Author Archives: Leena Saarinen

About Leena Saarinen

Tuotantopäällikkö, Kansalliskirjasto

Vapaata riistaa?

Posted on by

Lähivuosille voisi povata jonkinlaista Pikku prinssi -boomia. Tämä johtuu siitä, että kirjailija Antoine de Saint-Exupéry kuoli vuonna 1944. Tekijänoikeuksien suoja aika ulottuu 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

Aino Ackté Kuvaaja tuntematon [Public domain], lähde: Wikimedia Commons

Vuonna 2015, siis tämän vuoden alusta vapautui tekijänoikeudesta siis 1944 kuolleet tekijät. Kansallisbibliografiasta heitä löytyy mm. seuraavat nimet:

  • Oopperatähti Aino Ackté
  • Tulenkatajiinkin kuulunut runoilija Katri Vala
  • Lukuisia näytelmiä ja historiallisia romaaneita kirjoittanut Lauri Haarla
  • Presidentti P.E. Svinhufvud
  • Laajasti luonnosta ja luonnonsuojeslusta kirjoittanut Rolf Palmgren
  • Suomenruotsalainen kirjailija Melita Tång
  • Samuli Paulaharjun digitoitua tuotantoa onkin jo joitakin vuosia ollut julki SKS:n erityisluvalla.

Jo aikaisemmin vapautuneita

Mainostan vielä kaunokirjallisuuden puolelta Tatu Vaaskiveä jonka tuotanto on julkaistu e-kirjoina yleisten kirjastojen digitoitujen aineistojen kokoelmassa

Edith Södegranin, Minna Canthin, Henry Parlandin, Volter Kilven, Aleksis Kiven, Eino Leinon, Maiju Lassilan ja monen muun tuotannosta voi nauttia Doriassa julkaistuina digitointeina.

Mitä iloa?

Kulttuuridatan hyödyntämisessä ollaan vasta alkumetreillä. Kirjastojen ja kirjakaupan näkökulmasta ensimmäinen ja ilmeisin käyttötapa tekijänoikeuksista vapaalle tuotannolle on vain yksinkertaisesti digitoida teoksia ja julkaista niitä kaikkien vapaasti käytettäväksi ja jatkohyödynnettäväksi.

Kirjastahan voisi hyödyntää vain osankin. Paljon onkin esimerkiksi digitoiduista kirjoista irroitettu kuvia ja julkaistu niitä erikseen.

Odottelen innolla ja kauhulla myös suomalaisesta klassikkokirjallisuudesta tuotettuja mash-up romaaneja. Itselleni esimerkiksi Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit oli viihdyttävämpi kuin Jane Austenin alkuperäinen. Kuka miksaisi pari vampyyria Putkinotkoon tai keksisi jotain hauskaa Alastalon salissa sanataiteelle?

Maailma kuvina

Posted on by

Johahimmelensglobusnn Amos Comenius, ORBIS SENSUALIUM PICTUS. DEN SYNLIGE WERLDEN . Aboae 1689.

Tsekkiläissyntyinen protestanttinen teologi ja kasvatustieteilijä Johann Amos Comenius julkaisi 1600-luvun puolivälissä kuuluisan oppikirjansa Orbis sensualium pictus (Näkyvä maailma).

Kirja oli tarkoitettu latinan kielen alkeiden opiskeluun. Sen käänteentekevä metodi pohjautui havainnollisiin kuviin, joiden pienet, numeroin varustetut yksityiskohdat viittasivat niihin liittyviin selittäviin teksteihin ja sanoihin. Taivaankappaleet, luonto, liikennevälineet, käsityöt, maailmanuskonnot, tavat ja moraali, ihmiskehon rakenne – sanalla sanoen koko luomakunta kaikkine vivahduksineen kuvattiin Comeniuksen kirjan kömpelön kulmikkaissa, mutta havainnollisissa puupiirroksissa. Kuvat ja käsitteet yhdistävänä “pienoisensyklopediana” se pyrki muuttamaan kiduttavan päähän pänttäämisen lapsille hauskaksi tiedon hankkimiseksi.
faglar
Orbis sensualium pictus levisi kaikkialle Eurooppaan ja ilmestyi myös Suomessa 1680-luvulla useana latinalais-ruotsinkielisenä painoksena. Kirja painettiin Turun piispan Johannes Gezelius vanhemman kirjapainossa, ja sen puupiirrosten painolaatat oli leikattu Turussa käyttäen esikuvana alkuperäisteoksen saksalaisia varhaispainoksia.

Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja

Posted on by

missaleabouensealkusivuMISSALE ABOENSE. [Lubecae] : [Bartholomaeus Ghotan] , [1488].

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä.

MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Kielletty kabbalistikirja

Posted on by

kr313692_cant1_ton1-4-13Francesco Giorgio, FRANCISCI GEORGII VENETI MINORITANAE FAMILIAE DE HARMONIA MUNDI TOTIUS CANTICA TRIA. Venetiis: in aedibus Bernardini de Vitalibus, 1525.

Francisco Giorgio tai Franciscus Georgius Venetus (1460–1540) oli fransiskaanijärjestöön kuulunut kabbalisti, juutalaisen salaisen opin tutkija. Hän oli myös mukana Pico della Mirandolan, paavin pannaan julistaman renessanssifilosofin, uskontoa, mystiikkaa ja tiedettä yhdistelevässä filosofipiirissä.

Giorgion teokset joutivat pian ilmestymisensä jälkeen kiellettyjen kirjojen luetteloon maininnalla, että ne voitiin antaa käyttöön vasta vaarallisten kohtien peittämisen jälkeen. Erityisen voimakkaasti Francesco Giorgiota, muiden uskonnollisten mystikkojen ohella, kritikoi Marin Mersenne (1588–1648). Kirjan alussa, erillisellä lehdellä on käsinkirjoitettu kuvaus teoksen harvinaisuudesta ja vastaanotosta: “Au sentiment de M:r de la Croze, ce livre de Venetus est rare et fort recherché. Le P. Mersenne l’a refuté dans son Commantaire sur les premiers chapitres de la Genese comme même le titre de son Commentaire le marque…”.

Berliinin Institut für Judaistik’sta saadun tiedon mukaan Kansalliskirjaston kappale olisi ainoa, tunnettu, sensuroimaton kappale, jossa siis on myös nähtävillä teokseen sisältyvät, kielletyt kabbalistiset kohdat.