Helsingin yliopisto
Johtavasta kotimaisesta oikeustieteen julkaisukanavasta, Lakimies-aikakauskirjasta, tuli tämän vuoden alussa avoin julkaisu. Monista muista aloista poiketen oikeustieteiden kirjallisuudella on myös kaupalliset markkinat, mikä oli otettava siirtymässä huomioon. Tässä blogiartikkelissa päätoimittaja Tatu Hyttinen avaa open access -ratkaisun taustoja ja nykyisiä julkaisukäytäntöjä – sekä pohtii lehden tulevaisuutta. Samalla tuodaan esiin, miten avoimesti saatavilla olevan oikeustieteellisen kirjallisuuden määrä karttuu myös Edition.fi-palvelussa.
Teksti: Tatu Hyttinen (Lakimies-aikakauskirjan päätoimittaja)
Vuoden 2023 alusta alkaen Lakimiesyhdistyksen kustantama Lakimies-aikakauskirja on julkaistu avoimesti kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Ratkaisun syyt eivät olleet taloudellisia, kuten halu säästää paino- ja postituskuluissa. Edelleenkin Lakimies julkaistaan myös painettuna ja Lakimiesyhdistyksen jäsenille myös kotiin kannettuna.
Lehden sähköinen versio on myös edelleen korvausta vastaan luettavissa Editan tuottamassa Edilex-lakitietopalvelussa, jonka etuna on tehokas hakukoneisto. Jos esimerkiksi tuomari haluaa nopeasti tarkistaa, mitä testamenttioikeudesta on kirjoitettu kotimaisissa oikeustieteellisissä julkaisuissa, helpoiten se onnistuu Edilexiä hyödyntämällä.
Useimmilla oikeudellisilla yhteisöillä sekä organisaatioilla ja niiden jäsenillä on jo pidemmän aikaa ollut pääsy Lakimies-aikakauskirjan sähköiseen versioon Edilexissä. Journal.fi-palvelu on kuitenkin entisestään vahvistanut Lakimiehen saavutettavuutta, ja oletettavasti avoin julkaiseminen lisää aikakauskirjan kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta myös muiden kuin juristien ja oikeustieteilijöiden keskuudessa.
Tiedepolitiikan kehitys siirtymän taustalla
Avoimeen julkaisemiseen yleisesti liitettyjen hyveiden lisäksi päätös avoimesta julkaisemisesta oli seurausta tiedepoliittisesta kehityskulusta. Yhä useampi rahoittaja vaatii, että tutkimushankkeissa laadittu tutkimus julkaistaan avoimesti. Niinpä maksumuurin takana pysyminen olisi voinut johtaa siihen, että osa mahdollisista kirjoittajista olisi valinnut julkaisualustakseen toisen vaihtoehdon.
Tällä olisi voinut olla merkittäviäkin seurauksia kotimaiselle oikeustieteelle, koska vaihtoehtoiset julkaisukanavat Lakimies-aikakauskirjalle ovat käytännössä vieraskielisiä. Avoimeen julkaisemiseen siirtyminen turvaakin sitä, että myös tulevaisuudessa on saatavilla korkeatasoista suomenkielistä oikeustiedettä. Tämä on tärkeää esimerkiksi lainsäädännön laadun ja tuomioistuinten toiminnan näkökulmasta.
Avoimeen julkaisemiseen siirtyminen turvaakin sitä, että myös tulevaisuudessa on saatavilla korkeatasoista suomenkielistä oikeustiedettä. Tämä on tärkeää esimerkiksi lainsäädännön laadun ja tuomioistuinten toiminnan näkökulmasta.
Avoin julkaiseminen taloudellisesta näkökulmasta
Oikeustieteellisillä julkaisuilla on perinteisesti ollut taloudellista arvoa, koska julkaisut kiinnostavat myös tiedeyhteisön ulkopuolisia toimijoita. Esimerkiksi kotimaisilla oikeustieteellisillä kirjoilla on kaupalliset markkinat ja Lakimiesyhdistyksen lisäksi myös kaupalliset kustantajat julkaisevat kotimaisia oikeustieteellisiä teoksia. Kehityssuuntana on ollut, että painetun kirjan kanssa yhtä aikaa julkaistaan teoksesta maksullinen digiversio (e-kirja), joka ensisijaisesti on vähentänyt kirjoittajien saamia tuloja. Yhtä kaikki, monet oikeustieteelliset teokset julkaistaan Suomessa paitsi tieteellisin myös kaupallisin intressein.
Vastaavasti Lakimies-aikakauskirjaa on perinteisesti myyty painettuna versiona tuomioistuimille, alueellisille syyttäjälaitoksille, asianajotoimistoille ja muille vastaaville tahoille. Edilex-lakitietopalvelun kehittymisen seurauksena painetun version merkitys on vähentynyt, mutta se ei ole estänyt Lakimies-aikakauskirjan taloudellista hyödyntämistä esimerkiksi Editan kanssa tehdyin sopimuksin. Kaupalliset intressit selittävätkin, miksi avoimeen julkaisemiseen siirtyminen on ollut oikeustieteessä monia muita tieteitä hitaampaa ja hankalampaa (ks. blogiartikkeli avoimen julkaisemisen trendeistä Helsingin yliopistossa).
Lakimiehen kohdalla avoimuuden edistäminen edellytti sen hyväksymistä, että kustannustoiminta voi tulevaisuudessa vaatia Lakimiesyhdistykseltä aikaisempaa suurempia taloudellisia panostuksia, kun lehden tekemisestä ja julkaisemisesta aiheutuvia kuluja täytyy kattaa muilla kuin myyntituloilla.
Julkaisujen määrä Edition.fi-palvelussa karttuu
Avoimuuden puolesta tehty ratkaisu noudattaa Lakimiesyhdistyksen linjausta, jossa viime vuosina on yleisemminkin korostunut julkaisutoiminnan avoimuuden määrätietoinen edistäminen.
Huomionarvoista on, että Lakimies-aikakauskirjan lisäksi yhdistyksen kustantamat kirjat julkaistaan nykyisin painoversion ohella avoimesti kaikkien luettavaksi Edition.fi-palvelussa. Syyskuussa 2023 Edition.fi-palvelussa on avoimesti luettavana 161 Lakimiesyhdistyksen kustantamaa korkeatasoista oikeustieteellistä teosta – ja avoimesti saatavilla olevien teosten määrä lisääntyy jatkuvasti.
Oikeustieteen avoimuuden edistämisessä on ollut kyse merkittävästä oikeuskulttuurillisesta teosta, jonka yhteiskunnallista arvoa on vaikeaa mitata rahassa. Esimerkiksi Lakimiesyhdistyksen perinteikkäässä väitöskirjasarjassa on julkaistu kotimaisia monografioita vuodesta 1934 alkaen ja syyskuuhun 2023 mennessä sarjassa on julkaistu yhteensä 351 teosta, joista etenkin vanhempia teoksia voi olla vaikea löytää luettavaksi. Toistaiseksi avoimesti ovat saatavilla teokset vuodesta 2001 alkaen. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa myös tätä varhaisemmat teokset löytyvät kootusti Edition.fi-palvelusta. Tämä tulee tarjoamaan ainutlaatuisen mahdollisuuden perehtyä paitsi kotimaisen oikeustutkimuksen traditioon myös suomalaisen yhteiskunnallisen kehityksen historiaan. Useinhan oikeustieteellisistä monografioista piirtyy kuva myös tutkimuksen tekohetkellä vallinneesta yhteiskunnallisesta todellisuudesta ja kehitysvaiheesta.
- Lue myös: Uusi julkaisupalvelu avoimille kirjoille – Edition.fi on suunnattu etenkin tieteellisille seuroille (Think Open, 9.3.2021)
Avoimen julkaisemisen käytännön toteutus
Lakimies-aikakauskirjan avoin julkaiseminen oli periaatteessa helppo harjoitus. Toimitustyössä Journal.fi-palvelua on hyödynnetty vuodesta 2018 alkaen ja avoimeen julkaisemiseen siirryttäessä alustaa alettiin hyödyntää myös avoimessa julkaisemisessa. Teknisiltä ongelmilta ei ole vältytty ja esimerkiksi toimitukselliset käytänteet eivät vielä täysin tue avointa julkaisemista. Lisäksi avoin julkaiseminen on tarkoittanut lisätyötä, koska tarkoituksena ei ole ollut korvata muita julkaisumuotoja eli Lakimiehen painettua versiota ja julkaisemista Edilexin lakitietopalvelussa.
Usein kysytty kysymys liittyy rinnakkaistallennukseen, jolla tyypillisesti tarkoitetaan käsikirjoituksen tallentamista yliopiston kirjaston ylläpitämään julkaisuarkistoon, josta se on kaikkien luettavissa (ks. tarkemmin rinnakkaistallentamisesta). Lakimies-aikakauskirjassa julkaistujen kirjoitusten rinnakkaistallentamista ei sallita, mutta kirjastotietokantoihin voi lisätä linkin Journal.fi-palveluun, jossa kirjoitus on avoimesti saatavilla. Yhtäältä tarkoitus on ollut huolehtia siitä, ettei Lakimiehessä julkaistuja kirjoituksia aleta hallitsemattomasti tallentaa ja levittää eri alustoilla. Samalla on haluttu ylläpitää tekijän oikeuksia, joiden merkitys avoimen julkaisemisen valtakaudella voi liudentua. Esimerkiksi Journal.fi-portaalissa julkaistut kirjoitukset ovat tekijänoikeuksien suojaamaa aineistoa, joka on lisensioitu Kopiosto-lisenssin ehdoin (ks. tarkemmin Lakimiehen lisensoinnista). Lakimiesyhdistyksessä rinnakkaistallennuksen sallimista ei ole myöskään pidetty välttämättömänä, koska kirjastotietokantoihin lisättyä Journal.fi-linkkiä klikkaamalla kuka tahansa pääsee vapaasti lukemaan Lakimiehessä julkaistun version.
Avoin julkaiseminen ja painetun version tulevaisuus
Lakimies-aikakauskirjan ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1903. Ensimmäisten vuosikymmenten numerot ovat kaikkien luettavissa, koska Lakimiehen vuosikerrat 1903–1939 löytyvät vapaasti Kansalliskirjaston digitaalisesta kokoelmasta. Nykyisin lehdestä ilmestyy vuosittain kahdeksan numeroa ja esimerkiksi vuoden 2022 numeroissa julkaistiin yhteensä 1502 sivua painosmäärän ollessa 2150 kappaletta per numero. Aikakauskirja postitetaan kaikille Lakimiesyhdistyksen jäsenille, jotka ovat maksaneet vuosittaisen jäsenmaksunsa. Päätoimittajan lisäksi toimitus koostuu oikeuskäytäntöosaston toimittajasta, kirjallisuusosaston toimittajasta sekä toimitussihteeristä. Lisäksi Lakimiesyhdistyksen toimiston henkilökunnalla on tärkeä rooli aikakauskirjan pyörittämisessä. Lakimies-aikakauskirja ei synny ilmaiseksi, vaan edellyttää kustantajalta taloudellisia panostuksia.
Lakimies-aikakauskirjaa voidaan pitää Lakimiesyhdistyksen käyntikorttina. Etenkin yhdistyksen jäsenille on ollut olennaista, että jäsenmaksua vastaan he saavat Lakimiehen kotiin kannettuna. Pohdintaa on aiheuttanut, voiko avoin julkaiseminen vähentää jäsenten halukkuutta maksaa yhdistyksen jäsenmaksua, koska kaikilla on ilmainen pääsy lukemaan Lakimiehessä julkaistuja kirjoituksia Journal.fi-portaalissa. Toistaiseksi tällaista ei ole ollut havaittavissa, mutta kyse voi olla myös sukupolvikysymyksestä. Kun jäsenkunta nuorentuu, painetun version merkitys voi vähentyä jo siitäkin syystä, ettei ole kirjahyllyjä, jonne vuosikirjoja voisi säilöä.
On siis todennäköistä, että Lakimiesyhdistys joutuu tulevaisuudessa uudemman kerran pohtimaan painetun version perusteltavuutta taloudellisesta näkökulmasta. Yli 2000 kappaleen painosmäärissä myös postituskulut muodostavat suuren kustannuserän, jonka tosiallinen merkitys on suurempi kuin painatuksesta syntyvien kulujen. Periaatteessa avoin sähköinen julkaiseminen mahdollistaakin Lakimies-aikakauskirjan laajuisen lehden kustantajalle merkittävät mahdollisuudet säästää rahaa, vaikka Lakimiehen kohdalla on ensisijaisesti pohdittu avoimesta julkaisemisesta mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia tappioita.
Vaikka painoversiosta luopuminen olisi sinänsä yksinkertaista, se samalla olennaisesti muuttaisi Lakimies-aikakauskirjalle yli 120 vuoden aikana muodostunutta identiteettiä. Monelle lukijalle painettu versio tarjoaa edelleen alustan, jossa voi rauhassa perehtyä muihinkin kuin oman erityisalan kirjoituksiin. Pelkän avoimen sähköisen julkaisemisen riskinä onkin se, että se kaventaa juristien oikeudellista yleissivistystä. Näyttöpäätteellä kun tulee helpommin ohittaneeksi kirjoitukset, jotka eivät ole oman työuran tai kiinnostuksen ytimessä.
Tatu Hyttinen (Turun yliopisto) aloitti Lakimies-aikakauskirjan päätoimittajana vuoden 2023 alussa. Hyttinen työskentelee rikosoikeuden apulaisprofessorina Turun yliopistossa ja hän on myös Turun yliopiston rikosoikeuden dosentti.