Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston julkaisuista koko ajan suurempi osa on avoimesti saatavilla. Tutkimusartikkelien kohdalla on päästy jo yli 80 prosentin avoimuuteen. Avoimuus on kehittynyt viime vuosina kaikissa tiedekunnissa. Keskustakampuksen tiedekunnissa muutos on ollut suurinta, luonnontieteellisillä aloilla avointen julkaisujen osuus ylittää paikoin jo 90 prosenttia. Kehitystä ovat vauhdittaneet kirjaston yhteistyössä tiedekuntien kanssa toteuttamat rinnakkaistallennuskampanjat, joita on tehty vuodesta 2019 alkaen. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen trendeistä neljän rinnakkaistallennuskampanjan aikana.
Teksti: Tiina Äärilä (Helsingin yliopiston kirjasto)
”Helsingin yliopiston tutkimustietojärjestelmässä olevasta julkaisustanne puuttuu rinnakkaistallennus…” Tällaiset viestit ovat tulleet Helsingin yliopiston tutkijoille viime vuosina tutuiksi. Viestit liittyvät kirjaston toteuttamaan rinnakkaistallennuskampanjaan, joka järjestettiin tänä talvena neljättä kertaa.
Tutkijoiden, tiedekuntien ja kirjaston työ on tuottanut tulosta: avoimena julkaistujen tutkimusjulkaisujen osuudet ovat koko ajan kasvaneet. Tässä blogiartikkelissa tehdään yhteenvetoa rinnakkaistallennuskampanjoista ja niiden aikana havaituista avoimen julkaisemisen trendeistä.
Lähteinä artikkelissa on käytetty Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta ja Helsingin yliopiston raportointijärjestelmä Rapoa (25.4.2023).
Avoin julkaiseminen tuo rahaa yliopistolle
Rinnakkaistallennuskampanjoiden yhtenä keskeisenä taustatekijänä on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahanjakomalli, jonka perusteella yliopistoille jaetaan valtionrahoitusta – tänä vuonna yhteensä 1999 miljoonaa euroa. Nykyisessä mallissa julkaisujen osuus on 14 %. Rahoituslaskelmissa käytetään kolmen vuoden tulosten keskiarvoja, joten vuoden 2024 rahoitukseen vaikuttavat vuosien 2020–2022 julkaisut.
Helsingin yliopistossa julkaistaan Suomen yliopistoista eniten julkaisuja. Vuonna 2021 valmistui yli 12 000 julkaisua (julkaisutyypit A–E), joista vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja (A ja C) oli 74 %. HY:n osuus Suomen yliopistojen koko julkaisutuotannosta (A–E) oli 28,5 %, ja esimerkiksi toisella sijalla olevalla Turun yliopistolla julkaisujen määrä oli puolet pienempi.
OKM:n rahanjakomallissa julkaisuille lasketaan julkaisupisteet julkaisutyypin ja Julkaisufoorumin tasoluokituksen perusteella kertoimilla 0,1–16. Lisäksi avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja painotetaan kertoimella 1,2.
Yhden julkaisupisteen arvo on viime vuosina ollut noin 4 000 euroa. Helsingin yliopiston osuus yliopistojen julkaisupisteistä on ollut 30 %, mikä tarkoittaa noin 72 miljoonaa euron osuutta rahoituksesta. Ei siis ihme, että HY:ssa ja muissa yliopistoissa on eri tavoin kannustettu ja tuettu julkaisemista, etenkin avointa julkaisemista.
Nykyinen rahanjakomalli on ollut käytössä vuodesta 2021 alkaen. Ensi vuosi on sopimuskauden viimeinen.
Yhden julkaisupisteen arvo on viime vuosina ollut noin 4 000 euroa. Helsingin yliopiston osuus yliopistojen julkaisupisteistä on ollut 30 %, mikä tarkoittaa noin 72 miljoonaa euron osuutta rahoituksesta.
Kampanjat ovat lisänneet julkaisujen avoimuutta merkittävästi
Avoimeen julkaisemiseen on kolme mahdollista julkaisutapaa: julkaiseminen voi tapahtua avoimessa julkaisukanavassa (open access -lehdet), hybridijulkaisukanavassa tai rinnakkaistallentamisen kautta (julkaisuarkistot) (ks. blogijuttu eri OA-vaihtoehdoista). Rinnakkaisjulkaiseminen (green open access) on maksuton vaihtoehto, hybridijulkaiseminen (hybrid OA) maksullinen – avoimessa julkaisukanavassa (gold OA) julkaiseminen voi olla maksullista tai maksutonta (diamond OA).
Rinnakkaistallennuskampanjoiden aikana kirjastossa on seurattu aktiivisesti avoimen julkaisemisen kehittymistä. Yliopiston julkaisuista koko ajan suurempi osa on avoimesti saatavilla. Julkaisujen avoimuus, kolmen julkaisuvuoden keskiarvona, on noussut ensimmäisestä kampanjasta peräti 25,9 prosenttiyksikköä (55,5 %:sta 81,4 %:iin). Sama kehitys näkyy kuvassa 1, jossa näkyvät vuosikohtaiset avoimuusprosentit – vuoden 2022 osalta tiedot vielä täydentyvät tämän vuoden aikana.
Kirjaston johdon asettama tavoite – 70 prosentin avoimuus tieteellisistä artikkeleista – saavutettiin vuosi tavoiteaikataulua myöhemmin maaliskuussa 2021. Tuolloin 72,7 % julkaisuista (vuosilta 2018–2020) oli avoimia. Mikäli avoimen julkaisemisen kehitys jatkuu samansuuntaisena, niin kirjaston vuodelle 2024 asettama 85 prosentin tavoitetaso (julkaisuvuosilta 2021–2023) on saavutettavissa seuraavan talven kampanjassa.
Tutkijoille lähetettävien muistutusten määrä on kampanja kampanjalta vähentynyt: ensimmäisen kampanjan aikana muistutus lähti 3400 julkaisusta, neljännessä kampanjassa 1400 julkaisusta. Ensimmäisten kampanjoiden aikana myös avoimuuden kasvu oli suurinta. Kahden ensimmäisen kampanjan aikana avointen julkaisujen osuus nousi marraskuusta seuraavan vuoden maaliskuuhun 17,6 % ja 12,5 %. Viimeisimmässä kampanjassa nousu oli 3,3 %.
Avoimuus on kehittynyt myönteisesti kaikissa tiedekunnissa
Avoimuus on kehittynyt neljän kampanjan aikana kaikissa tiedekunnissa (Kuva 2). Merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet keskustakampuksen tiedekunnissa. Näistä kolmen kärki avointen julkaisujen osuuden kasvussa on: teologinen (+94,6 %), oikeustieteellinen (+76,6 %) ja humanistinen tiedekunta (+48,9 %).
Luonnontieteellisillä aloilla, missä julkaistaan yleensä tieteellisissä aikakauslehdissä, avoin julkaiseminen oli yleistynyt jo aiemmin, joten näissä tiedekunnissa muutos ei ole ollut niin voimakasta. Avointen julkaisujen osuus lääke- ja luonnontieteellisillä aloilla lähestyy jo 90 prosenttia. Bio- ja ympäristötieteellisellä ja eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla osuus viime kampanjan päätyttyä (15.3.2023) oli jo yli 90 prosenttia. Tiedekuntien koko ja niiden julkaisumäärät saattavat osaltaan myös vaikuttaa siihen, miten avoimuus on niissä kehittynyt.
Julkaisujen välitön avoimuus on lisääntynyt
Avoimen julkaisemisen vaihtoehdoista rinnakkaistallennukseen liittyy usein julkaisuviive, joka kustantajasta riippuen vaihtelee yleensä 6–24 kuukauden välillä. Avoimessa julkaisukanavassa (gold OA) tai hybridikanavassa (hybrid OA) julkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla.
Viime vuosina erityisesti julkaisujen välitön avoimuus on yleistynyt. Yhä suurempi osa julkaisuista on avoimesti saatavilla kustantajan palvelussa, joko täysin avoimessa julkaisukanavassa tai osittain avoimessa hybridijulkaisukanavassa. Vuonna 2021 näissä kanavissa julkaistujen vertaisarvioitujen avointen julkaisujen yhteenlaskettu osuus oli jo 63,2 %.
Eniten on kasvanut julkaiseminen hybridijulkaisukanavassa – sen osuus on kasvanut 11,5 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti vain rinnakkaistallenteina avoimesti saatavien julkaisujen osuus on laskenut saman verran (Kuva 3). Hybridijulkaisukanavassa julkaiseminen selittynee suurten kansainvälisten kustantajien kanssa neuvotelluilla transformatiivisilla sopimuksilla.
Avoimen julkaisemisen periaatteita päivitetään
Edellä on tuotu esiin, että avoin julkaiseminen tuo yliopistolle rahaa OKM:n mallin kautta. Helsingin yliopistossa tieteen avoimuus on kuitenkin ennen kaikkea strateginen valinta. Julkaisujen avaaminen lisää tutkijan ja tutkimuksen näkyvyyttä ja tuo tutkimustiedon koko yhteiskunnan saataville. Osana yliopiston strategian toteutusta seurataan myös korkeatasoisten ja kansainvälisten julkaisujen avointa saatavuutta.
Helsingin yliopisto on linjannut, että kaikki yliopiston piirissä tuotetut tieteelliset julkaisut ovat lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla, ja ne rinnakkaistallennetaan yliopiston omaan julkaisuarkistoon. Vuonna 2017 hyväksyttyä linjausta ollaan päivittämässä, päivitystyö alkaa syksyllä. Avointa julkaisemista ovat edesauttaneet myös kansalliset ja kansainväliset linjaukset ja tutkimusta rahoittavien tahojen sitoutuminen niihin.
Yhteistyö toiminut rinnakkaistallennuskampanjoissa
Kirjasto tekee keskimäärin 80 prosenttia HY:n rinnakkaistallennuksista. Kirjaston tarjoama rinnakkaistallennuspalvelu ja rinnakkaistallennuskampanjat – osana kirjaston tarjoamaa avoimen tieteen palvelukokonaisuutta – tukevat yliopiston tavoitteita tieteellisen tiedon avoimuuden edistämisessä (ks. myös blogiartikkeli rinnakkaistallennuksen hyödyistä).
Ensimmäinen rinnakkaistallennuskampanja toteutettiin vuodenvaihteessa 2019–2020 osana Avoimen julkaisemisen lisääminen -ohjelmaa 2019–2021. Ohjelman päätyttyä kampanja vakiinnutettiin osaksi vuosiraportointia, ja tänä vuonna se toteutettiin neljännen kerran.
Tiedekuntien johdon – dekaanien ja tutkimusvaradekaanien – tuki on ollut kampanjoiden onnistumisessa aivan keskeistä. He ovat kannustaneet henkilöstöä avaamaan julkaisut ohjeistuksen mukaan. Tiedekunnat on myös pidetty ajan tasalla kampanjan etenemisestä, ja ne ovat saaneet tammikuussa väliraportit tallennustilanteesta.
Tiedekuntien johdon – dekaanien ja tutkimusvaradekaanien – tuki on ollut kampanjoiden onnistumisessa aivan keskeistä.
Se, että kampanjoiden päätyttyä on uutisoitu tuloksista ja tuotu esiin yksiköt, joissa avoimuus on kampanjan aikana edistynyt merkittävästi, on luonut tervettä kilpailuhenkeä: Kuka on Top 5:ssä tänä vuonna. Ensimmäisenä kampanjavuotena myös yliopiston avoimen tieteen palkinnon yhteydessä kampanjassa pärjänneet palkittiin kunniamaininnalla.
Rinnakkaistallennuskampanjoiden tavoitteena on ollut yliopiston avointen julkaisujen määrän kasvattaminen sekä tutkijoiden tietoisuuden lisääminen avoimesta julkaisemisesta. Tässä onkin onnistuttu yksiköiden hyvällä yhteistyöllä ja yliopiston johdon tuella.
Tiina Äärilä (TUHAT, ORCID) toimii johtavana tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa.