Tutkimus on avautunut, mutta reilun kaupan open access on vielä marginaalista – Mikael Laakson haastattelu

Miten Plan S on vaikuttanut tähän mennessä? Onko transformatiivisia sopimuksia ja hybridilehtiä kymmenen vuoden kuluttua? Avoimen tieteen tutkijana ja moniottelijana profiloitunut Mikael Laakso kertoo Think Open -haastattelussa näkemyksiään avoimen tieteen nykytilanteesta. Tiederahoittajien Plan S on Laakson mukaan vaikuttanut tieteen avoimuuteen jopa yli odotusten. Myös cOAlition S:n uusi aloite herättää Laaksossa varovaisen positiivisia odotuksia, esimerkiksi timanttimallin julkaiseminen voisi laajentua kansainvälisen yhteistyön avulla. Toisaalta merkittäviä muutoksia on vaikea saavuttaa niin kauan kuin markkinakontrolli ja valta tiedejulkaisemisessa säilyy suurilla kaupallisilla kustantajilla.

Jatka lukemista ”Tutkimus on avautunut, mutta reilun kaupan open access on vielä marginaalista – Mikael Laakson haastattelu”

Kanssatutkimus: Avointa tiedettä osallistumisen mahdollisuuksia luomalla

Kanssatutkimus jakaa kansalaistieteen periaatteet kansalaisten osallistamisesta tieteen tekemiseen, mutta ottaa askeleen kohti syvällisempää yhteistyötä: osallistujat eivät ole enää vain tutkittavia, vaan heillä on aktiivinen rooli tutkimuksen tekemisessä. Kanssatutkimus muuttaa tiedettä helpommin lähestyttäväksi ja yhdessä toteutettavaksi. Tutkijat Meri Kulmala, Sanna Spišák ja Satu Venäläinen ovat toimittaneet ensimmäisen suomenkielisen kirjan kanssatutkimuksesta, Kanssatutkimus: Ihanteet ja käytännöt (2023). Tässä kirjoituksessa he kertovat, millaista kanssatutkimus on, millä tavoin se edistää demokratiaa yhteiskunnan eri tasoilla ja miten se tukee myös avoimen tieteen käytäntöjä.

Jatka lukemista ”Kanssatutkimus: Avointa tiedettä osallistumisen mahdollisuuksia luomalla”

Suomen neljäs lintuatlas on mittava kansalaistiedehanke – harrastajien osallistamisessa on pitkät perinteet ja uusia tapoja kehitetään

Suomen neljäs lintuatlas (2022–2025) on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoima valtava kansalaistieteeseen nojaava hanke. Lintuatlaksessa selvitetään pesimälintulajisto koko Suomessa, ja aineiston keräävät pääosin vapaaehtoiset harrastajat. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Luomus on eri tavoin panostanut osallistamiseen ja kansalaistieteen tukemiseen. Myös tiedon avoimuus on huomioitu – esimerkiksi aineisto jaetaan FAIR-periaatteiden mukaisesti ja tietojärjestelmät ovat saatavilla avoimena lähdekoodina.

Jatka lukemista ”Suomen neljäs lintuatlas on mittava kansalaistiedehanke – harrastajien osallistamisessa on pitkät perinteet ja uusia tapoja kehitetään”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2023: kotimaiset linjaukset ja kansainväliset uutiset – sekä muutama lukuvinkki

Avoimen tieteen vuoden 2023 katsauksen avausosa pureutuu kotimaan linjauksiin ja kansallisen AVOTT-yhteistyön (Avoin tiede ja tutkimus) tuotoksiin, kuten viitearkkitehtuurityöhön. Lisäksi haravoidaan viime vuoden uutissatoa ja lukuvinkkejä. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa Plan S -rahoittajien uusi, vallankumoukselliseksikin kutsuttu aloite sekä avoimen julkaisemisen hintaan ja tutkimuksen arviointiin liittyviä teemoja. Lukuvinkeissä tarjolla on muun muassa katsauksia Kiinan open access -tilanteeseen, datan löydettävyyteen ja kuvailuun sekä tieteellisen kustantajan – tässä erityisesti MDPI:n – maineenhallintaan. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa aiheena on viime vuoden tärkein puheenaihe: avoimen julkaisemisen ongelmallinen nykyisyys ja mahdolliset tulevaisuudet.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2023: kotimaiset linjaukset ja kansainväliset uutiset – sekä muutama lukuvinkki”

Mitä me arvostamme tutkijoiden työssä?

Se, mitä me arvostamme tutkijoiden työssä, tulee näkyväksi tutkimuksen arvioinnissa, jonka nojalla tutkijoita palkitaan rahoituksella, työpaikoilla ja ylennyksillä. Mutta miten nykyinen arviointi – tutkimusten julkaiseminen tietyissä julkaisukanavissa – tukee hyvää tutkimusta? Tämä on kysymys, jota Wienin yliopiston fysiikan tiedekunnan apulaisprofessori Toma pohtii kirjoituksessaan, ja hän liittää pohdintansa tutkimuksen arviointia uudistavan Coalition for Advancing Research Assessment -yhteenliittymän (CoARA) tavoitteisiin.

Jatka lukemista ”Mitä me arvostamme tutkijoiden työssä?”

Increasing research diversity highlights the importance of responsible researcher evaluation

In recent years, the Research Council of Finland has been a pioneer in developing research assessment towards responsible and qualitative evaluation. For researchers, this cultural change in evaluation has been reflected in, among other things, a reduction in the emphasis on citation metrics and a greater emphasis on qualitative evaluation of research outputs and career paths. What has led to the introduction of responsible and qualitative evaluation, how is it implemented in practice and how will it be further developed? Authors from the Research Council, Kata-Riina Valosaari, Counsellor of Science, and Riitta Maijala, Vice President for Research, address these questions in their article.

Jatka lukemista ”Increasing research diversity highlights the importance of responsible researcher evaluation”

Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä

Suomen Akatemia on ollut edelläkävijä siinä, miten tutkimuksen arviointia on viime vuosina kehitetty vastuullisen ja laadullisen arvioinnin suuntaan. Tutkijoille tämä arvioinnin kulttuurillinen muutos on näkynyt muun muassa viittausmetriikan painoarvon vähentymisenä ja tutkimustuotosten ja urapolkujen laadullisen arvioinnin korostumisena. Mitkä tekijät ovat johtaneet vastuullisen ja laadullisen arvioinnin käyttöönottoon, miten sitä käytännössä toteutetaan ja miten sitä edelleen kehitetään? Tiedeasiainneuvos Kata-Riina Valosaari ja tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta käsittelevät näitä kysymyksiä artikkelissaan.

Jatka lukemista ”Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä”

Kansalaistieteestä, tutkimustiedon käytöstä ja kotimaisesta tiedejulkaisemisesta – katsaus Think Open -blogin syksyn artikkeleihin

Think Open -blogissa on julkaistu syksyn aikana monipuolinen kokonaisuus tieteen avoimuutta eri puolilta tarkastelevia artikkeleita. Alla on tiivis katsaus syksyn tarjontaan.

Jatka lukemista ”Kansalaistieteestä, tutkimustiedon käytöstä ja kotimaisesta tiedejulkaisemisesta – katsaus Think Open -blogin syksyn artikkeleihin”

On citizen science, the use of research data and academic publishing in Finland – autumn round-up of the Think Open blog

During the autumn, the University of Helsinki’s open science blog Think Open has published a diverse selection of articles on the openness of science from different angles. Below is a brief overview of the offerings.

Jatka lukemista ”On citizen science, the use of research data and academic publishing in Finland – autumn round-up of the Think Open blog”

Kuka tekee tiedettä kenelle ja missä menevät kansalaistieteen rajat? Yhteenveto kansalaistiedeaiheisen webinaarin teemoista

Kansalaistieteen hyödyntäminen eri tieteenaloilla ja sen monitieteinen luonne, kansalaistieteen soveltaminen tutkimusprosessin eri vaiheissa, kansalaisten motiivit osallistua tutkimushankkeeseen, kansalaistieteen asettamat haasteet tutkijoille, kansalaistieteellisen tiedon luonne ja kansalaistieteen rajoitukset. Open Access -viikon webinaari loi monipuolisen silmäyksen kansalaistieteeseen. Blogiartikkeli vetää tilaisuuden antia yhteen.

Jatka lukemista ”Kuka tekee tiedettä kenelle ja missä menevät kansalaistieteen rajat? Yhteenveto kansalaistiedeaiheisen webinaarin teemoista”