Helsingin yliopisto
Ajantasaiset tiedot tutkimusorganisaatioiden maksamista avoimen julkaisemisen maksuista ovat avainroolissa, kun pyritään kohti taloudellisesti kestävämpää julkaisukulttuuria. Helsingin yliopisto liittyi viime vuonna kansainväliseen OpenAPC-palveluun, joka ylläpitää avointa open access -maksujen tietokantaa.
(The abstract of this post is also available in English.)
Kirjoittajamaksujen (APC, article processing charges) läpinäkyvyydessä ja avoimuudessa otettiin Helsingin yliopistossa merkittävä askel viime vuonna, kun HY liittyi mukaan hintatietojen läpinäkyvyyttä edistävään OpenAPC-palveluun.
Kuluneen syksyn aikana tiedonsiirtoa on kehitetty edelleen, ja lokakuusta lähtien hintatiedot ovat päivittyneet Tuhat-tutkimustietojärjestelmästä OpenAPC-tietokantaan automaattisesti. Aivan koko kuvaa open access -maksuista OpenAPC-palvelu ei kuitenkaan kerro.
”OpenAPC:hen ilmoitetaan Helsingin yliopiston kirjaston kautta maksetut maksut ja ne maksut, jotka voidaan Helsingin yliopiston talousraporteista yksilöidä open access -maksuiksi. Jos tutkija maksaa itse tai muulla rahoituksella, niin tietoa ei tällä hetkellä saada. Puuttuvaa osuutta on vaikea arvioida”, tietoasiantuntija Päivi Lammi Helsingin yliopiston kirjaston kirjoittajamaksupalveluista sanoo.
OpenAPC:ssa on nyt mukana kaikkiaan 24 suomalaista tutkimusorganisaatiota. Bielefeldin yliopiston kirjaston ylläpitämä OpenAPC on kansainvälisesti keskeisin APC-maksuseurantaa tekevä taho. Myös Helsingin yliopistossa kirjasto vastaa maksutietojen läpinäkyvyyden toteutuksesta.
Palvelusta voi tarkastella niin valtakunnallisia APC-maksuja kuin esimerkiksi Helsingin yliopiston maksamien APC-maksujen jakautumista kustantajien kesken.
APC-seuranta kansallisesti ja kansainvälisesti
Kysymys hinnasta on ollut läsnä avoimen julkaisemisen edistämisessä koko 2000-luvun ajan. Kaupallisten kustantajien lehtipakettien vuosi vuodelta – normaalia inflaatiovauhtia nopeammin – kasvaneet kustannukset ovat yksi keskeinen syy open access -liikkeen taustalla.
Entistä akuutimmaksi kysymys hinnasta on muuttunut avoimen julkaisemisen viime vuosien siirtymävaiheessa, jossa etenkin Helsingin yliopiston kaltaiset tutkimusintensiiviset yliopistot ovat joutuneet maksamaan sekä lehtitilausmaksuja että open access -maksuja. Riskinä on kustannusten hallitsematon kasvu.
- Lue myös: Kattavat tiedot kirjoittamaksuista täydentävät tilannekuvaa avoimen tieteen kustannuksista (Avointiede.fi)
Kirjoittajamaksujen läpinäkyvyys onkin keskeinen asia niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä avoimen tieteen linjauksissa. Tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta koskevassa kansallisessa linjauksessa vuonna 2019 määriteltiin, että kustannusten on pysyttävä ”korkeintaan nykyistä vastaavalla tasolla avoimeen saatavuuteen siirryttäessä” ja hintojen on oltava ”läpinäkyviä ja julkisia”. OpenAPC:hen liittyminen vastaa osaltaan jälkimmäiseen tavoitteeseen ja auttaa seuraamaan hintakehitystä.
Kansallisella tasolla FinELib-kirjastokonsortio neuvottelee tiedelehtisopimukset, joissa nykyään on poikkeuksetta avoin julkaiseminen mukana – uusi ja etukäteen vaikeaksi ennakoitu neuvottelukierros suurten kustantajien kanssa on käynnistynyt tänä vuonna (lue lisää neuvottelutavoitteista FinELib-verkkosivuilta).
”Tavoitteena on, että lukuoikeuden sijaan sopimuksissa maksetaan julkaisemisesta. Monet kustantajat ovat muuttaneet toimintamalliaan tähän suuntaan”, Lammi toteaa.
FinELib-neuvotteluissa hintatietoisuus, kansainvälinen yhteistyö ja läpinäkyvyys ovat avainsanoja: lehtineuvotteluissa laaditut niin sanotut transformatiiviset sopimukset kirjataan kansainväliseen ESAC-sopimusrekisteriin. Vuonna 2014 perustetun ESAC:n tavoitteena on edistää läpinäkyvyyden kautta APC-hintatietoisuutta tutkimusorganisaatioissa ja yhteisiä käytäntöjä lehtineuvotteluissa tiedekustantajien kanssa.
Open access -maksujen läpinäkyvyys sisältyy myös suurten kansainvälisten tutkimusrahoittajien Plan S -linjaukseen (kohta 5: Transparency of Costs and Prices; ks. myös suomenkielinen tiivistelmä). Myös Plan S -koalitio seuraa APC-hintatason kehitystä tavoitteenaan kestävä ja reilu hinnoittelu. Tarvittaessa se on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan käyttöön maksukatot, jos hinnat kohoavat liian korkeiksi.