TAITEIDEN TUTKIMUKSEN KANDIOHJELMAN DIGILOIKKAPROJEKTIN TOTEUTUSVAIHE KÄYNNISTYNYT

|
Vastaa

Kirjoittanut: Mikko Ojanen

Vuosi sitten aloittaneella Taiteiden tutkimuksen kandiohjelman digiloikkaprojektilla on kaksi päätavoitetta: opiskelijaportfolion pilotointi ja kehittäminen sekä oppimateriaalipankin suunnittelu ja toteutus. Keskityn seuraavassa oppimateriaalipankkiin ja sen parissa tehtyyn työhön.

Oppimateriaalipankin toteutusryhmä (Tuuli Hongisto, Anni Rossi, Eelis Hyvärinen, Alonzo Heino ja Mikko Ojanen) aloitti työnsä huhtikuun alussa ja ensimmäisten viikkojen aikana olemme kartoittaneet lähtökohdat pankin toteutukselle, eli tunnistaneet pankkiin liittyvät toimijat ja heidän tarpeensa, hahmotelleet näiden pohjalta pankin toiminnallisuuksia sekä asettaneet tavoitteet, joihin tähtäämme projektin päättyessä kesäkuun lopussa. Lue loppuun →

Luokanopettajaopiskelijoiden digikulttuurinen loikka äänitaiteeseen

|
Vastaa

Kirjoittanut: Sara Sintonen

Opetuksen toteutuksen digiloikka –projektin tavoitteena on tukea pedagogisesti mielekästä digitalisaation hyödyntämistä. Tämä ei tarkoita ainoastaan erilaisten uusien teknologioiden tai digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönottoa, vaan asiaa voi tarkastella myös digitaalisen kulttuurin ja sisällöntuottamisen näkökulmasta.

Digitaaliseen kulttuuriin sopii luonnehdinta käyttäjälähtöisestä tekemisen ja luovuuden kulttuurista. Monella luokanopettajaopiskelijalla on hyvät edellytykset ja valmiudet oman digitaaliseen sisällön tuottamiseen (erityisesti sosiaalisessa mediassa), mutta taiteen alueilla harvempi heistä tunnustautuu tekijäksi.

Lukuvuoden 2017-18 aikana luokanopettajaopiskelijoiden monialaisiin opintoihin kuuluvalla musiikin didaktiikan kurssilla (5 op) oli osalla ryhmistä yhtenä kurssiin kuuluvana tehtävänä digitaalisen äänitaiteen kokeileminen. Otimme lähtökohdaksi oman elinympäristön äänet ja niistä kiinnostavimpien äänten tallentamisen mobiilaitteella (kuten omalla kännykällä). Toni Palkamon teos ”Projekti 1” rytmittyi kiinnostavalla tavalla arjen äänistä.

Lue loppuun →

Fokus: Sisältöjen tuottaminen, jakaminen ja muokkaaminen opiskelijat osallistavana prosessina.

|
Vastaa

Kirjoittanut: Erika Löfström

I vårt pågående digiprojekt, vars syfte är att utveckla lärarutbildares och studenters digitala kompetenser har vi investerat i iPads för hela den undervisande personalen och studenterna. För att optimalt utnyttja iPads med studenterna, inskaffar vi AppleTVs för streamning. Lue loppuun →

Digiloikkamerkintöjä kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmasta

|
Vastaa

Marko Alamäki opastaa Svetlana Probirskajaa, Päivi Pasasta ja Julia Ekmania Moodlen saloihin. Kuvan etualalla myhäilee Ritva Hartama-Heinonen.

Moodle-työpaja 5.3.2018

Väliviikolla maisteriohjelman henkilökunnan jäsenistä 11 kokoontui saamaan lisäoppia Moodlen käytöstä Marko Alamäen opastuksessa. Maisteriohjelman opettajista kaikki käyttävät Moodlea, mutta monelle ei jää käytännössä aikaa opiskella hienostuneimpia tehtävämuotoja. Siksi tällaiset käytännön kokeilut yhdessä ovat kaikkein tehokkaimpia oppimistilanteita. Marko oli etukäteen tutustunut maisteriohjelman opettajien omiin kurssialueisiin, joten hän tiesi, millaisia tarpeita meillä on. Lue loppuun →

FAQs of ECGS ROUTE

|
Vastaa

As I meet new people through my work as the project coordinator of the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme), there are some questions that come up quite often. Here I have gathered some of the main ones, in order to clear some of the misconceptions regarding our project.

What are you really aiming to achieve with the ROUTE project?

The ultimate aim of the project could be summarized in the following quote from one of our steering group members: “Making students and staff feel at home in ECGS Master’s Programme”. Lue loppuun →

Microsoft Teams opetusharjoittelun tukena

|
Vastaa

Kirjoitttanut Perttu Ervelius, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Hankerahoituksen kohteena on Teams-ympäristön hyödyntäminen opetusharjoittelun toimintaympäristönä ja Teamsin työkalujen (mm. OneNote) kehittäminen opetusharjoittelun materiaalien tuottamisen, jakamisen ja muokkaamisen tueksi. Pilotoimme työkaluja ja laadimme ohjeita Teamsin käyttöön ja toteutamme kohdennetun koulutuksen opettajille. Lue loppuun →

Micro:bit-alustat luokanopettajakoulutuksessa

|
Vastaa

Luokanopettajakoulutuksen matematiikan, fysiikan ja mahdollisesti myös taito- ja taideaineiden didaktiikan opetukseen hankittiin Micro:bit-alustoja ja siihen sopivia lisäosia. Micro:bit on pieni ohjelmoitava tietokone, jota voidaan hyödyntää monissa eri oppiaineissa: Matematiikassa tarkoituksena oppia visuaalista ohjelmointikieltä ja fysiikassa päästään tutustumaan sensoreiden toimintaan ja laajentamaan sähköoppia älykkäisiin laitteisiin. Opittua ohjelmoinnin, teknologian ja tekniikan osaamista voidaan hyödyntää erilaisissa taito-ja taideaineiden suunnitteluprosesseissa tai sitten valinnaisissa opinnoissa, joissa voidaan laajentaa ja syventää opittua erilaisissa luovissa prosesseissa.

Lue loppuun →

Miten määritellä digitaaliset ihmistieteet? Entä ns. digihistoria?

|
Vastaa

Suomen Akatemian määritelmän mukaan digitaaliset ihmistieteet on käsite, ”jolla viitataan uuden teknologian hyödyntämiseen humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa”. Esimerkiksi tästä Suomen Akatemia mainitsee korpuslingvistiikan ja siihen sisältyvät laskennalliset menetelmät. Tämän näkemyksen mukaan laajojen aineistojen käyttö ja niistä kerättävä tutkimustieto koskevat ylipäätänsä humanistisia tutkimuksia, jolloin myös uudet teknologiat tulevat lähelle kaikkia humanistisen alan tutkijoita. Nostan seuraavassa esiin muutamia pointteja, jotka nousevat Suomen Akatemian Digitaaliset ihmistieteet (DIGIHUM) akatemiaohjelman 2016-2019  pohjalta seikoiksi, joiden voi katsoa kuvaavan sitä, mitä digitaaliset ihmistieteet käytännössä tarkoittaa: Lue loppuun →

Pieneläinkirurgian potilastapaukset alkavat hahmottua

|
Vastaa

Pieneläinkirurgian potilastapausten aiheet on nyt lyöty lukkoon ja jokaiselle tapaukselle on luotu raamit. Tarkoitukseni on työstää aina muutamaa tapausta kerrallaan pidemmälle, ja kaksi ensimmäistä potilastapausta onkin jo työn alla.

Pääsin myös viime viikolla tutustumaan OpenLabyrinth -ohjelmistoon, johon tekemäni potilastapaukset tullaan laittamaan. Ohjelmisto luo omat haasteensa potilastapauksille esimerkiksi kysymyksenasettelun kannalta. Osa potilastapausten rakentamisen visaisuutta onkin keksiä optimaalinen kysymysmuoto sekä oppimisen että ohjelmiston näkökulmasta.