Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen pitkäaikaissäilytystyö on tuottanut tärkeän dokumentin: listan tiedostomuodoista, jotka soveltuvat pitkäaikaisesti säilytettäviksi. Dokumentti on osoitteessa http://www.kdk.fi/fi/pitkaaikaissailytys/maeaerittely-ja-dokumentit . Dokumentti määrittelee myös nk. siirtokelpoiset tiedostoformaatit. Ne ovat yleensä erittäin paljon käytettyjä formaatteja, joiden muuntamiseen säilytyskelpoiseen muotoon voidaan ajatella kehitettävän rutiiniprosesseja. Continue reading
Avoimuus on in
Brages Pressarkiv (Suomen ruotsinkielinen sanomalehtiarkisto) piti 26.10. seminaarin aiheesta “Digitala spår“. Puheenvuoron pitivät dosentti Isto Huvila, toimittajat Jens Finnäs ja Sofia Mirjamsdotter, blogien arkistoinnista lopputyön tehnyt Emil Sandin. Kiitos Yleisradion ja nykyaikaisen tekniikan, seminaari nähtiin suorana netissä ja on edelleen siellä katsottavissa: http://arenan.yle.fi/video/1320160023233. Nopean tiivistelmän aiheista voi katsoa tästä: http://prezi.com/1xsze-u9qjb5/digitala-spar-en-sammanfattning-av-m11i/.
Historiantutkijoiden digitaaliset aineistot
SLS:n Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot -hanke järjesti eilen Kansallisarkistossa seminaarin, jossa kuultiin monta mielenkiintoista esitystä. Vesa Hongisto valotti museoiden digitointihankkeita, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Arja Kuula kertoi digitaalisiin aineistoihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja Krister Lindén esitteli FinClarin-hankkeen toimintaa.
Kaikkein kiinnostavin esitys liittyi kuitenkin järjestävään hankkeeseen. Hankkeen koordinaattori Outi Hupaniittu esitteli hankkeen tekemien digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä koskevien kyselyjen tuloksia. Ensimmäinen kysely oli suunnattu muistiorganisaatioille, jälkimmäinen taas loppukäyttäjille. Jälkimmäisen kyselyn 121 vastaajasta suurin osa oli historian ja sen lähitieteiden tutkijoita, etenkin jatko-opiskelijoita. Lisäksi vastaajien joukossa oli sukututkijoita, historian harrastajia ja jonkin verran myös kielitieteilijöitä.
Tutkijoille kysely elektronisten julkaisujen tarjonnasta
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib kyselee tutkijoilta tieteellisten julkaisujen tarjonnasta ja sen puutteista sekä elektronisten julkaisujen käyttöön liittyvistä ongelmista. Kysely on suunnattu FinELibin jäsenorganisaatioissa työskenteleville; FinELib-konsortio muodostuu suomalaisista yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yleisistä kirjastoista.
Kyselyn tuloksia käytetään sekä konsortiossa että sen jäsenorganisaatioissa parempien e-aineistopalvelujen kehittämisessä. Vastausaika päättyy 16.10.2011.
Lisätietoja: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib/finelib_konsortio/hankkeet/kayttajakysely.html sekä Facebookista
Theseuksessa 30.000 julkaisua
Ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto Theseus on kasvanut kolmivuotisen historiansa aikana nopeasti. Tänään mentiin yli 30.000 julkaisun rajan: vaikka esim. Doriassa on enemmän viitteitä, vapaasti käytettävien kokotekstijulkaisujen määrällä mitattuna Theseus on kuitenkin tällä hetkellä jo Suomen suurin julkaisuarkisto. Tämä näkyy myös käyttöluvuissa, sillä vuoden 2011 alusta lähtien Theseuksen julkaisuja on ladattu tähän mennessä yli 4 miljoonaa kertaa.
Esittävien taiteilijoiden ja äänitetuottajien suoja-aika pitenee 70 vuoteen
EU:n neuvosto hyväksyi eilen odotetusti pitkään valmistelussa olleen esityksen esiintyvien taiteilijoiden ja äänitetuottajien suoja-ajan pidentämisestä 50 vuodesta 70 vuoteen äänitteen alkuperäisestä julkaisuvuodesta. Muutos ei ole takautuva, eli tähän mennessä vapautuneet aineistot (tällä hetkellä vuoteen 1960 asti) pysyvät vapaina, mutta uutta aineistoa ei vapaudu 20 vuoteen. Kuten tähänkin asti, säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta, eli muutos ei koske näitä oikeuksia tai niiden pohjalta maksettavia korvauksia.
Amerikkalaisyliopistot oikeuteen Googlen digitoimista kirjoista
Googlen digitoimista aineistoista käytävä oikeustaistelu kiihtyy edelleen. Alkuperäinen, vuonna 2009 neuvoteltu sopimus oikeudenomistajien kanssa hylättiin viime keväänä oikeudessa. Tuorein uutinen kertoo, että useat kirjailijoiden etujärjestöt ovat yhteisvoimin haastaneet Googlen digitointiprojektiin osallistuneet amerikkalaiset yliopistot ja näiden yhdessä muodostaman HathiTrust-yhteenliittymän oikeuteen.
eScience-konferenssi Helsingissä 29.-30.9.2011
Konferenssissa on kaksi rinnakkaisohjelmaa, joista toinen käsittelee vihreää tietotekniikkaa ja toinen tieteenteon tieto- ja viestinäteknologiaa eli eScienceä; viime mainittuun saadaan eri tieteenalojen näkökulmia, hankkeiden esittelyjä sekä tulevaisuuden haasteiden analyysia. Pääpuhujana on professori Carole Goble Manchesterin yliopistosta.
Tapahtuman järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, CSC, Nordforsk ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tapahtuman rekisteröitymisaika päättyy 16.9.2011. Lisätietoja ja rekisteröityminen: http://www.csc.fi/english/pages/escience/
JSTOR avasi aineistoja vapaaseen käyttöön
Tieteellisten lehtien takautuviin vuosikertoihin keskittyvä amerikkalainen JSTOR-palvelu ilmoitti eilen avaavansa tekijänoikeudesta vapaat aineistonsa vapaaseen käyttöön. USA:ssa julkaistujen aineistojen osalta rajavuosi on 1923, muualla maailmassa julkaistujen osalta 1870. Vapaaseen käyttöön tulee noin puoli miljoonaa artikkelia yli 200 lehdestä, eli noin 6% JSTOR:in koko sisällöstä.
JSTOR:in julkaiseman tiedotteen mukaan näiden aineistojen avaamista oli suunniteltu jo aiemmin, mutta asiasta kesän aikana käydyllä intohimoisella julkisella keskustelulla oli kuitenkin vaikutuksensa siihen, että hankkeen toteutusta kiirehdittiin.
Ks. myös aiempi artikkeli JSTOR:ista:
- Tapaus JSTOR – käytännön opetuksia digitointiprojektien hallinnoijille. (Digitaalinen kirjasto, 4.2.2008)
Haussa: Johtava tietoasiantuntija vapaakappaletoiminnan vetäjäksi
Kansalliskirjaston Tutkimuskirjasto-tulosalue hakee johtavaa tietoasiantuntijaa vakinaiseen työsuhteeseen 1.10.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan.
Johtava tietoasiantuntija johtaa ja kehittää kulttuuriaineistolain (Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, 1433/2007) mukaista toimintaa. Laissa Kansalliskirjaston tehtäväksi annettiin mm. kotimaisen verkkoaineiston tallentaminen.
Tietoasiantuntijan vastuulle kuuluu kulttuuriaineistolaista tiedottaminen, vapaakappaleiden luovuttamisen valvonta, luovutetun aineiston asiakaskäytön ohjeistaminen sekä osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen. Johtava tietoasiantuntija toimii vapaakappaletoimiston esimiehenä.
Tehtävän palkkaus perustuu yliopistojen palkkausjärjestelmän muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuskehikon tasoon 11. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkanosa. Hakuaika päättyy 16. syyskuuta 2011 klo 15.45.
Täydellinen hakuilmoitus löytyy Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/avoimettyopaikat.html