Vapaakappaleiden elektroninen luovutus kasvussa

"A Digital Library" by Eric Hackathorn. Licensed under CC BY-NC-SA 2.0

A Digital Library” by Eric Hackathorn. Licensed under CC BY-NC-SA 2.0

Kansalliskirjaston saamien e-kirjojen ja -lehtien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vapaakappaletoimiston vuonna 2015 saamien e-kirjojen määrä ylitti tilastoissa ensi kertaa saatujen painettujen kirjojen määrän (kuva 1). Tilastoitujen e-kirjojen määrä oli noin 12 % suurempi kuin painettujen. Lisäksi on huomioitava, että e-kirjoja koskevassa vapaakappaletilastossa eivät ole mukana sellaiset elektroniset kirjat, jotka saadaan Kansalliskirjastolle suoraan sen ylläpitämien julkaisuarkistojen kautta – näissä on mm. väitöskirjoja ja valtionhallinnon julkaisuja. Painettujen kirjojen vapaakappaletilasto sisältää myös kaikki painetut väitöskirjat ja valtionhallinnon julkaisut.

Kannattaa huomata, että nämä luvut poikkeavat jonkin verran Kansalliskirjaston vuosittain julkaisemista kotimaisen julkaisutuotannon vuositilastoista, koska saaduissa vapaakappaleissa on aina jonkin verran myös edellisinä vuosina julkaistuja nimekkeitä.

Vapaakappaleina saadut painetut ja e-kirjat

Kuva 1

Myös elektronisesti luovutettujen lehtien määrä on kasvussa. Vapaakappaletoimisto kohdisti vuonna 2013 voimakkaasti resursseja tämän aineistotyypin saantiin ja Kansalliskirjastolle luovutettiin tuolloin runsaasti myös aikaisempina vuosina ilmestyneitä e-lehtien numeroita. Vuoden 2014 määrä on tästä syystä selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta viime vuonna nähtävissä oli jo huomattavaa kasvua (kuva 2).

Vapaakappaleina saadut e-lehdet

Kuva 2

Kaikki vapaakappaleina saadut e-kirjat ja -lehdet samoin kuin muu elektroninen vapaakappaleaineisto (verkkoarkisto, e-musiikki) ovat tekijänoikeuslain (404/1961, 16 b §) mukaisesti asiakkaidemme käytettävissä ainoastaan tarkoitukseen varatuilla työasemilla Kansalliskirjastossa sekä muissa vapaakappalekirjastoissa (Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kirjastot ja Åbo Akademin kirjasto) sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ja Eduskunnan kirjastossa. Aineistoja ei ole mahdollista kopioida tai lähettää edelleen.

Kansalliskirjasto saa kulttuuriaineistolakiin (1433/2007) perustuen vapaakappaleet kaikista Suomessa julkaistuista painotuotteista, kuten kirjoista ja lehdistä. Myös elektroniset julkaisut on Kansalliskirjaston pyynnöstä luovutettava jos niiden ohjelmallinen kerääminen esimerkiksi verkkoharavoinnilla ei ole mahdollista. Elektroninen luovutus toteutetaan suurten toimijoiden kanssa yleensä SFTP-yhteyttä käyttäen, pienempiä eriä luovuttaville on käytössä verkkolomake, jolla julkaisut voi lähettää Kansalliskirjastolle. Elektronisella luovutuksella ei voi korvata painettuja vapaakappaleita.

Eduskuntavaalit 2015 -verkkokeräys Kansalliskirjastossa

Kansan Tahto 31.01.1910

Kansan Tahto 31.01.1910

Kansalliskirjasto toteutti maalis-huhtikuussa laajan eduskuntavaaliaiheisen verkkoaineistojen keräyksen. Keräyksessä tallennettiin kaikkea mahdollista vaaleihin liittyvää verkkoaineistoa, mukaan lukien uutissivustot, puolueiden ja ehdokkaiden sivut sekä erilaiset sosiaalisen median kanavat kuten Twitter, Instagram, Facebook ja YouTube.

Nyt toteutettu keräys oli monessa suhteessa ensimmäinen laatuaan. Kansalliskirjasto ei ole aiemmin kerännyt yhtä laajasti sosiaalisen median kanavia ja tällä kertaa teimme myös hedelmällistä yhteistyötä kirjaston ulkopuolisten tahojen kanssa.

Keräyksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tehtiin yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa. Yliopistojen Digivaalit 2015 -hankkeen tutkijoille kerätty materiaali muodostaa tutkimusaineiston heidän selvittäessään digitaalisen median käyttöä ja vaaleihin liittyvän keskustelun aiheiden määräytymistä ja hallintaa.

Kansalliskirjastoon kerätty aineisto puolestaan tulee osaksi Suomalaista verkkoarkistoa, jota kautta se jää myös pitkäaikaissäilytyksen piirin. Yli 1,2 miljardin tiedoston verkkoarkisto (v. 2014 lopussa) on merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöä ja tutkijoiden käytössä nyt ja tulevaisuudessa.

Tweettejä kerättiin noin 950 Twitter-tililtä – erityisesti ehdokkailta, mutta myös muilta politiikan vaikuttajilta, kommentaattoreilta ja toimittajilta. Ehdokkaiden Twitter-aktiivisuus vaihteli suuresti, joidenkin tilien sadoista tweeteistä joidenkin vain muutamaan yksittäiseen postaukseen.

Lisäksi kerättiin tweettejä hashtagien eli aihetunnusten perusteella (esim. #vaalit2015 ja #eduskuntavaalit). Pelkästään tässä keräyksessä saatiin talteen noin 280 000 tweettiä.

Facebookista Kansalliskirjasto tallensi useiden viikkojen ajan kerran viikossa puolueiden ja satojen ehdokkaiden julkisia Facebook-sivuja. Perinteisiä verkkosivuja vaalikeräyksessä kerättiin noin teratavun verran, josta ehdokkaiden kotisivuja oli yli tuhat. Tässä vaiheessa aineiston prosessointi on kuitenkin vielä kesken, joten emme voi kertoa kovin yksityiskohtaisia lukuja tallennetun aineiston määrästä.

Valitettavasti useilla verkkosivuilla oli käytössä haravoinnin esto, joten niitä ei saatu kerättyä – tällaisia sivuja oli toista sataa. Näitä sivuja ei siis nyt eikä tulevaisuudessa löydy Kansalliskirjaston verkkoarkistosta.

Kirjaston keräämät aineistot ovat tekijänoikeussäädösten vuoksi käytettävissä ainoastaan paikallisesti Kansalliskirjastossa, muissa vapaakappalekirjastoissa sekä Eduskunnan kirjastossa ja Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa olevilla työasemilla.