Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät

Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan tärkeimmät osatekijät ovat oman datan tunteminen ja kuvaileminen, eettisten ja oikeudellisten periaatteiden noudattaminen, datan suojaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen, arkistointiin, avaamiseen ja julkaisemiseen liittyvien työnkulkujen ymmärtäminen. Tässä Tunne datasi -artikkelisarjan osassa tarkastelemme lähemmin aineiston- ja datan hallinnan keskeisimpiä osatekijöitä ja niiden suhdetta tutkimuksen perinteisiin työnkulkuihin sekä osin myös kotiorganisaation tarjoamiin peruspalveluihin.

Jatka lukemista ”Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät”

The components of research data management

The key components of research data management (RDM) consist of the following: knowing and describing your data, following ethical and legal principles, and understanding the workflows related to securing, storing, sharing, archiving, opening, and publishing your data. Here, we take a closer look at these RDM components and their relationship with the scientific research process and the basic services provided by a researcher’s home organisation.

Jatka lukemista ”The components of research data management”

Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”

Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen

Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia  avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.

Jatka lukemista ”Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen”

”Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti

Maantieteilijä ja tietokirjailija Markku Löytönen on pitkän linjan open access -aktiivi, jolle tieteen avoimuus on läpi työuran tarkoittanut julkaisuja laajempaa näkökulmaa. Tässä blogihaastattelussa professori emeritus kertoo tieteellisen julkaisemisen leireistä tiedeyhteisön sisällä, maantieteen alan OA-käytännöistä, avoimista oppimateriaaleista ja avoimen julkaisun perustamisesta.

Jatka lukemista ””Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti”