”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
A webinar on estimating the quality of open access journals – and other open science events in May
Helsinki University Library organises a webinar, which will introduce UH researchers to the characteristic features of predatory publishers and journals and explain by which criteria one can tell the good journals from the predatory journals. In addition to this, library welcomes all University of Helsinki researchers, students and staff to virtual Open Science Café every Tuesday at 2–3 pm until the end of May.
Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus
Avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa keskeistä on yhteisten linjausten huolellinen valmistelu, organisaatiolle sopivan toteutusstrategian valinta ja koko työyhteisön sitouttaminen. Näin summaa Aino Juslén Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Luomuksen koordinoimassa Lajitietokeskuksessa tieteen avoimuutta toteutetaan eri tavoin (avoin data, avoin lähdekoodi, avoin opetus). Blogiartikkeli avaa avoimen tieteen infrastruktuureja esittelevän juttusarjan.
Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista
Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta. [Artikkelia on päivitetty 15.1.2024]
Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa
Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”
Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön
Vastuullinen tiede on saanut kevään aikana tuekseen kaksi kansallista suositusta. Sekä tutkijan vastuullisessa arvioinnissa että julkaisumetriikan vastuullisessa käytössä lähtökohtana on, että ne palvelevat ennen kaikkea tutkimusta ja tutkijoita. Tässä blogiartikkelissa esitellään suositukset ja nostetaan esiin 18. maaliskuuta järjestetyssä Etiikan päivän webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä.
Jatka lukemista ”Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön”
Open access as a dream which came true
This is a story how open access gave a new life for our book on research ethics. As everyone knows, open science and open access, in particular, is in fashion in recent research policy. However sometimes it seems that there is a lot of talk and discussion on it but not so much real doing. We will tell our about a fortunate case when we were in the right place at the right time.
Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista
Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.
Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti
”I wish that the funding bodies and publishers would not only demand for research data to be dumped in an open repository as it is, but it should be required that the data is stored in an open access repository in a standard data format(s), so that it can be found and reused”, says Kari Lahti, a director of Biodiversity Informatics Unit at the Luomus. Lahti is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
Jatka lukemista ”Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti”
Verkkolehti kokoaa yhteen avoimen opetuksen vinkkejä opettajille
Think Open Digest -verkkolehden uusi numero kokoaa yhteen kiinnostavia artikkeleita ja käyttökelpoisia palveluita avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyen. Teemanumero on suunnattu erityisesti korkeakouluopettajille.
Jatka lukemista ”Verkkolehti kokoaa yhteen avoimen opetuksen vinkkejä opettajille”