Maa on avoinna kaikille – avoin julkaiseminen geotieteissä

”Oman kokemuksemme mukaan esimerkiksi vertaisarviointi tuntuu toimivan paremmin pienemmissä ja paikallisissa kuin nopeissa voittoa tavoittelevissa julkaisusarjoissa”, kirjoittavat geotieteen tutkijat Jussi S. Heinonen, Elina Lehtonen ja Niina Kuosmanen blogiartikkelissaan. He tarkastelevat avointa julkaisemista tieteenalallaan ja tuovat esiin, että kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista (diamond open access) toteuttavat lähinnä tieteellisten seurojen lehdet. Artikkelissa käsitellään myös preprint-julkaisemista, ja tutkijatohtori Eemu Ranta kertoo näkemyksiään EarthArXiv-arkistosta. Artikkelissa pohditaan myös, soveltuisiko Tieteen termipankki alustaksi kotimaisilla kielillä käytävään tieteelliseen keskusteluun. Geotieteen tutkijoiden artikkeli osallistuu kosmologi Syksy Räsäsen käynnistämään keskusteluun tieteellisen julkaisemisen tulevaisuudesta. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Maa on avoinna kaikille – avoin julkaiseminen geotieteissä”

Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen

Miten luodaan menestyvä tiedelehti rajallisilla resursseilla? Helsingin yliopiston ja LUMA-keskus Suomen julkaisema LUMAT on tiedekasvatuksen kotimainen tutkimusjulkaisu, joka on kymmenessä vuodessa kasvanut aloittelevasta lehdestä alansa vakiintuneeksi toimijaksi. Päätoimittaja Johannes Pernaa kokoaa artikkelissaan yhteen LUMATin menestystekijöitä, joista keskeisimpiä on ollut lehden fokuksen kohdentaminen. Pernaa avaa näkymän talkoovoimin tehtävän tiedelehden arkeen, ja osallistuu samalla tiedejulkaisemisen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, jonka Syksy Räsänen laittoi alulle viime syksyn keskustelunavauksellaan. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen”

Salzburgin julistus vie kohti koneluettavia aineistonhallintasuunnitelmia

Koneluettavat aineistonhallintasuunnitelmat tekevät tuloaan. DMP:n (data management plan) tekijälle – esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijalle – tämä näkyy kirjoitettavan tekstimäärän vähentymisenä, organisaatioille se avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden ja datanhallinnan prosessien kehittämiseen. Koneluettavuutta edistetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja kansainvälisesti Salzburgin julistus ilmaisee DMP-työkalua kehittävien tahojen yhteisen tahtotilan. Suomessa DMP-konsortio allekirjoittaa Salzburgin julistuksen lähitulevaisuudessa, ja konsortio kehittää kansallisesti DMP-työkalua koneluettavuuden suuntaan.

Jatka lukemista ”Salzburgin julistus vie kohti koneluettavia aineistonhallintasuunnitelmia”