Helsingin yliopisto
Miten Plan S on vaikuttanut tähän mennessä? Onko transformatiivisia sopimuksia ja hybridilehtiä kymmenen vuoden kuluttua? Avoimen tieteen tutkijana ja moniottelijana profiloitunut Mikael Laakso kertoo Think Open -haastattelussa näkemyksiään avoimen tieteen nykytilanteesta. Tiederahoittajien Plan S on Laakson mukaan vaikuttanut tieteen avoimuuteen jopa yli odotusten. Myös cOAlition S:n uusi aloite herättää Laaksossa varovaisen positiivisia odotuksia, esimerkiksi timanttimallin julkaiseminen voisi laajentua kansainvälisen yhteistyön avulla. Toisaalta merkittäviä muutoksia on vaikea saavuttaa niin kauan kuin markkinakontrolli ja valta tiedejulkaisemisessa säilyy suurilla kaupallisilla kustantajilla.
Maa on avoinna kaikille – avoin julkaiseminen geotieteissä
”Oman kokemuksemme mukaan esimerkiksi vertaisarviointi tuntuu toimivan paremmin pienemmissä ja paikallisissa kuin nopeissa voittoa tavoittelevissa julkaisusarjoissa”, kirjoittavat geotieteen tutkijat Jussi S. Heinonen, Elina Lehtonen ja Niina Kuosmanen blogiartikkelissaan. He tarkastelevat avointa julkaisemista tieteenalallaan ja tuovat esiin, että kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista (diamond open access) toteuttavat lähinnä tieteellisten seurojen lehdet. Artikkelissa käsitellään myös preprint-julkaisemista, ja tutkijatohtori Eemu Ranta kertoo näkemyksiään EarthArXiv-arkistosta. Artikkelissa pohditaan myös, soveltuisiko Tieteen termipankki alustaksi kotimaisilla kielillä käytävään tieteelliseen keskusteluun. Geotieteen tutkijoiden artikkeli osallistuu kosmologi Syksy Räsäsen käynnistämään keskusteluun tieteellisen julkaisemisen tulevaisuudesta. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)
Jatka lukemista ”Maa on avoinna kaikille – avoin julkaiseminen geotieteissä”
Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen
Miten luodaan menestyvä tiedelehti rajallisilla resursseilla? Helsingin yliopiston ja LUMA-keskus Suomen julkaisema LUMAT on tiedekasvatuksen kotimainen tutkimusjulkaisu, joka on kymmenessä vuodessa kasvanut aloittelevasta lehdestä alansa vakiintuneeksi toimijaksi. Päätoimittaja Johannes Pernaa kokoaa artikkelissaan yhteen LUMATin menestystekijöitä, joista keskeisimpiä on ollut lehden fokuksen kohdentaminen. Pernaa avaa näkymän talkoovoimin tehtävän tiedelehden arkeen, ja osallistuu samalla tiedejulkaisemisen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, jonka Syksy Räsänen laittoi alulle viime syksyn keskustelunavauksellaan. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)
Jatka lukemista ”Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen”
Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan
”Vaikka silauslehtiä olisikin helppoa perustaa lisää, lähtisivätkö niitä sekä perustamaan että toimittamaan nimenomaan tutkijat?” Näin kysyy THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen blogiartikkelissaan, joka on kommenttipuheenvuoro kosmologi Syksy Räsäsen tieteellisen julkaisemisen tulevaisuutta koskevaan keskustelunavaukseen. ”Silauslehdillä” Partonen tarkoittaa overlay-lehtiä, joissa vertaisarvioidaan preprint-julkaisuja. Partosen tarkastelussa on lääketieteen alan JMIRx Med -lehti, esimerkkitapaus, jonka kautta hän tarkastelee overlay-julkaisemista. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)
Jatka lukemista ”Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan”
APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen
Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2023 toisessa osassa pureudutaan viime vuoden keskeiseen puheenaiheeseen: avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen (APC, article processing charge) luomaan taloudellisen kestävyyden ja tasavertaisuuden ongelmaan – ja sen ratkaisuehdotuksiin. Ratkaisuista eniten pidettiin esillä timanttimallista avointa julkaisemisesta (diamond open access), jossa ei peritä kirjoittajamaksuja. Timanttimallia täydentävänä keinona on keskusteltu rinnakkaistallennusoikeuden takaamisesta joko lainsäädännön tai organisaation linjausten kautta. Myös suurten tutkimusrahoittajien Plan S -ryhmällä on oma ehdotuksensa, jossa tutkijoiden rooli korostuu. Näiden lisäksi esillä on ollut muitakin vaihtoehtoja, joita blogiartikkeli käy läpi. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäisessä osassa perattiin vuoden 2023 uutissatoa.
Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus
”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.
Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”