Helsingin yliopisto
Tuore valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esitteli viime keskiviikkona (10.8.) valtion ensi vuoden talousarvion valmistelua. Hän joutui toteamaan, että ”valitettavasti mollivoittoisissa sävyissä lähdetään”. Orpo myönsi nöyrästi, että ”talouskehitys ja ennen kaikkea työllisyyskehitys ei ole sen mukaista, minkä varaan hallitusohjelman talouskokonaisuus on rakennettu”. Näin hän otti ainakin tyylillistä etäisyyttä edeltäjäänsä Alexander Stubbiin, joka reilu vuosi sitten hallitusneuvottelujen aikaan kehui talouden ”tilannekuvan” muodostamisen nopeutta (74 min). Vaikka budjetin valmistelusta vastaavan valtiovarainministeriön virkamieskunnan veisaama talouspoliittinen sävelmä saattaa monen moneen korvaan kuulostaa valtakunnan Viralliselta mollillta (VM), on ministeriö ollut viimeisen vuosikymmenen talousennusteissaan yleensä duurivoittoinen − ja siksi väärässä. Jatka lukemista ”Virallista mollia”
Britanniansulkemus
Mitähän Napoleon ajattelisi tästä? Brexitistä nimittäin. Reilut kaksisataa vuotta sitten korsikalainen yritti eristää Britannian muusta Euroopasta eli toteuttaa mannermaansulkemukseksi kutsutun kauppasaarron. Nyt nämä myöhempien aikojen brittinapoleonit tekevät sen itse! Eivät sentään toteuta Britanniansulkemusta mutta hankaloittavat kuitenkin kanssakäymistä muun Euroopan kanssa, mikä kaiken järjen mukaan heikentää Britannian pidemmän aikavälin talouskasvua. Rinnastus tottakai ontuu. Brexit, jos se toteutuu, ei tietenkään ole vaikutuksiltaan Napoleonin mannermaansulkemuksen veroinen. Yhteistä saattaa olla se, että vaikutukset Britannian talouteen ovat tälläkin kertaa vähäisemmät, kuin operaation laajemmat seuraukset. Jatka lukemista ”Britanniansulkemus”
Historian siivellä
Historia ”on poliittisesti eksakti tiede”, mietelausui Paavo Haavikko vuosikymmen sitten. Historian enemmän tai vähemmän eksakti poliittinen käyttö ja väärinkäyttö on tuttua poliittisen historian puolella − siitä keskusteltiin viime kuussa Helsingissä Historioitsijat ilman rajoja -verkoston konferenssissa. Taloushistoria on saanut olla tässä suhteessa rauhassa, mutta nyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on tuonut taloushistoriankin teemoja päivänpoliittiseen hyötykäyttöön. ”Tarvitsemme paluuta pian 100-vuotiaan Suomen syntymisen aikaan, jolloin työn ja pääoman välillä oli liitto”, kirjoitti Berner blogissaan (9.4.). Ja hän viittasi sadan vuoden takaisiin oloihin uudestaan Radio Helsingin haastattelussa (19.4) todetessaan että Suomen itsenäistymisen aikaan ”maanviljelijät olivat torppareita”. Tästä Berner loikkasi nykyhetkeen ja kertoi, että tämän päivän Suomessa ”yrittäjät ovat torppareita”, joille ei anneta tilaa omistajuuteen. ”Ja oikeastaan, niin hullulta kuin se tuntuu”, Berner huipensi, ”niin sieltä vanhoista juurista ja ajattelusta pitäisi pystyä kantamaan se tarina siihen tämän päivän omistajuuteen”. Jatka lukemista ”Historian siivellä”
Business as unusual
Luottoluokituslaitos Fitch laski kolme viikkoa sitten (11.3.2016) Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokituksen parhaasta AAA-luokasta toiseksi parhaaseen luokkaan AA+. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) reagoi tähän kirjoittamalla kirjeen suomalaisille. ”Luottoluokituksen aleneminen ei ole mikään ’business as usual’ -varoitus, jonka jälkeen kaikki jatkuu kuin ennallaan”, Stubb kirjoitti; ”Se on merkki siitä, että meitä ulkopuolelta arvioivat ovat alkaneet menettää uskoaan Suomen kykyyn uudistua.” Vastausta siihen, miten Suomea arvioidaan ulkopuolelta, voi kysyä kaikkitietäviltä ja -näkeviltä markkinavoimilta. Jatka lukemista ”Business as unusual”
Suomi g-voimien puristuksessa
Suomen tehdasteollisuudesta on kadonnut viimeisen seitsemän vuoden aikana 100 000 työpaikkaa. Kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan tehdasteollisuus työllisti Suomessa vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 421 600 mutta vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä enää 321 700 palkansaajaa. Tästä kielteisestä kehityksestä on kannettu aiheellisesti huolta. Suomen kehitystä on luonnehdittu kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen huonoksi. ”Olemmekin menettäneet paljon muita enemmän juuri teollisuuden ja viennin työpaikkoja”, kirjoitti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kuukausi sitten Ilta-Sanomisssa. Elinkeinoelmän keskusliitto (EK) puolestaan julisti toissavuotisessa kasvumanifestissaan: ”Olemme valinnan edessä: halutaanko Suomi pitää teollisuusmaana vai annetaanko osaamisen ja työpaikkojen valua kilpailijamaihin?” Mutta millaisen valinnan edessä oikein olemme? Jatka lukemista ”Suomi g-voimien puristuksessa”
Sieppari lumihangessa
”Suomi on kuilun partaalla”, kirjoittaa Jorma Ollila Helsingin Sanomissa (2.1.2016). Kielikuvia ei pitäisi ottaa kirjaimellisesti, mutta silti: eikö Suomen talous ole ennemminkin kuilun pohjalla? Suomen bruttokansantuote (bkt) ei saavuta alkaneenakaan vuonna potentiaaliaan eli taloutemme on edelleen tuotantokuilussa, jonka syvyydeksi Euroopan komissio arvioi 2,0 % ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) 2,7 %. Niin pessimististä ennustajaa ei sentään taida löytyä, joka povaisi uutta romahdusta tälle tai seuraavalle vuodelle. Joten tässä mielessä ei voine väittää Suomen olevan kuilun partalla. Jatka lukemista ”Sieppari lumihangessa”
Menetetty vuosikymmen
Suomen talousluvut ovat synkkiä kuin tämän itsenäisyyspäivän sää. Eurostatin viimekuinen (13.11.) tilasto kertoo, että maamme on vajonnut talouskasvulla mitaten Euroopan jumbosijalle. Euroopan komissio arvioi syysennusteessaan (5.11.) Suomen päättymässä olevan vuoden talouskasvuksi 0,3 prosenttia, mutta tuo perustui arvioon hienoisesta kasvusta myös kolmannella neljänneksellä. Jos tilastokeskuksen (ja samalla Eurostatin) ennakkotieto bruttokansantuotteen (bkt) supistumisesta kolmannella neljänneksellä pitää paikkansa, voi tuon vaatimattoman kasvunkin saavuttaminen osoittautua vaikeaksi. Jatka lukemista ”Menetetty vuosikymmen”
Ruotsi vie, Suomi vikisee?
Suomen taloudellinen kehitys on riippunut viimeiset 150 vuotta vientimenestyksestä. Kun vienti on vetänyt, talous on kasvanut kohisten, mutta kun vienti on takkuillut, on koko kansantalous kärsinyt. Vientiriippuvuuden nurja puoli on tullut turhankin tutuksi viimeisen seitsemän vuoden aikana. Viennin romahdus oli Suomessa finanssikriisin jälkeen poikkeuksellisen syvä, eikä tuosta kuopasta ole vielä noustu. Tämä on selvää samoin kuin se, että taustalla on Nokian matkapuhelintoimialan hiipuminen. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että paperiteollisuuden viennin vaikeudet ovat rakenteellisia − toimialan globaaleihin näkymiin liittyviä, eivät kustannuskilpailukyvystä johtuvia. Mutta sitten näkemykset alkavatkin erota. Jatka lukemista ”Ruotsi vie, Suomi vikisee?”
Terveisiä luottoluokittajilta
Maallistuneita suomalaisia on vaikea pelotella helvetin lieskoilla, mutta onhan meillä sentään luottoluokittajat. Tai ainakin oli. Muistamme miten vuosi sitten (10.10.2014) luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s (S&P) laski Suomen valtionlainojen luottoluokituksen parhaasta AAA-luokasta pykälää alemmaksi luokkaan AA+ (merkintäni siitä). Tuolloin Nordean tutkimusjohtaja ja pääekonomisti Aki Kangasharju julisti, että ”pelleilyn on loputtava” ja että korot ”varmasti pomppaavat”. Eivät pompanneet, ja luottoluokittajalla pelottelu, jota oli harrastettu pitkin vuotta, menetti tehoaan. Viime perjantaina (25.9.) S&P ilmoitti pitävänsä Suomen valtion luottoluokituksen ennallaan (AA+) mutta muutti näkymät vakaista kielteisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että on olemassa ainakin yhden kolmasosan todennäköisyys sille, että S&P laskee Suomen luottoluokitusta seuraavan kahden vuoden aikana, ”jos taloudellinen elpyminen ei toteudu”. Jatka lukemista ”Terveisiä luottoluokittajilta”
Fakta homma
”Emme pääse pakoon tosiasioita”, sanoi pääministeri Juha Sipilän keskiviikkoisessa (16.9.) puheessaan Suomen kansalle. Hän esitti oman (”Minulta on kysytty”, ”Mitäkö minä oikein ajattelen?”) tiivistyksensä Suomen talouden ongelmista melkeinpä iskulausejonona. Iskulauseilla yksinkertaistetaan. Niillä halutaan vedota myös tunteseen. Niissä on ”lämpöä”. Mutta tosiasiat on nautittava viileinä, ja ne ovat − ikävä kyllä − useimmiten monitahoisia ja tulkinnan värittämiä. Faktat ovat teoriapitoisia, on joku viisas sanonut. Jatka lukemista ”Fakta homma”