Muuttuva työelämä on viime vuosina yllyttänyt työntekijöitä käyttämään enemmän aikaa ja vaivaa työhönsä ja koska ihmiset viettävät elämästään suuren osan töissä, on työllä keskeinen rooli heidän elämässään ja myös esimerkiksi hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Myös määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen vaikuttaa osaltaan työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemiseen.
Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite, johon liitetään muun muassa yksilöön, yritykseen ja työstressiin liittyviä tekijöitä ja se sisältää sekä työinnon että työuupumuksen ulottuvuudet. On tärkeää tutkia työntekijöiden työhyvinvointia ja tekijöitä, joiden avulla voitaisiin tukea esimerkiksi työn imun kokemista. Tutkielmassani tarkastelen palvelevan johtamisen yhteyttä opettajien kokemaan työintoon ja työuupumukseen sekä opettajan työsuhteen muodon, määräaikaisen tai vakituisen työsuhteen, vaikutusta tähän yhteyteen. Teoreettisena viitekehyksenä on työn vaatimukset ja voimavarat -malli sekä resurssien säilyttämisen teoria, joissa korostetaan voimavarojen tärkeyttä työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Voimavarojen on todettu johtavan muun muassa parempaan työhyvinvointiin, mutta niiden vähäisen määrän on myös todettu vähentävän niitä entisestään, joten tästä syystä voimavarojen tutkiminen on tärkeää.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielman aineistona käytettiin vuonna 2015 kerättyä tutkimusaineistoa, joka on kerätty Mind the Gap -tutkimuskouluista sekä avoimella keräyksellä. Vastaajille lähetettiin sähköinen kyselylomake, jossa he vastasivat muun muassa palvelevaa johtamista, työn imua sekä työuupumusta mittaaviin kysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytin lineaarista regressioanalyysiä. Alun peri vastaajia oli 218, mutta aineistosta valittiin mukaan vain alle 70-vuotiaat vastaajat, jotta voitaisiin sulkea mahdolliset virheet iän ilmoittamisessa tutkielman ulkopuolelle ja mukaan otettiin vain työikäiset vastaajat. Suurin osa vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa.
Tulokset
Tulokset osoittivat, että palveleva johtaminen oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumuksen kokemiseen. Huomioitaessa työsuhteen muoto vastausten tarkastelussa, huomattiin, että sekä määräaikaisessa että vakituisessa työsuhteessa olevien kohdalla palveleva johtaminen oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumuksen kokemiseen. Löydetyistä yhteyksistä vain määräaikaisessa työsuhteessa olevien kohdalla palvelevan johtamisen ja työuupumuksen välinen yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Lopuksi
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtamistyyli on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemiseen, joten tähän tulisi kiinnittää työpaikoilla huomiota ja pyrkiä kehittämään työhyvinvointia tukevia toimintatapoja. Tässä tutkielmassa ei tarkasteltu työsuhteen muodon yhteyttä työn imun ja työuupumuksen kokemiseen ilman palvelevan johtamisen ulottuvuutta. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista keskittyä aiheeseen tarkemmin, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia työsuhteen muodon yhteydestä työn imun ja työuupumuksen kokemiseen.
Ursula Manninen
Pro Gradu: Palvelevan johtamisen yhteys opettajien kokemaan työn imuun ja työuupumukseen