Tutkimuksen tavoite
Pro Gradu-tutkielman tutkimustehtävänä oli tutkia opettajien kokeman työuupumuksen tarttumista kollegasta toiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla sekä vuorovaikutuksissa työyhteisön sekä opettajan ja oppilaan välillä. Aiempien tutkimusten mukaan koulutusalalla koetaan suhteessa enemmän työuupumusta muihin toimialoihin verrattuna. Työuupumuksen on todettu olevan myös yhteydessä niin työssä jaksamiseen, alanvaihtoon kuin vetäytymiskäyttäytymiseen, sekä oppilaiden motivaatioon ja koulumenestymiseen. Tämän takia opettajien kokeman työuupumuksen tutkiminen edelleen on hyvin tärkeää ja nimenomaan sen tarttumisen paremman ymmärtämisen tärkeys lisääntyy. Tässä tutkimuksessa keskityttiin työuupumuksen oireisiin eli ekshaustioon, kyynistymiseen ammatillista työyhteisöä kohtaan ja riittämättömyyden tunteeseen opettaja-oppilas suhteessa. Tutkimuksessa syvennyttiin työuupumuksen kannalta relevantteihin tekijöihin: sukupuoleen, uravaiheeseen, koulutasoon, koulualueen sosio-ekonomiseen tasoon sekä organisaation kokoon. Aiempi tutkimus työuupumuksen tarttumisesta ei ole niinkään keskittynyt kollegalta toiselle ilmenevään tarttumiseen, vaan johtajatasolta työntekijälle tai perheen sisällä puolisolta toiselle. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää mitkä yksilölliset, vuorovaikutteiset ja organisaatio tason tekijät voisivat mahdollisesti estää tai tai altistaa työuupumuksen tarttumiselle. Tutkimus oli laaja määrällinen tutkimus, 1531 opettajan vastauksella niin ala-asteelta, yläasteelta kuin yhtenäiskoulustakin. Tutkimusaineisto on kerätty osana laajempaa Koululla on väliä -tutkimusprojektia (Pietarinen, Pyhältö & Soini, 2017).
Mitä tuloksia saatiin?
Tulosten perusteella opettajat kokivat melko kohtuullisia työuupumuksen oireita, mutta näytti siltä, että vaihtelua annettujen vastauksien välillä oli melko paljon. Opettajat raportoivat siis melko paljon myös korkeampi työuupumuksen oireita. Oireet myös korreloivat keskenään positiivisesti, eli ne ikään kuin syöttävät toinen toistaan. Työuupumuksen tarttumista estäviä tekijöitä tutkimuksen perusteella olivat yksilöllisinä tekijöinä miessukupuoli ja pidempi työkokemus, eli tämä tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia siitä, että miehet ikään kuin sietävät paremmin työuupumukselle altistavia tekijöitä, ja pidempi työkokemus vastaavasti luo paremmat mahdollisuudet kestää näitä altistavia tekijöitä, tosin aiemmassa tutkimuksessa on nostettu esille, että syy voi olla siinä, että uupuneet henkilöt ovat vaihtaneet alaa, ja siksi eivät näy kokeneempien antamissa tuloksissa. Vuorovaikutteisena tekijänä korkeampi koulualueen sosioekonominen asema nähtiin puskuroivana tekijänä, eli mitä korkeampi koulualueen tulotaso on, sitä vähemmän opettajat kokevat työuupumuksen oireita, ja organisatorisena tekijänä pieni koulun koko oli puskuroiva tekijä, eli pienemmissä työyhteisöissä koettiin vähemmän työuupumuksen oireita. Altistavia tekijöitä työuupumuksen tarttumiseen olivat vastaavasti naissukupuoli, ja matalampi työkokemus, koulualueen matala sosioekonominen sekä koulun suuri koko. Naisten on todettuTutkimustulokset ovat yleistettävissä koko Suomen opettajakuntaa koskeviksi tutkimusdatan kattavuuden vuoksi.
Mitä hyötyä tutkimuksesta oli, ja mitä jatkotutkimuksia siitä voisi ammentaa?
Tutkimustuloksista on hyötyä, kun suunnitellaan ja budjetoidaan koulujen resursseja ja toiminnallisuuksia. Koulujen kokoon tulisi kiinnittää huomiota ja mahdollisesti pohtia, pitäisikö koulujen koot pitää suhteellisen pieninä, koska pieni koulun koko todettiin olevan puskuroiva tekijä. Erityisesti opettajien kokemaan ekshaustioon tulisi keskittyä, sillä sen on todettu olevan korkein oireista ja sen on myös todettu siirtyvän opettajasta toiseen suhteellisen helposti. Opettajien työuupumus voi mahdollisesti aiheuttaa uupumusta myös oppilaissa ja huonontaa heidän motivaatiotaan, joten siksikin on tärkeää puuttua opettajien jaksamiseen. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista keskittyä siihen, miten samojen koulualueiden ja koulujen oppilaat kokevat osaltaan työuupumuksen, tarkemmin sanottuna koulu-uupumuksen oireita, ja miten ne ovat yhteydessä samojen koulujen opettajien tuloksiin. Myös koulualueen sosio-ekonomisen aseman tarkempia vaikutuksia olisi mielenkiintoista tutkia enemmän opettajien kokemaan työuupumukseen liittyen.
Jenny Järvinen
Antecedents for the Crossover of Teacher Burnout – Individual, Transactional and Organizational Factors