Tutkimuksen tavoite
Työrauhaan liittyvistä asioista on tehty viime aikoina melko niukasti tutkimusta Suomessa. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että sekä opettajat että oppilaat pitävät työrauhan kannalta tärkeinä erityisesti työrauhan häiriintymistä ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten hyvien opettaja–oppilassuhteiden luomista sekä oppilaita motivoivaa opetusta. Oppilaiden ja opettajien näkemyksissä ja tavoissa selittää työrauhaongelmien taustalla olevia syitä on kuitenkin myös eroavaisuuksia. Tämä pro gradu -tutkielma on fenomenografistyyppinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tutkia suomalaisessa kontekstissa oppilaiden ja opettajien käsityksiä työrauhaan vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten työrauha luokassa turvataan mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
Menetelmät
Tutkielmaa varten haastateltiin Helsingin alueella eri kouluissa opettavia kolmea luokanopettajaa ja yhtä yläkoulun aineenopettajaa sekä yhdestä koulusta viittä kuudesluokkalaista ja toisesta koulusta seitsemää yhdeksäsluokkalaista. Opettajien haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja oppilaiden 2–4 hengen ryhmähaastatteluina. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Aineisto analysoitiin etsimällä merkitykseltään keskenään samankaltaisia, usein esiintyviä käsityksiä ja luomalla niistä merkityskategorioita.
Tulokset ja johtopäätökset
Opettajan kyky asettaa rajat demokraattisesti mutta jämäkästi, positiivinen ja arvostava suhtautuminen oppilaisiin, hyvä opetus ja kodin antama tuki olivat sekä oppilaiden että opettajien käsitysten mukaan työrauhaa tukevia tekijöitä. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen sekä oppilaat että opettajat ymmärsivät oman vastuunsa työrauhasta. Kuitenkin sekä oppilaiden että opettajien käsityksissä korostui opettajan rooli luokan työrauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Monesti aineistossa tuli esille se, että hyvällä saadaan aikaiseksi hyvää. Sen sijaan jos opettaja suhtautuu negatiivisesti oppilaisiin ja opetukseen tai käyttäytyy ammattiinsa kuulumattomalla tavalla, on odotettavissa vastustusta myös oppilaiden taholta. Sekä opettajat että oppilaat suhtautuivat opettajan huutamiseen ja negatiiviseen puhetapaan kriittisesti, koska sen nähtiin aiheuttavan negatiivisia reaktioita myös oppilaissa. Tutkielman ja tämän blogitekstin otsikko kuvaa juuri tätä opettajan vastuuta ja roolia työrauhan edistäjänä. Oppilaiden ja opettajien käsityksissä opettajan toimintatavat luovat edellytykset luokan työrauhalle, ja hän pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan myös siihen, miten oppilaat sitoutuvat oppimiseen. Opettajan tulisikin demokraattisesti mutta jämäkästi turvata luokan työrauha.
Tulosten merkitys
Tulosten perusteella kouluissa tulisi työrauhan kehittämiseksi edistää kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta, työrauhan perustana olevia opettajien vuorovaikutustaitoja ja edellytyksiä kohdata lapset, joilla on erityistarpeita. Lisäksi opettajien ja oppilaiden käsityksiä työrauhaan liittyvistä seikoista tulisi tutkia laajemminkin ja juuri sellaisilla aineistonkeruumenetelmillä, jotka mahdollistavat oppilaiden ja opettajien itse tuottamat ilmaukset. Avovastaukset tai muu laadullinen aineistonkeruu määrällisten keruumenetelmien lisänä mahdollistavat syvällisen kuvan muodostamisen työrauhaan vaikuttavista tekijöistä.
Myös ylipäätään työrauhan turvaamisen keinojen tutkiminen suomalaisissa kouluissa olisi hyödyllistä. Haastatellut opettajat omasivat monipuolisen käsityksen siitä, mikä työrauhaan vaikuttaa ja miten he voivat sitä omilla toimillaan kehittää. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta siitä, mitä opettajat tekevät luokissaan työrauhan eteen. Opettajien käyttämiä keinoja tutkimalla saataisiin selville, noudattavatko opettajat jo aiemmin hyväksi havaittuja keinoja ja mitkä toimet osoittautuvat tehokkaiksi. Näistä tiedoista olisi hyötyä opettajankoulutukselle, täydennyskoulutukselle sekä asiasta kiinnostuneille opettajille ja opiskelijoille.
Jenni Laine
Pro gradu: Niin luokka vastaa kuin sinne huutaa. Oppilaiden ja opettajien käsityksiä työrauhaan vaikuttavista tekijöistä ja tehokkaasta työrauhan turvaamisesta koulussa.