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista valtaosa kouluttautuu opettajiksi kaikille koulutasoille: lastentarhanopettajaksi aineenopettajaksi, luokanopettajiksi ja erityisopettajiksi. Tiedekunnan opetuksessa digitaalisuus ja digitaaliset välineet ovat osa pedagogiikkaa, menetelmiä ja sisältö itsessään. Toiminnan lähtökohtana on, että tulevat opettajat ja muut kasvatuksen asiantuntijat saavat omakohtaisia kokemuksia digitaalisten välineiden käytöstä omassa opiskelussaan. Lue loppuun
Kirjoittanut: Lotta Uusitalo-Malmivaara
Suomessa on noin 400 000 päihderiippuvaista. A-klinikkasäätiön (2009) tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs (23 %) suomalainen on kokenut vanhempiensa käyttäneen liikaa päihteitä. Kodin päihderiippuvuus helposti johtaa lapsen turvattomuuden tunteeseen, häpeäkokemuksiin, itsetunnon laskuun, käytösongelmiin ja alisuoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä. Toisaalta lapsi saattaa joutua ottamaan liian varhain vastuuta hänelle kuulumattomista asioista, hänestä voi tulla ylisuorittaja ja uupuja. Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia. Yksittäisenä tekijänä päihteet ovat ylivoimaisesti suurin riskitekijä koululaisen hyvinvoinnille. Opettajankoulutuksesta on toistaiseksi liki kokonaan puuttunut ajantasaisen tiedon antaminen kodin päihteidenkäytön yhteyksistä oppimiseen. Nyt luomamme digimateriaali antaa tähän ensiavun. Lue loppuun
Huhti- ja toukokuussa geotieteiden digiloikassa keskityttiin materiaalien luonnin osalta fotogrammetristen 3D-mallien luomiseen, drone-kuvauksiin sekä GigaPan-kuvauksiin.
3D-malli kallioperäpaljastumasta
Kirjoittanut: Ari Myllyviita
Computex-tapahtuma 5.-9.6.2018 on yksi maailman suurimmista, ellei suurin, tietotekniikan tapahtuma. Tapahtumassa ovat esillä kaikki mahdolliset tietotekniikan innovaatiot, kokonaisuuden otsikkona on ”Building Global Technology Ecosystems”. Tapahtuman pääteemat ovat: tekoäly, 5G, lohkoketju (Blockchain), esineiden internet (IoT), innovaatiot & startupit, pelit & virtuaalinen todellisuus (VR).
Opetuksen saralla pohditaan jo nyt tekoälyn vaikutusta, esineiden internet on vahvasti STEM-opetuksen osana (teknologia, elektroniikka, ohjelmointi ja matematiikka kohtaavat tiedeopetuksessa). Viikin normaalikoulussa on meneillään kaksi eurooppalaista hanketta UMI-Sci-Ed (ubiikki- ja mobiilioppiminen sekä esineiden internet tiedeopetuksessa) ja EL-STEM (lisätty todellisuus tiedeopetuksessa). Lähitulevaisuudessa agendalle nousevat tekoäly ja virtuaalinen todellisuus realistisina mahdollisuuksina teknologian halpenemisen ja pedagogisen soveltamisen sekä kehitystyön myötä. Teknologian kehitystyössä mukana pysyminen on pedagogisen soveltamisen osalta ensiarvoisen tärkeää.
Tapahtuma sijoittuu neljään suureen näyttelyhalliin (kuva 1). Mukana ovat kaikki merkittävät laite- ja teknologiatoimijat sekä lukuisat alihankkijat ja pienet yritykset.
Kirjoittanut: Hanna Niinistö ja Seija Kairavuori
Pilotoimme keväällä 2018 kasvatustieteellisen tiedekunnan digiloikkarahoituksella 360-kameraa yhdistettynä Teams-ympäristöön luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa. Kolmannen opintovuoden opetusharjoittelussa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ohjatusti soveltaa ja syventää koulutuksessa opiskeltuja ainedidaktiikan sisältöjä käytännön koulutyössä, myös laajempia oppimiskokonaisuuksia eri oppiaineista rakentaen. Valitsimme lähempään tarkasteluun kuvataiteen oppiaineen näkökulman. Tavoitteenamme oli selvittää, mitä lisäarvoa harjoittelutuntien 360-videointi ja Teams-ympäristö mahdollisesti tuovat ohjausprosessiin harjoittelijan, luokanlehtorin ja ohjaavan ainedidaktikon näkökulmista. Kehittämisprojektiin osallistuivat Viikin Normaalikoululta kaksi luokanlehtoria ja erityisopettaja sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan luokanopettajan opintosuunnasta kaksi ohjaavaa kuvataiteen ainedidaktikkoa.
Lue loppuun
Kouluissa koetaan muutospaineita, kun opettajien pitää toteuttaa uusia opetussuunnitelmia, digiloikkaa ja ilmiölähtöisiä projekteja. Samaan aikaan pitää säästää rahaa ja resurssit pienenevät myös opettajankoulutuksessa. Meidän tiimimme kehittää uusia ratkaisuja näihin ongelmiin (Professori Kirsti Lonka, tohtorikoulutettavat Heidi Lammassaari ja Milla Kruskopf sekä Lauri Vaara TAT:sta). Ratkaisussamme yhdistyvät fyysiset ja digitaaliset tilat, erilaiset mobiilit ratkaisut sekä modernit pedagogiset teoriat. Lue loppuun
Kirjoittanut: Heidi Krzywacki
Erilaiset etäyhteyden mahdollistavat laitteet ja ohjelmat ovat hyviä välineitä joustaviin työmuotoihin seminaarityöskentelyssä. Laitteiden avustuksella seminaarityöskentelyyn voi osallistua myös etänä, jos esimerkiksi opiskelija on sairauden tai muun esteen vuoksi estynyt tulemasta paikalle. Yhtä lailla opiskelijaohjauksen mahdollisuudet monipuolistuvat, kun ohjaaja voi olla vuorovaikutteisessa yhteydessä opiskelijoiden kanssa muutenkin kuin tapaamalla kasvotusten samassa paikassa. Etäyhteydet ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta käytännössä toimiva vuorovaikutus vaatii vakaan ja toimivan teknologian takaamaan häiriöttömän yhteistyön. Seminaarin sisällöllistä tarjontaa ja tukea opiskelijoiden prosessiin voi vahvistaa kutsumalla seminaariin vierailijoita, muun muassa pyytämällä puheenvuoroja yksikön ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tällöin joustavat ja tehokkaat teknologiset ratkaisut ovat tärkeitä.