Tutkimuksen taustaa
Opetussuunnitelmien ja oppimiskäsityksen kehittyessä sekä oppisisältöjen monipuolistuessa myös koulun toimintakulttuuri on murroksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet oppimisympäristöihin ja niiden oppimisen tiloihin liittyvä kehittämistyö on holistinen prosessi, joka edellyttää tilojen käyttäjien systemaattista osallisuutta. Tutkimuskirjallisuus on kuitenkin osin puutteellista oppilaiden osallisuuden tutkimisen osalta, sillä tutkimuksissa keskitytään pääasiassa opettajien tai muun koulun henkilöstön kokemuksiin.
Tutkimuksen tavoitteet
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden kokemuksia erään alakoulun oppimisympäristöissä opiskelusta ja oppimisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä oppilaat itse antavat koulun muuntojoustavien oppimisen tilojen ja kalusteiden erilaisille ominaisuuksille. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan oppilaiden oppimispaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävän mukaisesti oppilaiden äänen kuuluminen oli tutkimusprosessin kaikkien vaiheiden erityinen lähtökohta.
Toteutus
Tutkimus toteutettiin kuvailevana tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Kasvava mieli –tutkimushanketta. Aineisto koostuu ryhmähaastatteluista, kenttähavainnoinneista sekä oppilaiden ottamista valokuvasta, ja se kerättiin yhden lukuvuoden aikana tutkimukseen osallistuneen koulun autenttisessa ympäristössä. Tutkimuksen monipuolista aineistokokonaisuutta analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin, kuten induktiivisen sisällönanalyysin sekä temaattisen tarkastelun keinoin.
Tulokset ja johtopäätökset
Tulosten mukaan oppilaat käsittivät koulun oppimisympäristöjen ominaisuuksia eri tavoin ja toivoivat ympäristöiltä erilaisia asioita. Oppimisen tilojen muuntojoustavuuden ja erilaisten kalusteiden nähtiin edesauttavan oppilaiden moninaisten tarpeiden ja toiveiden huomioimista koulun arjessa. Lisäksi tulokset osoittivat, kuinka oppilaat käsittivät mahdollisuutensa oman opiskelupaikan ja sen kalustuksen valintaan kolmessa eri tasossa: koulun toimintakulttuurin asettamien reunaehtojen, opettajan pedagogisen päätöksenteon sekä omien preferenssiensä kautta.
Lopuksi tutkimuksessa osoitettiin, kuinka erityistä ja merkityksellistä oppilaiden osallisuus sekä tutkimushenkilöinä että uuden tutkimustiedon tuottajina tutkimuksessa oli. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta uusien oppimisympäristöjen kehittämisprosesseista sekä oppimisen tiloihin kohdistuvien muutosten implementoinnista etenkin oppilaiden näkökulmasta.
Tea Laine
Oppilaiden kokemuksia muuntojoustavista oppimisen tiloista – Tapaustutkimus helsinkiläisestä alakoulusta