Kokeellisuudessa korostuu toiminnallisuus. Kokeellisuus voi siis olla omakohtaista toimintaa (oppilastyö). laboratoriotyöskentelyä, demonstraatioita, opintokäyntejä, AV avulla tapahtuvaa toimintaa taikka kerrontaa. Tässä materiaalissa kokeelliseen osioon on koottu sellaisia työohjeita, joita ei voida suoraan luokitella muihin osioihin kuuluviksi (lajintuntemus, laborointi, mikroskopointi, maasto-opetus, vierailut tai leikit ja pelit).
Kuten muullekin työskentelylle, myös kokeellisuudelle täytyy asettaa tavoitteet: on kysyttävä miksi annan tämän tehtävän oppilaille ja mitä haluan, että oppilaat oppivat työskentelyn aikana. Samalle kokeelliselle tehtävälle voi asettaa eri tavoitteita, riippuen oppilaiden iästä ja olemassa olevista resursseista. Usein tehtävissä voidaan keskittyä myös eri osa-alueisiin: tehtävät voivat olla taitoja harjaannuttavat (opitaan esimerkiksi pipetoimaan tai leikkaamaan saksilla), havainnointia korostavat, keksimistä korostavat, todentamista korostavat tai tutkimista korostavat.
Kun jokin työ valitaan kokeelliseksi tehtäväksi luokassa, ei kannata sille asettaa kuin 1-2 oppimistavoitetta. Jos työn tavoitteena on esimerkiksi opetella pipetin käyttöä, ei kannata tavoitteeksi asettaa myös pipetoitavan aineen tutkimista, koska huomiota täytyy kiinnittää liian moneen asiaan. Kun pipetointi on opittu, huomio on helppo keskittää itse tutkittavaan aineeseen.
Tämän sivun alle on koottu erilaisia valmiita työohjeita, tuntisuunnitelmia tai opetusideoita. Nämä ohjeet on jaettu laborointiin, mikroskopointiin, lajintuntemukseen ja peleihin ja leikkeihin. Lisäksi erikseen on esimerkkejä tutkimuksista joita voi suorittaa luokan ulkopuolella.
Tämän sivuston ei ole tarkoituskaan olla kattava esitys biologian opettamisesta tai oppimisesta. Hyviä lisämateriaaleja löytyy yläkoulun biologiaan ja maantietoon Sanna Pykäläisen tai Rita Keskitalon sivuilta ja lukioon Aarne Hagmanin verkkolehdistä.