Tekijä: ltdk_pst

Julkaistu

Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Psykoterapeuttisten interventioiden vaikutusta aivotoimintaan on usein tutkittu niputtamalla eri mielenterveyshäiriöitä yhteen. Tutkimuksia, joissa selvitettäisiin aivokuvantamismenetelmien avulla tietyn terapiasuuntauksen toimivuutta tietyn häiriön hoidossa on vähän.

Tässä lopputyössä tarkastellaan aivotoiminnan muutoksia kognitiivisen psykoterapian aikana yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lopputyön tarkoituksena on selvittää vilkastuuko tai vaimeneeko aivotoiminta joillain alueilla terapiajakson seurauksena ja minkälaisiin tunnetason tai ajattelun muutoksiin nämä aivotoiminnan muutokset viittaavat.  Menetelmänä käytetään suppeaa systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka julkaisujen valintaprosessi eteni PRISMA 2020 -julkilausuman mukaisesti.

Tämän suppean systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tehokkaasti ahdistusoireita laskeneen CBT-jakson seurauksena aivotoiminta limbisillä alueilla ja etuotsalohkolla vaimenee. Tulokset ehdottavat, että limbisen järjestelmän herkkyys ahdistusta aiheuttaville ärsykkeille vähenee terapiajakson seurauksena. Lisäksi ahdistuksen säätelyyn ja murehtimiseen liitetty toiminta etuotsalohkon alueilla vähenee.

Emma Salo: Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa (2020-2023)

Julkaistu

Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa

Peliriippuvuus on riippuvuussairaus, joka aiheuttaa haittoja laaja-alaisesti sekä yksilölle itselleen, läheisille että laajemmin yhteiskunnallisesti. Peliriippuvuuden tehokkaalla hoidolla voisi lievittää tehokkaasti sekä yksilön kärsimystä että säästää yhteiskunnan resursseja. Vakiintuneista hoitomuodoista ainakin kognitiivisen käyttäytymisterapian on todettu vähentävän pelaamista. Hypnoterapeuttisista menetelmistä peliriippuvuuden hoidossa ei ole tutkimustietoa. Lähinnä tapausselotustyyppisten tutkimusten pohjalta on arvioitu, että hypnoterapeuttisista menetelmistä voisi olla hyötyä yleisesti riippuvuussairauksien hoidossa ja retkahdusten ehkäisemisessä. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään soveltuvatko tietyt hypnoterapeuttiset menetelmät, jaettu ruutu – ja neuvotteluhuonetekniikka, peliriippuvuuden hoitoon ja onko näistä menetelmistä hyötyä peliriippuvuuden hoidossa tutkimuspotilaan kohdalla. Tuloksena oli, että potilaan pelaaminen väheni terapian aikana mutta ei loppunut kokonaan. Potilaalla oli terapian päättyessä kokemus, että pelaaminen ei enää hallitse häntä vaan hänellä on mahdollisuus hallita pelaamista. Potilas koki, että hypnoterapeuttisessa työskentelyssä saadut elävät mielikuvat antoivat hänelle vahvuutta olla pelaamatta. Terapeutin osalta hypnoterapeuttiset menetelmät toivat vaihtelua terapian kulkuun ja perinteistä kognitiivista terapiaa monipuolisemmat työvälineet riippuvuuden käsittelyyn. Tämän opinnäytetyön perusteella hypnoterapeuttiset menetelmät tarjoavat keinon lisätä kokemuksellisia menetelmiä tavallisesti käytettyjen kognitiivisten menetelmien rinnalle ja ne soveltuvat peliriippuvuuden hoitoon ainakin kognitiivisten menetelmien ohessa käytettyinä.

Saara Ojala: Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa 

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia sisältäen hypnoterapiaa 2020 – 2023

Julkaistu

Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa

”Työnnä sieltä mistä liikkuu” on psykoterapeuttien käyttämä, usein intuitioon viittaava ohje terapeuttiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössäni tutkin tätä ohjetta tarkemmin assimilaatiomallin sekä lähikehityksen vyöhykkeellä työskentelyn näkökulmasta. Assimilaatiomallin ja terapeuttisen yhteistyön mallin käyttö psykoterapiatutkimuksen kontekstissa esitellään. Tapausesimerkissä pyrin selvittämään, mikä on lähikehityksen vyöhyke potilaan isä- ja äitisuhteessa sekä tapahtuuko terapiatyöskentely lähikehityksen vyöhykkeellä. Litteroidut istunnot analysoitiin assimilaatioanalyysin ja terapeuttisen yhteistyön analyysin menetelmillä. Lähikehityksen vyöhyke oli sekä isä- että äitisuhteessa APES-tasoa 2 – 3,6. Näissä teemoissa potilas-terapeutti -pari työskenteli pikemminkin lähikehityksen vyöhykkeen ylä- kuin alarajalla. Opinnäytetyön perusteella näyttää siltä, että ”työnnä sieltä mistä liikkuu” ei ole tyhjentävä tai yksiselitteinen ohje kuvaamaan muutosprosessia tukevaa työskentelyä psykoterapiassa.

Jan Nyberg: Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Miten KIT-psykoterapiaopintojen koetaan vaikuttavan psykoterapeutin omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia KIT psykoterapiaopintojen vaikuttavuutta opiskelijoiden omaan koettuun hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen toimiessaan psykoterapeuttina. Yhtenä näkökulmana oli itsetietoisuuden lisääminen ja itsehoidon aktivoituminen jaksamisen tukikeinoina.  Opinnäytetyön alussa on taustatietoa psykoterapeuttien tutkitusta työuupumuksesta ja aiemman teoriatiedon koontia jaksamista haastavista sekä edistävistä tekijöistä. Myös KIT taustaa on hieman avattu. Varsinaisessa tutkimusosiossa esitellään tulokset. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla psykoterapia opiskelijoita toiseksi viimeisenä lukukautena. Näiden haastattelujen pohjalta KIT psykoterapiaopintojen koetaan melko hyvin tukevan psykoterapeutin omaa hyvinvointia, koska koulutuksen koetaan kehittävän keinoja juuri itsetuntemuksen vahvistamiseksi ja avaavan näkökulmia oman hyvinvoinnin tukemiseksi – niin itse luentojen, työnohjauksen kuin myös vertaistuen kautta. Myös toiveita syvemmästä keskittymisestä suoraan psykoterapeutin omaan jaksamiseen nostettiin esille.

 

Minna Virtanen: Miten kit-psykoterapiaopintojen koetaan vaikuttavan psykoterapeutin omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Terapeutin aggressio sadomasokistisen ansan purkajana

Opinnäytetyössä tutkitaan psykoterapeutin vaikeita tunteita heikosti terapiaansa sitoutuvia nuoruusikäisiä potilaita hoitaessa, sekä terapeutin haasteita puuttua hoitosuhdetta tuhoavaan käytökseen. Terapeutin passiivisuutta tarkastellaan psykodynaamisena ilmiönä, missä terapeutin aggression esteet yhdessä terapeutissa heräävien negatiivisten vastatransferenssitunteiden kanssa muodostavat sadomasokistisen kehän. Työssä kuvaillaan terapeutin kehittyvää ymmärrystä tähän pysähtyneisyyteen liittyvistä ja sitä ylläpitävistä voimista, sekä terapeutin rakentavan aggression merkityksestä sen ratkaisukeinona.

Tutkimuksen lopputuloksena on kuvaus, miten tätä ilmiötä ymmärtäessään terapeutti voi säilyttää toimintakykynsä hankalien vastatransferenssitunteiden vallitessa, sekä siitä, millainen merkitys terapeutin aktiivisella puuttumisella hoitosuhdetta sabotoivaan käytökseen on potilaan sisäisen konfliktin esiin tuojana.

 

Janne Salomaa: Terapeutin aggressio sadomasokistisen ansan purkajana
Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Vastatransferenssi, kehollinen vastatransferenssi ja reverie-kokemukset nuoren psykoterapiassa

Tämän lopputyön tarkoituksena on kuvata vastransferenssituntemuksia, kehollista vastatransferenssia ja reverie-kokemuksia nuoren psykoterapiassa. Teoriaan nojaten pohditaan, mikä merkitys näillä nuoren psykoterapiassa esiin tulleilla ilmiöillä voi olla nuoren psykoterapiahoidon kannalta. Tässä työssä nuoren koulutuspsykoterapiahoito kulkee tapauksenomaisesti mukana ja siitä tuodaan lopputyöhön esimerkkejä vinjettien avulla. Lopputyössä kuvataan nuoren psykoterapiahoidon etenemistä vastatransferenssitunteiden, kehollisen vastatransferenssin ja reverien näkökulmasta. Potilastapauksen seurannan kautta voitiin todeta, että terapeutissa heränneet tunteet, niin psyykkiset kuin kehollisetkin, auttavat usein lisäämään terapeutin ymmärrystä potilaasta, ja tämä siten auttaa paykoterapiaprosessia.

Sari Peltoniemi:  Vastatransferenssi, kehollinen vastatransferenssi ja reverie-kokemukset nuoren psykoterapiassa

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020 – 2023

Julkaistu

Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa

 

Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa

Tässä opinnäytetyössä tutkin kuinka kognitiivisella hypnoterapialla toteutettu terapiajakso vaikutti yhden asiakkaan ahdistusoireisiin. 

Asiakasta tavattiin jakson aikana 16 kertaa, tapaamiset toteutuivat kerta viikkoisina.

Muutosta seurattiin sekä GAD-7 mittarin avulla että  Assimilaatiomallin mukaisesti APES-asteikolla. 

Jakson lopulla voitiin todeta että asiakkaan ahdistusoireet olivat jonkin verran laskeneet. 

Asiakkaan itsehavainnointi lisääntyi, asiakas koki ajatusten selkiytyneen, hän alkoi myös löytää uusia toimintatapoja. joka näkyivät toimintakyvyn lisääntymisenä.

 

Laura Ahlgren: Ahdistuksen hoito

kognitiivisessa hypnoterapiassa: Tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Jatka lukemista ”Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa”

Julkaistu

Ahdistuneisuuden kuvallinen työstäminen kognitiivisessa psykoterapiassa: Tapaustutkimus

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveydenhäiriöitä, jotka aiheuttavat yksilöllistä haittaa ja yhteiskunnallista kuormitusta. Ahdistuneisuushäiriöiden hoito koostuu tyypillisesti psykososiaalisesta hoidosta, lääkityksestä ja näiden yhdistelmistä. Kognitiivinen psykoterapia on eniten tutkittu sekä vaikuttavaksi että tehokkaaksi todettu ja tästä syystä myös eniten käytetty psykososiaalinen hoitomuoto ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kuvallisesta työstämisestä apua ahdistuneisuuteen liittyvien tunteiden ja ajatusten tunnistamisessa, ja onko kuvallisesta työstämisestä apua ahdistuneisuuteen lievittymiseen.

Tämän tapaustutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Kuvallinen työstäminen auttoi ahdistuneisuuteen liittyvien tunteiden ja ajatuksien tunnistamisessa. Tämän seurauksena itseymmärrys lisääntyi ja kyky sanoittaa ahdistuneisuutta kehittyi. Kuvallinen työstäminen johti ahdistuneisuuden lievittymiseen ja toimintakyvyn lisääntymiseen.

Tässä tapaustutkimuksessa kyseessä on yksittäinen tapaus, joten kuvallisen työstämisen hyödyllisyyttä ahdistuneisuuden hoidossa ei voida yleistää.

 

Juha Olkkola: Ahdistuneisuuden kuvallinen työstäminen kognitiivisessa psykoterapiassa: Tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt minne vaan

Perinteisesti naisen aggressiota on pidetty tabuna. Naisten on tästä syystä vaikea näyttää ja tunnistaa omaa aggressiota ja vihaansa. Naisen aggressio kääntyy yleensä sisäänpäin, on piilotettua ja voi manifestoitua masennuksen tai itsetuhoisuuden kautta. Koska nainen piilottaa tai ei aina edes tunnista omaa vihaansa, vaikuttaa se naisen mahdollisuuksiin ymmärtää sekä tiedostaa omia tarpeitaan ja puolustaa omia rajojaan. Tarkastelen opinnäytetyössäni naisen aggressiota sekä vihaa, ja niitä psyykkisiä tekijöitä meissä kaikissa, jotka estävät naista ilmaisemasta omaa aggressiotaan suoraan.

Emma Kolehmainen: Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt minne vaan

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Yksin jäämisestä, itsensä varaan joutumisesta ja traumasta

Traumaattinen tapahtuma ylittää yksilön psyykkisen sietokyvyn ja minuuden jatkuvuuden kokemus hajoaa. Etenkin lapset ja nuoret, joiden psyykkinen kasvu on vielä keskeneräinen, ovat alttiita trauman vaikutuksille. Jos lapsi joutuu toistuvasti tilanteisiin, joissa tämä sietokyky ylittyy ja hän jää tämän sietämättömän tilan kanssa yksin ilman aikuisen kannattelua, hän joutuu löytämään itselleen erilaisia selviytymiskeinoja. Nämä selviytymiskeinot voivat myöhemmässä vaiheessa aikaansaada erilaisia oireita ja aiheuttaa elämän kapeutumista.

Pohdin potilastapauksen kautta monimuotoisen trauman vaikutusta nuoren kehitykseen, hänen oireiluunsa sekä tapaansa hahmottaa sekä itseä että ympäristöä. Pyrin ymmärtämään retrospektiivisesti psykoterapeuttisen hoidon kulkua ja psykoterapian myötä esiin tulleita ilmiöitä kuten eriytymiskehitystä, kehityksellistä illuusiota ja kehityksellisen objektin syntyä etenkin hoidon alkuvaiheessa. Hoidon edistyessä keskityn erityisesti Léon Wurmserin luomaan ajatukseen masokistisesta kehästä ja sen vaikutuksesta superegoon. Lisäksi pohdin Novickien kuvaamaa avointa ja suljettua systeemiä ja miten nämä näyttäytyvät hoidon eri vaiheissa.

Kaarina Pasila: Yksin jäämisestä, itsensä varaan joutumisesta ja traumasta 

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023