Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus

”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.

Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”

Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa

Ajantasaiset tiedot tutkimusorganisaatioiden maksamista avoimen julkaisemisen maksuista ovat avainroolissa, kun pyritään kohti taloudellisesti kestävämpää julkaisukulttuuria. Helsingin yliopisto liittyi viime vuonna kansainväliseen OpenAPC-palveluun, joka ylläpitää avointa open access -maksujen tietokantaa.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa”

Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta

Helsingin Bottalla ja verkossa 23. maaliskuuta järjestetty tilaisuus ”Avoimen julkaisemisen vaatimus − haitaksi vai hyödyksi tieteelle?” tarjosi vahvoja jännitteitä ja polveilevia puheenvuoroja. Vaikka näkemysten kirjavuudessa oli oma kiehtovuutensa, tilaisuuden seuraamista olisi saattanut auttaa keskustelun selvempi fokusointi ja liittäminen esimerkiksi valmisteilla olevaan kansalliseen monografialinjaukseen. Kotimaisten tiedekirjojen ja niistä saatavien tulojen ympärillä keskustelu kuitenkin enimmäkseen pyöri. Laajempi näkökulma tieteen avoimuuteen jäi tuleviin debatteihin.

Jatka lukemista ”Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta”

”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta

Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.

Jatka lukemista ””Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta”

Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?

Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.

Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”

Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?

Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.

Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”

Mitä kirjoittajamaksut (APC) ovat?

Kirjoittajamaksu (article processing charge, APC) on avoimen julkaisemisen hinta, jonka suuruus vaihtelee kustantajasta ja lehdestä riippuen. Kirjoittajamaksulla rahoitetaan avointa julkaisemista. Suurin osa open access -lehdistä ei kuitenkaan peri kirjoittajamaksua. Artikkelikohtaiset kirjoittajamaksut ovat Think Open -blogin uuden viisiosaisen kirjoitussarjan aiheena, ja avausosassa pureudutaan peruskäsitteisiin.

Jatka lukemista ”Mitä kirjoittajamaksut (APC) ovat?”

Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita

Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita”

Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista

Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.

Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”