Mikä merkitys musiikkiopistolla on Jämsän kaupungissa?

Tutkimuksen tarkoitus

Suomen musiikillinen maine maailmalla on jo vuosia ollut kiistattoman positiivinen. Musiikkioppilaitosjärjestelmämme on tuottanut Suomeen erilaisia musiikin osaajia ja ammattilaisia, joista osan tie on vienyt ulkomaille asti huippuorkestereihin soittajiksi ja kapellimestareiksi.

Soittoharrastuksella on ollut minulle henkilökohtaisesti elämässäni suuri, arvokas merkitys. Se on saattanut minut samankaltaisten ihmisten keskuuteen, luonut mahdollisuuksia itsensä tutkimiseen, kehittämiseen ja ilmaisemiseen sekä tarjonnut elämyksiä. Musiikki on minulle tapa havainnoida ja tutkia maailmaa. Nyt myöhemmällä iällä aktiivisen harrastamisen hiivuttua olen ryhtynyt pohtimaan musiikin harrastamisen ja erityisesti musiikkiopistojen paikallista merkitystä. Yksilöllisellä tasolla merkitykset ovat arvokkaita, mutta entä yhteisöllisesti koko kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna?

Jokainen meistä on jonkin kaupungin tai kunnan asukas. Kaupunki on yhteisö, jossa päätöksiä tekevät demokraattisilla vaaleilla valitut henkilöt kaupungin- tai kunnanvaltuustoissa. Ennen päätöksentekoa asiat täytyy valmistella ja esitellä valituille päätöksentekijöille. Luottamushenkilöiden pääasiallisena tiedon saamisen kanavana ovatkin päätöksentekoasiakirjat, esittelytekstit ja muu esittelijöiltä saatava tieto. Tästä valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupungin virkamiehet. Mitä tietoa, käsityksiä ja kokemuksia hallinnon edustajilla on valmistelutyönsä pohjana ja miten he käsittävät jonkin yksittäisen palvelun merkityksen kaupungissa?

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita, mitä merkityksiä Jämsän kaupungin sivistystoimen hallinnon edustajat antavat musiikkiopistolle osana Jämsän sivistystoimen palveluita. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin mukaisesti. Tutkimuksen taustalla vaikuttivat paitsi henkilökohtaiset musiikin ja sen harrastamisen intressini myös kiinnostukseni päätöksentekoa ja sen valmistelutyötä kohtaan.

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuskysymykset perustuivat valtakunnallisen musiikkioppilaitosjärjestelmän ja paikallisen musiikkiopiston historiaan, kansalais- ja musiikkiopistoista sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä tehtyihin tutkimuksiin, suomalaisten vapaa-ajan musiikkiharrastusten tutkimukseen, musiikkiopiston toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin ja säädöksiin sekä kaupungin ja musiikkiopiston organisaation, strategian ja toiminnan kuvaukseen. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea Jämsän kaupungin sivistystoimen hallinnon edustajaa. Teemahaastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi eteni fenomenografisen analyysin mukaisesti.

 

Tulokset

Tutkimuksen tuloksista selviää, että musiikkiopistolla on opetus- ja kasvatustehtäviensä lisäksi kulttuurielämään, palveluihin ja yhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Vahvuuksina pidetään osaavaa, pitkäaikaista ja motivoitunutta henkilöstöä, sisältöjä ja yhteistyötä. Heikkoudet liittyvät taloudellisiin seikkoihin. Elämänlaatupalvelujen elämänkaarinäkökulma toteutuu musiikkiopistossa kattavasti.

Sivistystoimen hallinnon edustajien mukaan musiikkiopisto on eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevä toimija, vaikka maksut ja pääsykokeet rajaavatkin osallistumisen mahdollisuuksia. Yhteisöllisesti tarkasteltuna musiikkiopisto luo jo itsessään yhteisön ja terveydellisesti musiikkiopisto parantaa ennen kaikkea mielenterveyttä. Musiikkiopistolla on monia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa yhteistyö on onnistunutta.

Musiikkiopisto vahvistaa haastateltavien mukaan sekä paikallista musiikkikulttuuria että kulttuuritoimintaa. Musiikkiopisto on ollut omalla toiminnallaan osa valtakunnallista musiikkiopistojen historiaa muun muassa kouluttamalla osaajia merkittäviin musiikillisiin tehtäviin. Jämsän kaupungin hallinnossa ja palveluissa on tapahtunut rakenteellisia, toiminnallisia, taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia muutoksia. Musiikkiopisto tukee erityisesti ”Jämsä 2025” -strategian hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden osa-alueita. Tulevaisuuden kannalta mainitaan taloudellisia, kulttuurisia ja toiminnallisia haasteita.

 

Lopuksi

Koin tämän tutkielman ikään kuin palveluksena lapsuus- ja nuoruusvuosistani Jämsässä, sillä musiikkiopistossa opiskelemani vuodet ovat määrittäneet minua ihmisenä huomattavin tavoin. Tämän tutkielman kautta oli mielenkiintoista tutkia ja pohtia, mitä musiikkiopisto merkitsee Jämsän kaupungissa. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tietysti ihanteellista tutkia myös palvelun käyttäjien eli kuntalaisten ja musiikkiopiston henkilöstön näkemyksiä. Yhdistämällä heidän näkemyksensä hallinnon edustajien käsityksiin ilmiöstä voisi muodostua laajempi ja tarkkapiirteisempi kuva. Tämän tutkielman aineisto ja tulokset voivatkin olla alkusysäys laajemmalle tutkimustyölle, ehkäpä jopa väitöskirjalle, mutta ennen kaikkea sysäys suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän laajemmalle tutkimukselle.

 

Juuso Ahola

Pro gradu: Jämsänjokilaakson musiikkiopisto osana Jämsän kaupungin sivistystoimen palveluita – Sivistystoimen hallinnon edustajien käsityksiä musiikkiopiston merkityksestä kaupungissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *