Kuukausi: tammikuu 2020

Muuttuva työelämä on viime vuosina yllyttänyt työntekijöitä käyttämään enemmän aikaa ja vaivaa työhönsä ja koska ihmiset viettävät elämästään suuren osan töissä, on työllä keskeinen rooli heidän elämässään ja myös esimerkiksi hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Myös määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen vaikuttaa osaltaan työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemiseen.

Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite, johon liitetään muun muassa yksilöön, yritykseen ja työstressiin liittyviä tekijöitä ja se sisältää sekä työinnon että työuupumuksen ulottuvuudet. On tärkeää tutkia työntekijöiden työhyvinvointia ja tekijöitä, joiden avulla voitaisiin tukea esimerkiksi työn imun kokemista. Tutkielmassani tarkastelen palvelevan johtamisen yhteyttä opettajien kokemaan työintoon ja työuupumukseen sekä opettajan työsuhteen muodon, määräaikaisen tai vakituisen työsuhteen, vaikutusta tähän yhteyteen. Teoreettisena viitekehyksenä on työn vaatimukset ja voimavarat -malli sekä resurssien säilyttämisen teoria, joissa korostetaan voimavarojen tärkeyttä työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Voimavarojen on todettu johtavan muun muassa parempaan työhyvinvointiin, mutta niiden vähäisen määrän on myös todettu vähentävän niitä entisestään, joten tästä syystä voimavarojen tutkiminen on tärkeää.

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkielman aineistona käytettiin vuonna 2015 kerättyä tutkimusaineistoa, joka on kerätty Mind the Gap -tutkimuskouluista sekä avoimella keräyksellä. Vastaajille lähetettiin sähköinen kyselylomake, jossa he vastasivat muun muassa palvelevaa johtamista, työn imua sekä työuupumusta mittaaviin kysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytin lineaarista regressioanalyysiä. Alun peri vastaajia oli 218, mutta aineistosta valittiin mukaan vain alle 70-vuotiaat vastaajat, jotta voitaisiin sulkea mahdolliset virheet iän ilmoittamisessa tutkielman ulkopuolelle ja mukaan otettiin vain työikäiset vastaajat. Suurin osa vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa.

 

Tulokset

Tulokset osoittivat, että palveleva johtaminen oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumuksen kokemiseen. Huomioitaessa työsuhteen muoto vastausten tarkastelussa, huomattiin, että sekä määräaikaisessa että vakituisessa työsuhteessa olevien kohdalla palveleva johtaminen oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumuksen kokemiseen. Löydetyistä yhteyksistä vain määräaikaisessa työsuhteessa olevien kohdalla palvelevan johtamisen ja työuupumuksen välinen yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

 

Lopuksi

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtamistyyli on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemiseen, joten tähän tulisi kiinnittää työpaikoilla huomiota ja pyrkiä kehittämään työhyvinvointia tukevia toimintatapoja. Tässä tutkielmassa ei tarkasteltu työsuhteen muodon yhteyttä työn imun ja työuupumuksen kokemiseen ilman palvelevan johtamisen ulottuvuutta. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista keskittyä aiheeseen tarkemmin, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia työsuhteen muodon yhteydestä työn imun ja työuupumuksen kokemiseen.

 

Ursula Manninen

Pro Gradu: Palvelevan johtamisen yhteys opettajien kokemaan työn imuun ja työuupumukseen

Tutkimuksen tarkoitus

Suomen musiikillinen maine maailmalla on jo vuosia ollut kiistattoman positiivinen. Musiikkioppilaitosjärjestelmämme on tuottanut Suomeen erilaisia musiikin osaajia ja ammattilaisia, joista osan tie on vienyt ulkomaille asti huippuorkestereihin soittajiksi ja kapellimestareiksi.

Soittoharrastuksella on ollut minulle henkilökohtaisesti elämässäni suuri, arvokas merkitys. Se on saattanut minut samankaltaisten ihmisten keskuuteen, luonut mahdollisuuksia itsensä tutkimiseen, kehittämiseen ja ilmaisemiseen sekä tarjonnut elämyksiä. Musiikki on minulle tapa havainnoida ja tutkia maailmaa. Nyt myöhemmällä iällä aktiivisen harrastamisen hiivuttua olen ryhtynyt pohtimaan musiikin harrastamisen ja erityisesti musiikkiopistojen paikallista merkitystä. Yksilöllisellä tasolla merkitykset ovat arvokkaita, mutta entä yhteisöllisesti koko kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna?

Jokainen meistä on jonkin kaupungin tai kunnan asukas. Kaupunki on yhteisö, jossa päätöksiä tekevät demokraattisilla vaaleilla valitut henkilöt kaupungin- tai kunnanvaltuustoissa. Ennen päätöksentekoa asiat täytyy valmistella ja esitellä valituille päätöksentekijöille. Luottamushenkilöiden pääasiallisena tiedon saamisen kanavana ovatkin päätöksentekoasiakirjat, esittelytekstit ja muu esittelijöiltä saatava tieto. Tästä valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupungin virkamiehet. Mitä tietoa, käsityksiä ja kokemuksia hallinnon edustajilla on valmistelutyönsä pohjana ja miten he käsittävät jonkin yksittäisen palvelun merkityksen kaupungissa?

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita, mitä merkityksiä Jämsän kaupungin sivistystoimen hallinnon edustajat antavat musiikkiopistolle osana Jämsän sivistystoimen palveluita. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin mukaisesti. Tutkimuksen taustalla vaikuttivat paitsi henkilökohtaiset musiikin ja sen harrastamisen intressini myös kiinnostukseni päätöksentekoa ja sen valmistelutyötä kohtaan.

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuskysymykset perustuivat valtakunnallisen musiikkioppilaitosjärjestelmän ja paikallisen musiikkiopiston historiaan, kansalais- ja musiikkiopistoista sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä tehtyihin tutkimuksiin, suomalaisten vapaa-ajan musiikkiharrastusten tutkimukseen, musiikkiopiston toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin ja säädöksiin sekä kaupungin ja musiikkiopiston organisaation, strategian ja toiminnan kuvaukseen. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea Jämsän kaupungin sivistystoimen hallinnon edustajaa. Teemahaastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi eteni fenomenografisen analyysin mukaisesti.

 

Tulokset

Tutkimuksen tuloksista selviää, että musiikkiopistolla on opetus- ja kasvatustehtäviensä lisäksi kulttuurielämään, palveluihin ja yhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Vahvuuksina pidetään osaavaa, pitkäaikaista ja motivoitunutta henkilöstöä, sisältöjä ja yhteistyötä. Heikkoudet liittyvät taloudellisiin seikkoihin. Elämänlaatupalvelujen elämänkaarinäkökulma toteutuu musiikkiopistossa kattavasti.

Sivistystoimen hallinnon edustajien mukaan musiikkiopisto on eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevä toimija, vaikka maksut ja pääsykokeet rajaavatkin osallistumisen mahdollisuuksia. Yhteisöllisesti tarkasteltuna musiikkiopisto luo jo itsessään yhteisön ja terveydellisesti musiikkiopisto parantaa ennen kaikkea mielenterveyttä. Musiikkiopistolla on monia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa yhteistyö on onnistunutta.

Musiikkiopisto vahvistaa haastateltavien mukaan sekä paikallista musiikkikulttuuria että kulttuuritoimintaa. Musiikkiopisto on ollut omalla toiminnallaan osa valtakunnallista musiikkiopistojen historiaa muun muassa kouluttamalla osaajia merkittäviin musiikillisiin tehtäviin. Jämsän kaupungin hallinnossa ja palveluissa on tapahtunut rakenteellisia, toiminnallisia, taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia muutoksia. Musiikkiopisto tukee erityisesti ”Jämsä 2025” -strategian hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden osa-alueita. Tulevaisuuden kannalta mainitaan taloudellisia, kulttuurisia ja toiminnallisia haasteita.

 

Lopuksi

Koin tämän tutkielman ikään kuin palveluksena lapsuus- ja nuoruusvuosistani Jämsässä, sillä musiikkiopistossa opiskelemani vuodet ovat määrittäneet minua ihmisenä huomattavin tavoin. Tämän tutkielman kautta oli mielenkiintoista tutkia ja pohtia, mitä musiikkiopisto merkitsee Jämsän kaupungissa. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tietysti ihanteellista tutkia myös palvelun käyttäjien eli kuntalaisten ja musiikkiopiston henkilöstön näkemyksiä. Yhdistämällä heidän näkemyksensä hallinnon edustajien käsityksiin ilmiöstä voisi muodostua laajempi ja tarkkapiirteisempi kuva. Tämän tutkielman aineisto ja tulokset voivatkin olla alkusysäys laajemmalle tutkimustyölle, ehkäpä jopa väitöskirjalle, mutta ennen kaikkea sysäys suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän laajemmalle tutkimukselle.

 

Juuso Ahola

Pro gradu: Jämsänjokilaakson musiikkiopisto osana Jämsän kaupungin sivistystoimen palveluita – Sivistystoimen hallinnon edustajien käsityksiä musiikkiopiston merkityksestä kaupungissa

Tutkimuksen tavoite

Työrauhaan liittyvistä asioista on tehty viime aikoina melko niukasti tutkimusta Suomessa. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että sekä opettajat että oppilaat pitävät työrauhan kannalta tärkeinä erityisesti työrauhan häiriintymistä ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten hyvien opettaja–oppilassuhteiden luomista sekä oppilaita motivoivaa opetusta. Oppilaiden ja opettajien näkemyksissä ja tavoissa selittää työrauhaongelmien taustalla olevia syitä on kuitenkin myös eroavaisuuksia. Tämä pro gradu -tutkielma on fenomenografistyyppinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tutkia suomalaisessa kontekstissa oppilaiden ja opettajien käsityksiä työrauhaan vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten työrauha luokassa turvataan mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Menetelmät

Tutkielmaa varten haastateltiin Helsingin alueella eri kouluissa opettavia kolmea luokanopettajaa ja yhtä yläkoulun aineenopettajaa sekä yhdestä koulusta viittä kuudesluokkalaista ja toisesta koulusta seitsemää yhdeksäsluokkalaista. Opettajien haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja oppilaiden 2–4 hengen ryhmähaastatteluina. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Aineisto analysoitiin etsimällä merkitykseltään keskenään samankaltaisia, usein esiintyviä käsityksiä ja luomalla niistä merkityskategorioita.  

Tulokset ja johtopäätökset

Opettajan kyky asettaa rajat demokraattisesti mutta jämäkästi, positiivinen ja arvostava suhtautuminen oppilaisiin, hyvä opetus ja kodin antama tuki olivat sekä oppilaiden että opettajien käsitysten mukaan työrauhaa tukevia tekijöitä. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen sekä oppilaat että opettajat ymmärsivät oman vastuunsa työrauhasta. Kuitenkin sekä oppilaiden että opettajien käsityksissä korostui opettajan rooli luokan työrauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Monesti aineistossa tuli esille se, että hyvällä saadaan aikaiseksi hyvää. Sen sijaan jos opettaja suhtautuu negatiivisesti oppilaisiin ja opetukseen tai käyttäytyy ammattiinsa kuulumattomalla tavalla, on odotettavissa vastustusta myös oppilaiden taholta. Sekä opettajat että oppilaat suhtautuivat opettajan huutamiseen ja negatiiviseen puhetapaan kriittisesti, koska sen nähtiin aiheuttavan negatiivisia reaktioita myös oppilaissa. Tutkielman ja tämän blogitekstin otsikko kuvaa juuri tätä opettajan vastuuta ja roolia työrauhan edistäjänä. Oppilaiden ja opettajien käsityksissä opettajan toimintatavat luovat edellytykset luokan työrauhalle, ja hän pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan myös siihen, miten oppilaat sitoutuvat oppimiseen. Opettajan tulisikin demokraattisesti mutta jämäkästi turvata luokan työrauha.

Tulosten merkitys

Tulosten perusteella kouluissa tulisi työrauhan kehittämiseksi edistää kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta, työrauhan perustana olevia opettajien vuorovaikutustaitoja ja edellytyksiä kohdata lapset, joilla on erityistarpeita. Lisäksi opettajien ja oppilaiden käsityksiä työrauhaan liittyvistä seikoista tulisi tutkia laajemminkin ja juuri sellaisilla aineistonkeruumenetelmillä, jotka mahdollistavat oppilaiden ja opettajien itse tuottamat ilmaukset. Avovastaukset tai muu laadullinen aineistonkeruu määrällisten keruumenetelmien lisänä mahdollistavat syvällisen kuvan muodostamisen työrauhaan vaikuttavista tekijöistä.

Myös ylipäätään työrauhan turvaamisen keinojen tutkiminen suomalaisissa kouluissa olisi hyödyllistä. Haastatellut opettajat omasivat monipuolisen käsityksen siitä, mikä työrauhaan vaikuttaa ja miten he voivat sitä omilla toimillaan kehittää. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta siitä, mitä opettajat tekevät luokissaan työrauhan eteen. Opettajien käyttämiä keinoja tutkimalla saataisiin selville, noudattavatko opettajat jo aiemmin hyväksi havaittuja keinoja ja mitkä toimet osoittautuvat tehokkaiksi. Näistä tiedoista olisi hyötyä opettajankoulutukselle, täydennyskoulutukselle sekä asiasta kiinnostuneille opettajille ja opiskelijoille.

 

Jenni Laine

Pro gradu: Niin luokka vastaa kuin sinne huutaa. Oppilaiden ja opettajien käsityksiä työrauhaan vaikuttavista tekijöistä ja tehokkaasta työrauhan turvaamisesta koulussa.

Tutkimuksen tarkoitus

Suomen peruskouluissa on ollut kymmenisen vuotta käytössä kolmiportainen tuen järjestelmä, jonka tarkoituksena on turvata oppilaan oikeus tarvitsemaansa tukeen oikea-aikaisesti ja joustavasti. Samaan aikaan on siirrytty lähikouluperiaatteeseen tavoitteena muuttaa tuen järjestelmää inklusiivisemmaksi. Tuen toteuttaminen on osa kaikkien opettajien työtä, mikä on tuonut uudenlaisia tarpeita opettajien koulutukselle ja yhteistyölle.

Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua siitä, toteutuuko oppilaan oikeus tarvitsemaansa tukeen todella lähikoulussa. Myös opettajat ovat tuoneet esiin riittämättömyyden tunteita ja resurssien puutteellisuutta tuen toteuttamiseen liittyen. Tutkimustulokset taas kertovat enimmäkseen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittumisella yleisopetukseen olevan positiivisia tai neutraaleja vaikutuksia sekä heille itselleen että tukea tarvitsemattomille. Toisaalta osaamisen kehittyminen on huomattu heikommaksi luokissa, joissa tukea tarvitsevien määrä on suuri. Tutkimuksissa on todettu tarve tutkia ja edelleen kehittää erilaisia joustavia opetusjärjestelyjä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajien käsityksiä kolmiportaisen tuen toteutumista edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Tutkimuksessa kysyttiin myös, kokevatko opettajat tuen toteutumisen parantuneen vai heikentyneen kahden viimeisen vuoden sisällä koulussaan. Lisäksi tutkittiin, ovatko eri opettajaryhmien käsitykset tuen toteutumisessa yhteneviä vai onko niissä eroja.

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta avointa kysymystä laajasta kyselylomakeaineistosta, joka oli kerätty erään kaupungin perusopetuksen henkilökunnalta. Tutkimukseen mukaan otettavat ryhmät olivat luokanopettajat, aineenopettajat, erityisluokanopettajat sekä laaja-alaiset erityisopettajat. Vastaajat (N=847) koostuivat vuosiluokkien 1-9 opettajista. Analyysi toteutettiin laadullisen, fenomenografisen tutkimuksen menetelmin.

 

Tulokset

Tässä tutkimuksessa opettajien useimmiten mainitsemaksi tukea edistäväksi tekijäksi nousi yhteistyö. Yhteistyöstä mainittiin eri yhteistyötahoja, mm. luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, kodin ja koulun välinen yhteistyö. Myös työyhteisö, jossa on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, selkeä työnjako ja hyvä tiedonkulku nähtiin tukea edistävinä asioina, samoin kuin tuen saaminen omalle työlle. Muina tukea edistävinä asioina opettajien käsityksistä muodostui opettajan ammattitaito, johon kuuluu esimerkiksi riittävän erityispedagogisen tiedon ja koulutuksen lisäksi joustava ja sitoutunut suhtautuminen työhönsä tuen toteuttamiseksi. Myös koulun opetusjärjestelyt, kuten pienryhmäopetus ja joustavat järjestelyt, sekä riittävät resurssit nähtiin tukea edistävinä asioina.

Opettajien käsityksen jakaantuivat tasaisesti kokemuksissa tuen parantumisesta, heikentymisestä tai pysymisestä samana viime aikoina. Heikentymisen syistä suurimmaksi muodostui käsitys riittämättömistä resursseista tuen toteuttamiseen, etenkin suhteessa suureen tukea tarvitsevien oppilaiden määrään. Resursseista etenkin erityisopettajaresurssi koettiin liian pieneksi, kun samaan aikaa erilaista tukea tarvitsevien oppilaiden määrän koettiin kasvaneen ja myös oppilaiden haasteiden osittain vaikeutuneen ja kasaantuneen. Toisinaan myös koulun toimimattomat käytänteet ja tuen toteutuspaikaan liittyvät syyt nähtiin tuen heikentymisen syinä.

Opettajaryhmien käsitykset olivat pääpiirteittäin melko yhteneviä. Joitain pieniä eroja oli, esimerkiksi erityisopettajaryhmät painottivat muita enemmän opettajien ammattitaidon ja etenkin ammatillisen työhön suhtautumisen merkitystä tuen toteutumisessa. Aineenopettajat ja erityisluokanopettajat taas selittivät tuen heikentymistä muita useammin oppilaan tuen tarpeisiin liittyvillä syillä.

 

Lopuksi

Tämä tutkimus toi mielenkiintoisen katsauksen tuen toteutumisesta yhden kaupungin osalta. Tämän tutkimuksen pohjalta opettajien käsityksistä piirtyy kuva siitä, että yhteistyö ja ammattitaito nähdään tärkeiksi kolmiportaisen tuen toteuttamisessa ja niihin koetaan löytyvän osaamista, kunhan resurssit ja opetuksen käytänteet ja järjestelyt saataisiin riittäviksi ja toimiviksi.

 

Outi-Katariina Tuunainen

Pro Gradu: Opettajien käsityksiä kolmiportaisen tuen toteutumisesta peruskoulussa

Hakukoneoptimoitu matkamainos

Hei rohkea lukija!

Lähde kanssani (ajatus)matkalle todellisuuteen, joka todennäköisesti poikkeaa omasta maailmankuvastasi ja käsityksestäsi todellisuudesta. Pidä tiukasti kiinni penkistäsi tai ota vähintäänkin tukeva asento. Maailmankuvasi saattaa meinaan järkkyä pysyvästi. Niin kävi itsellenikin, kun ensimmäisen kerran luin radikaalia Kenneth Gergeniä ja monia muitakin päitä sekoittanutta Jacques Derridaa. Minkään uskomusjärjestelmän mukaisesta retriitistä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan ihan tieteellisestä “tripistä” sosiaaliseen konstruktionismiin.

Tällä kertaa lähdemme (merkitys)avaruuteen Erving Goffmanin vuorovaikutuksen rituaalisten elementtien galaksissa ja tutkimme erityisesti erästä ilmiömäistä tähtijoukkoa “autismikirjon häiriötä”. Mukaan tarvitset avarakatseisuutta,  diskurssien tutkimiseen sopivan mielentilan sekä maailmanparantajan tahtoa, sillä tutkimusmatkamme tavoitteena on konstruoida maailmasta parempi paikka meille kaikille!

Pieni varoituksen sana lienee kuitenkin paikallaan. Matka voi olla pitkä ja paikoin haastava, mutta muistakaamme, että kaikkein kaunein matka ei välttämättä ole se helpoin ja nopein tie perille.

Aurinkoisin terveisin,

matkaoppaanne Milla Häkkinen.

Matkamainoksen ”pikkupräntti”

Matkaa ei kyllä oikeasti (valitettavasti) tehdä raketilla avaruuteen, vaan lähinnä kyseessä on Liisan seikkailut ihmemaassa -tyyppinen pyrähdys johonkin Liisan matkaakin erikoisempiin ulottuvuuksiin. Jos haluatte lukea jotain viihdyttävää, kannattaa lukea Carrollin teos. Jos haluatte taas lukea jotain teoreettisesti kokeilevaa niin valitkaa Häkkinen.

Matkatoimisto Häkkinen ei vastaa matkan aikana aiheutuneista vahingoista. Matkan aikana sanotuista asioista tosin vastuu kannetaan täysin.

Blogitekstin selkokielinen versio

Päädyin käyttämään varsinaisessa blogitekstissäni matkan metaforaa, sillä gradun kirjoittaminen näyttäytyi itselleni pitkälle vietynä ajatusleikkinä. Graduni syntyi kiinnostuksesta metodologiaan ja sen vaikutuksiin tiedon muodostumisessa. Leikki oli siis itselleni eräänlaista metodologista leikkiä.  Matkan metafora kuitenkin kuvaa mielestäni hyvin tutkimusprosessia, jota pitkään mielessäni työstin.

Graduni lukemisesta voisi hyötyä sellainen lukija, joka on kiinnostunut sosiaalisen vuorovaikutuksen ilmiöistä tai kokeilevasta tutkimusmenetelmien soveltamisesta. Tutkielmassani tarkastelu kohdentuu autismikirjon häiriöön, joka ymmärretään sosiaalisen konstruktionismin teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kielellisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti muotonsa saavana ilmiönä. Aineistona on käytetty Autismiliiton tuottamaa materiaalia, joka on julkaistu Autismiliiton 100 autismia -kampanjan yhteydessä. Huom! Gradussa on kokeiltu diskurssianalyyttista tutkimusstrategiaa aineistoon, joka soveltuvuus diskurssianalyysiin osoittautui varsin kyseenalaiseksi, joten lukijoiden kannattaa olla tältä osin kriittisiä.

Milla Häkkinen

Autismikirjon häiriö sosiaalisena konstruktiona