Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelma tarjoaa luotettavan ja pitkäaikaisen julkaisu- ja säilytyspaikan yliopistolaisten juhlakirjoille. Avoimesti julkaistuna tieteellinen tai akateeminen juhlakirja löytää lukijansa verkosta, ja kirjaa on helppo levittää.
Jatka lukemista ”Juhlakirjat avoimeksi ja kollegoiden ulottuville Helda Open Booksin kautta”
What do the University of Helsinki researchers think about article-processing charges, self-archiving, or open access (OA) publishing? Six researchers answered a short questionnaire and shared their views on open science, both at a general level and by answering several specific questions. In principle, open access (OA) is thought of as important and useful; however, from a practical perspective, there are still some challenges relating to expensive APCs (article processing charges), OA platform statistics, and the complex regulations in publishers’ policies.
Open access fees (or article processing charges, APCs) are part of a diverse set of options in open access publishing, a sector that aims to make open access to research publications the leading approach. This strategy in scholarly publishing is supported by the different methods that deliver open content. However, in the transition phase, research-intensive universities are particularly affected by open access fees.
Jatka lukemista ”How do APCs contribute to the openness of science?”
The background work included in open access fees (APCs) ranges from negotiating contracts to processing and advising researchers on funding requests and monitoring fees. In a large research-intensive university like the University of Helsinki, the workload associated with APCs is not insignificant. The goal of the library is to streamline administrative practices and free up researcher time from the payment process.
Jatka lukemista ”What work is involved in author fees at the library?”
Kansalliskirjaston aineistot ja kokoelmat ovat monikielisiä ja palvelevat tutkijoita niin lähdeaineistoina kuin tutkimuskirjallisuutena. Oli kyse sitten analogisista, digitaalisista tai data-aineistoista, monille ihmistieteilijöille – ja sovelletusti myös muillekin tutkijoille – on tarjolla ammennettavaa Kansalliskirjaston laajoista kokoelmista ja palveluista. Kansalliskirjaston aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä. Kansalliskirjaston tutkijoille suunnatut palvelut on jaoteltu tutkimuksen ja opetuksen palveluihin ja tutkimusyhteistyöhön. Jatka lukemista ”Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön”
The Think Open blog articles in October were strongly connected to themes related to research data. In short interviews, researchers shed light on how open data is part of their work, and research data management (RDM) experts talk about RDM problems and their solutions. In the theme of open access, articles concentrated on Plan S, APC and SCOAP3.
Lokakuun teemat Think Open -blogissa kytkeytyivät vahvasti tutkimusdatan ympärille. Tutkijat valaisevat lyhyissä haastatteluissa, miten avoin data on osa heidän työtään, ja datanhallinnan asiantuntijat kertovat datanhallinnan ongelmakohdista ratkaisuja pohtien. Avoimessa julkaisemisessa esillä olivat Plan S, APC ja SCOAP3.
Jatka lukemista ”Data, miten sitä hallitaan ja miten datanhallinnasta puhutaan – blogi lokakuussa”
A significant part of the University of Helsinki’s open access funding is centralised in the library, which offers UH researchers two ways to get support for open access fees (article processing charge, APC). Support can be obtained either through journal subscription deals agreed by the library or directly from the centralised APC funding. These are the two main pathways, in addition to which individual faculties can provide support.
Jatka lukemista ”What kind of support does the University of Helsinki offer in open access fees?”
Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”
Elo–syyskuun teemoja Think Open -blogissa ovat olleet datanhallinta, Plan S, open access -kirjajulkaiseminen ja tutkimusdatapolitiikka. Lisäksi on kartoitettu tutkijoiden näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta ja julkaisukulttuurista. Tästä blogiartikkelista löytyy tiivis katsaus julkaistuihin artikkeleihin.
Helsingin yliopisto