Laarinpohja, luukku 4: Tuomarinkylän kartanon muistolle

Tuomarinkylän kartanomuseo sulki ovensa kaksi viikkoa sitten. Helsingin kaupunginmuseo on muiden kaupungin virastojen tapaan pakollisella säästökuurilla, ja kartanon ylläpito katsottiin liian kalliiksi. Edellisinä vuosina kaupunginmuseo ehti samoista syistä jo lakkauttaa Koulumuseon ja luopua Voimalamuseosta.

1700-luvun tutkijalle tämä on suuri pettymys, sillä Tuomarinkylän kartano on yksi parhaita muistoja 1700-luvun Helsingistä, ja ylipäänsä Suomen oloissa varsin ainutlaatuinen kustavilainen kartanokokonaisuus. Continue reading “Laarinpohja, luukku 4: Tuomarinkylän kartanon muistolle”

Laarinpohja, luukku 3: Daniel Medelplanin mökki

Kirjoitin jo toista vuotta sitten tässä blogissa Daniel Medelplanista (1657-1737), joka kaiversi Isonvihan aikana “Pälkäneen puuaapisen” ja tiettävästi käytti aapiskukkoa ensimmäisenä Suomessa. Tuolloin esittelin valokuvin Medelplanin muistomerkin ja hänen oletetun hautapaikkansa. Pälkäneellä on kuitenkin näytteillä myös jotain paljon mielenkiintoisempaa: se mökki – tai ainakin paikka – jossa Medelplanin kerrotaan asuneen Isonvihan aikana ja nakertaneen aapisensa. Continue reading “Laarinpohja, luukku 3: Daniel Medelplanin mökki”

Laarinpohja, luukku 2: Fredrica Lovisa Weurlander

Viikon vainaja -sarjastamme jäi vielä uupumaan monia Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautoja. Osa siksi, että en löytänyt heistä synnyin- ja kuolinvuosia kummoisempia elämäkerrallisia tietoja. Osa puhtaasti kiireen vuoksi. Osa siksi, ettei hautakivien teksteistä saanut selvää valokuvissa…

Tässä esimerkiksi yksi väliin jäänyt vainaja, kauppias Adolf Liljeforsin vaimo Fredrica Sofia Weurlander. Continue reading “Laarinpohja, luukku 2: Fredrica Lovisa Weurlander”

Joulukalenteri 2013: Viapori-blogin laarinpohja

Viapori-blogi tulee vuodenvaihteessa tiensä päähän. Projekti on loppusuoralla, ja meillä pitää pikkuhiljaa olla tutkimustuloksia paperilla, joten aikaa vapaalle kirjoittelulle ei jää yhtä paljon kuin ennen. Tämä on jo näkynyt blogissa parin viime kuukauden aikana rikkumattomana hiljaisuutena…

Niiden kolmen vuoden aikana, jotka blogi on ollut olemassa, olemme ideoineet kasapäin kirjoitusaiheita. Niistä vain pieni osa on päätynyt valmiiksi bloggauksiksi. Suuri osa on jäänyt idean, raakileen, luonnoksen tai hyvän yrityksen asteelle. Blogin välimuistissa on paljon puolivalmiita tekstejä ja sepustuksia, jotka eivät koskaan päässeet julkaisukuntoon asti. Tietokoneelle on tallennettu iso kasa valokuvia, joista oli tarkoitus tehdä blogijuttuja sitten, kun olisi enemmän aikaa…

Blogissa on tähän asti ollut joka jouluna joulukalenteri: vuonna 2011 H. A. Reinholmin historiallisia muistiinpanoja esitellyt Reinholmin joulukalenteri, vuonna 2012 Aikalaiskuvauksia Viaporista -sarja. Tänä jouluna joulukalenterin teemana on “Viapori-blogin laarinpohja”. Kaivaudumme välimuistiin ja valokuvakansioon ja katsomme, mitkä aiheet, ideat, kuvat ja kesäretket eivät koskaan päätyneet bloggauksiksi asti.

Huomenna se alkaa, ja – mikäli meillä on tarpeeksi sälää varastossa – joulukuun 24. päivänä se loppuu.

Sotamuseota nuuskimassa

Olen kirjoitellut tähän blogiin satunnaisesti arvioita 1700-luvun historiaa esittelevistä museoista Helsingissä. Ainakin Kansallismuseon perusnäyttely, Hakasalmen huvilan Made In Helsinki -näyttely, Sederholmin talon uusi lastenmuseo sekä Suomenlinna-museo ja Sotamuseon Maneesi on tultu esiteltyä. Nyt on vuorossa Sotamuseon perusnäyttely Kruununhaassa. Näyttely muutti viime talvena Maurinkadulta Liisankadulle ja samalla uudistui kokonaan.

Ruotsin vallan aika ei virallisesti kuulu Sotamuseon vastuualueeseen, joka alkaa 1870-luvusta ja Suomen autonomian ajan asevelvollisuusarmeijan perustamisesta. Vanhemman sotahistorian hoitaa Kansallismuseo. Tästä huolimatta Ruotsin ajalle oli vanhassa näyttelyssä annettu mukavasti tilaa, yksi isokokoinen huone. Katsotaan mikä tilanne on nyt. Continue reading “Sotamuseota nuuskimassa”

Viikon vainaja: everstiluutnantti Adolf Fredrik Brummer

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Kävin eilen päiväkävelyllä Vanhassa kirkkopuistossa, joka oli yksi Kirpputoripäivän myyntikeskittymistä. Tällaiset tapahtumat nostavat aina esiin puiston hankalan kaksoisluonteen: se on periaatteessa hautausmaa, mutta sitä käytetään kuin yleistä puistoa. Useimmat kirpputorimyyjät pitivät asiallisen  raon hautoihin ja hautakiviin, mutta poikkeuksiakin oli: joku käytti Anders Kocken hautakiveä henkarina popliinitakille, toinen oli asetellut vaalenpunaisia toppeja Rosenströmin-Kuhlbergin sukuhaudan kivelle. Continue reading “Viikon vainaja: everstiluutnantti Adolf Fredrik Brummer”

1700-luvun seksiä Yleisradiossa

1700-luvun historian käsitteleminen valtakunnanmediassa on aina hauskaa, mutta klömmeiltä ei yleensä vältytä. Yle haastatteli mennäviikolla Turun yliopiston Suomen historian professoria Kirsi Vainio-Korhosta ja otsikoi haastattelunsa aika iltapäivälehtimäisesti:

Seksi piristi elämää sallivalla 1700-luvulla

Vainio-Korhonen nostaa haastattelussa hyvin esiin ilmiön, jota itse kutsun (paremman termin puutteessa) 1800-luvun kiroukseksi. Kaikki vanhempien aikojen historioitsijat tuntenevat sen. Continue reading “1700-luvun seksiä Yleisradiossa”

Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko

Kuten viime viikolla mainostettiin, Pälkäneellä vietettiin kuluneena viikonloppuna Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlaa – sääsyistä näin kesällä eikä autenttisesti lokakuussa. Projektimme epävirallinen delegaatio (Ansku ja minä) oli paikalla ja raportoi teille parin seuraavan päivän kuluessa juhlan pääkohdat.

Tulevissa bloggauksissa puhutaan paljon Kostianvirran taistelusta, jota myös yhtenä Suuren Pohjan sodan tärkeimmistä yhteenotoista pidetään. Lienee syytä aluksi kerrata sen pääkohdat. Juttu menee jotensakin näin: Continue reading “Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko”

Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 3)

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Majuri Wilhelm Edvard de Beschen kohtalo alkaa hahmottua. Edellisessä osassa läpi käydyt upseerikortisto ja Leskikuningattaren Henkirykmentin historia viittaisivat siihen, että “tuskat katkeroittivat hänen miehuusvuotensa” tarkoitti pitkällistä sairastelua. Koska hän sattui olemaan Henkirykmentin upseeri, vilkaisin vielä kirkonkirjaa mahdollisten lisätietojen varalta. Continue reading “Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 3)”

Puffi: Viaporin taiteilijaupseerit radiossa

Yleisradion kulttuuritoimittaja Seppo Heiskanen otti minuun yhteyttä pari viikkoa sitten. Hän oli lukenut upseerien taidekoulutuksesta 1700-luvun Viaporissa, halusi tehdä aiheesta jutun Radio 1:n Kultakuume-kulttuurimakasiiniin ja etsi haastateltavaa. Erinäisten mutkien kautta häntä oli kehotettu kysymään Viapori-projektin tutkijoilta. Varsinaista taidehistorian eksperttiä meidän joukossamme ei ole, joten tehtävä lankesi minulle.

Haastattelu lähetettiin viime maanantain Kultakuumeessa. Se on kuunneltavissa Ylen Areenassa, jos aihe kiinnostaa. Löpinäni alkaa noin 31 minuutin kohdalta.

Viikon vainaja -sarjan rustaaminen osoittautui taas hyödylliseksi, sillä sain napattua sieltä hyvän esimerkkitapauksen. Hän oli Anders Kocke, pienporvarin poika, Armeijan Laivaston upseeri ja Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehti. Kocke liittyi laivastoon 16-vuotiaana vapaaehtoisena eikä koskaan saanut mitään muodollista ammattikoulutusta upseerinkoulutuksen lisäksi. Armeijasta erottuaan hän elätti itsensä piirtämällä asemakaavoja, suunnittelemalla rakennuksia ja maalaamalla tauluja – kouriintuntuva todiste siitä, miten laaja-alainen tuon ajan upseerinkoulutus oli.