Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Think Open -blogin aiheina touko–syyskuussa 2023 ovat olleet muun muassa vastuullinen tutkimus, kotimaisten tiedelehtien tilanne ja julkaisujen avoimuus Helsingin yliopistossa.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen blogiartikkeleiden loppukevään ja alkusyksyn satoa”
Between May and September 2023, the Think Open blog has focused on topics such as responsible research, the situation of domestic scientific journals and the openness of publications at the University of Helsinki.
Jatka lukemista ”Open Science blog articles from late spring and early autumn”
Keskeisestä asemasta huolimatta tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä käsitellään usein toisistaan irrallaan. Tässä artikkelissa yliopistonlehtori Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta tarkastelee tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä saman kolikon – korkeatasoisen tieteen – eri puolina. Tieteen avoimuuden ja etiikan läheinen suhde konkretisoituu, kun vastuullista tutkimuskulttuuria tarkastellaan hyvinä tieteellisinä käytäntöinä: myös avoin tiede pyrkii edistämään tutkimuksen luotettavuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä.
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa nostaa esiin muutamia kiinnostavia uutisia ja lukusuosituksia alkuvuodelta. Käsittelyssä on muun muassa Euroopan unionin neuvoston julkilausuma tieteellisestä julkaisemisesta ja uuden tekijänoikeuslain vaikutukset tutkimukseen. Tieteellisen julkaisemisen kulttuuria tarkastellaan eri kulmista. Seitsemän suuren kustantajan kanssa aloitettavat lehtineuvottelut tuovat omaa jännitystä syksyyn ja talveen. Puolivuotiskatsauksen avausosassa tehtiin yhteenveto alkuvuoden kotimaan tapahtumista.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus”
”Mielestämme vastuun artikkelin avoimuuden rahoittamisesta ei pidä jäädä kirjoittajalle vaan organisaatiolle, jossa hän tiedettä tekee tai on tehnyt.” Näin perustelee Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Emilia Palonen tutkimusorganisaatioiden roolia elokuussa julkaistussa ehdotuksessa avointen kotimaisten tiedelehtien rahoitukseksi. Palonen toimi TSV:n asettaman työryhmän puheenjohtajana ja tässä blogihaastattelussa hän avaa muutamia ehdotukseen liittyviä kysymyksiä, kuten rahoitusosuuden määräytymistä.
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.
Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]
Helsingin yliopiston julkaisuista koko ajan suurempi osa on avoimesti saatavilla. Tutkimusartikkelien kohdalla on päästy jo yli 80 prosentin avoimuuteen. Avoimuus on kehittynyt viime vuosina kaikissa tiedekunnissa. Keskustakampuksen tiedekunnissa muutos on ollut suurinta, luonnontieteellisillä aloilla avointen julkaisujen osuus ylittää paikoin jo 90 prosenttia. Kehitystä ovat vauhdittaneet kirjaston yhteistyössä tiedekuntien kanssa toteuttamat rinnakkaistallennuskampanjat, joita on tehty vuodesta 2019 alkaen. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen trendeistä neljän rinnakkaistallennuskampanjan aikana.
Think Open 2018 revisited! The third blog post of 29 May 2018 is about the open science and data action plan, including the launch of the national coordination of open science under the auspices of the Federation of Finnish Learned Societies (TSV). The past five years have been an energetic period of implementation the action plan. According to Ilmari Jauhiainen, member of the national open science secretariat, of the eight-point programme, only securing funding for open science has – so far – remained uncharted territory.
Think Open 2018 revisited! The second blog post of 22 May 2018 was about the data citation roadmap and the emerging phenomenon of research data management and sharing. According to Susanna Nykyri, chief specialist at the Tampere University, recommendations like the roadmap are still important, but tangible responsibilities and resourcing are needed to implement them and support practices. This kind of realism also applies to time: ”What we value in working time planning goes hand in hand with meritocracy practices”, Nykyri says.
Helsingin yliopisto