Avoin tiede / Open Science

2020-10-20

Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on käynnissä opetuksen avoimuuden linjaaminen, mutta keskustelu kiertyy opetusmateriaalien lisensoinnin ja julkaisemisen ympärille. Digitalisaation myötä yhä suurempi osa opetuksesta tapahtuu digitaalisilla työkaluilla tai koskee niiden käyttöä. Avointen työkalujen suosimisesta ei kuitenkaan ole juuri keskusteltu, vaikka siitä voisivat hyötyä sekä yliopisto, opiskelijat että yhteiskuntakin.

Jatka lukemista ”Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?”

2020-10-192020-10-20

Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa

Avoimesta tieteestä keskustelu ja sen edistäminen ovat voimistuneet valtavasti viime vuosina. Tässä keskustelussa ei aina muisteta sitä, miten tiiviisti myös oppimisen ja opetuksen avoimuus linkittyvät avoimeen tieteeseen. Maantieteen yliopisto-opetuksessa olemme huomanneet, kuinka avoimemmat aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet meidän opetukseemme. Niin kuin tutkimus ja yliopisto-opetus kulkevat käsi kädessä, niin kulkevat myös avoin tiede ja avoin oppiminen.

Jatka lukemista ”Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa”

2020-10-152023-12-19

Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen

Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa.

Jatka lukemista ”Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen”

2020-10-062021-11-10

Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories

How are publications posted in institutional repository Helda disseminated around the world? This aspect has not been studied previously, so this blog article looks at this issue with the help of a small random sample. Based on a sample of twelve publications one can establish that publications from the repository are well disseminated into different net services, but there is a lot of variation in indexing related to publication types and service models.

Jatka lukemista ”Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories”

2020-09-302021-01-28

Why research data management?

In the first few sections of this blog series, we answered the question: What is research data management (RDM)? In this post, we will provide more detail on the changes in the research process that relate to RDM and explain why it has become increasingly important to understand the significance of RDM.

Jatka lukemista ”Why research data management?”

2020-09-302021-02-12

Miksi hallita tutkimusaineistoja ja -dataa?

Sarjan ensimmäisissä osissa käsittelimme, mitä tutkimusaineistojen ja -datan hallinta on. Tässä osassa mietimme, miten aineistonhallinta on vuosikymmenien saatossa muuttunut ja millaisia vaikutuksia muutoksella on tutkimuksen tekemiseen.

Jatka lukemista ”Miksi hallita tutkimusaineistoja ja -dataa?”

2020-09-232021-11-16

Editori Stories: Journal for Reproducibility in Neuroscience – a peer-reviewed open access journal

”Bottom line is, the platform fills an important gap in the scientific publishing process: the need for academic-led journals,” says Plinio Casarotto, editor of the new Journal for Reproducibility in Neuroscience, peer-reviewed scientific journal published on the University of Helsinki’s Editori platform. Casarotto’s interview starts a new series of articles on the Think Open blog.

Jatka lukemista ”Editori Stories: Journal for Reproducibility in Neuroscience – a peer-reviewed open access journal”

2020-09-232021-11-16

Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti

”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.

Jatka lukemista ”Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti”

2020-09-212020-09-21

Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta

Opetus siirtyi Helsingin yliopistossa keväällä koronan tieltä pikavauhtia verkkoon, mikä on lisännyt myös avoimesti saatavilla olevan opetuksen määrää. Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopiston avoimen opetuksen kanavia (mm. Unitube, Youtube, Mooc), opetuksen avoimuuden toteuttamista ja peilataan opetuksen digiloikkaa keväällä järjestettyyn webinaariin, jossa aiheena oli oppimisen avoimuus ja avoimet opetusmateriaalit.

Jatka lukemista ”Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta”

2020-09-172021-02-12

Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät

Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan tärkeimmät osatekijät ovat oman datan tunteminen ja kuvaileminen, eettisten ja oikeudellisten periaatteiden noudattaminen, datan suojaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen, arkistointiin, avaamiseen ja julkaisemiseen liittyvien työnkulkujen ymmärtäminen. Tässä Tunne datasi -artikkelisarjan osassa tarkastelemme lähemmin aineiston- ja datan hallinnan keskeisimpiä osatekijöitä ja niiden suhdetta tutkimuksen perinteisiin työnkulkuihin sekä osin myös kotiorganisaation tarjoamiin peruspalveluihin.

Jatka lukemista ”Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät”