Avainsana: alkuopetus

Julkaistu

Luovaa oppimista alkuopetuksen teknologiakasvatuksessa teknologiaulottuvuuksien jäsentämänä

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus

Luovuus oppimisen välineenä ja teknologian ymmärtäminen ovat nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisten tulevaisuuden taitojen tärkeimpiä sisältöjä (Opetushallitus, 2014). Luovuuden ja teknologian korostuminen on seurausta teknologian monimuotoisesta yleistymisestä, jonka  myötä teknologiaa esiintyy arjessa varhaisesta iästä alkaen. Tukeaksemme kestävää tulevaisuutta, tulee teknologiaa opettaa oppia ymmärtämään sekä soveltamaan omassa toiminnassa luovuuden ja innovatiivisuuden työkaluna. Suomen perusopetuksessa luovaa teknologian hyödyntämistä opetetaan teknologiakasvatuksen avulla.

Ensimmäisillä vuosiluokilla aloitetun luovan teknologiakasvatuksen on todettu edesauttavan luovaa toimintaa ja teknologian luovaa hyödyntämistä myös aikuisuudessa. Teknologian luovaa hyödyntämistä on kuitenkin tutkittu vasta vähän pienillä oppilailla. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää alkuopetuksen luovan teknologiakasvatuksen luonnetta  ja luovuuden merkitystä pienten oppilaiden teknologiakasvatuksessa. Luovan teknologiakasvatuksen jäsentämiseen hyödynnettiin luovan oppimisen teknologiaulottuvuuksia.  Luovan teknologiakasvatuksen näyttäytymistä ja teknologiaulottuvuuksien ilmenemistä tarkasteltiin monialaisen Tämä Toimii! –teknologiakasvatusprojektin avulla. Tämä Toimii! –teknologiakasvatusprojekti on Teknologiateollisuuden (2020) kehittämä luova teknologiakasvatuskokonaisuus ensimmäisille vuosiluokille.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen kohteena oli keskisuuren kaupungin keskisuuren koulun yksi ensimmäinen luokka, jonka oppilaat ja opettajat osallistuivat Tämä Toimii! –teknologiakasvatusprojektiin. Teknologiakasvatusprojekti toteutettiin oppilaiden käsityötuntien aikana, kerran viikossa yhdeksän viikon ajan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin Tämä Toimii! –kokonaisuuden aikana hyödyntämällä videointia ja tutkijan suoraa havainnointia, sekä tuettiin opettajan muistiinpanoilla. Kerätty aineisto analysoitiin kokonaisuudessaan hyödyntämällä sähköistä Atlas.ti laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysiohjelmaa, joka on tarkoitettu testi-, video-, ääni- ja kuva –aineiston analyysiin. Tutkimuksen videoaineisto avattiin räsymattoanalyysin ja monitasoisen videoanalyysin avulla.

Tutkimustulokset

Tutkimustuloksista ilmenee luovan Tämä Toimii! –teknologiakasvatusprojektin näyttäytyminen tutkimukseen osallistuneen oppilasryhmän kohdalla, sekä teknologiaulottuvuuksien esiintyminen kokonaisuuden aikana.  Tämä toimii! -kokonaisuuden aikana ensimmäisen luokan oppilaat pääsivät tutkimaan tiedettä, materiaaleja ja rakenteita, valmistusprosessin ja tuotteiden taustoja, luomaan luovaa suunnittelua ja tekemistä, sekä toteuttamaan ongelmanratkaisua eri teemojen kautta. Tämä toimii! -kokonaisuus piti sisällään laajasti erilaista luovaa teknologista toimintaa ja teknologista tietoutta opettavaa ja kehittävää toimintaa, mutta myös opetti kasvamaan ihmisenä ja ryhmän jäsenenä. Oppilaiden luovuuden ja mielikuvituksen tukeminen edisti oppilaiden persoonallisuuden kehittymistä ja edesauttoi oppimista. Teknologiaulottuvuudet olivat vahvasti läsnä kokonaisuuden aikana. Tuloksien perusteella voidaan todeta luovan oppimisen ja teknologiakasvatuksen yhdessä tukeneen kokonaisvaltaisesti alkuopetuksen oppimiselle asetettuja tavoitteita.

 

Annmari Holopainen

Luova teknologiakasvatus ensimmäisellä luokalla -Tämä toimii! oppimiskokonaisuus ja sen teknologiaulottuvuudet

Lähteet:

Opetushallitus (2014) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki.

Teknologiateollisuus (2020) Tämä toimii! -teknologiakasvatusprojekti ekaluokkalaisille. Helsinki.

 

 

 

 

 

Julkaistu

Tarvitaanko koulunkäynninohjaajia alkuopetuksessa? Luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä alkuopetuksessa

”Sanotaan näin että mun toivomus on tämän gradun osalta se, että joku tuleva opettaja lukee tän ja miettii tätä samaa asiaa, ja ehkä tavallaan useampikin lukisi tämän työn ja miettisi tätä yhteistyötä oikeasti.” (Koulunkäynninohjaaja Ko3)

Taustaa

Koulunkäynninohjaajien ammattiryhmä on monelle opettajaopiskelijalle mysteeri. Yhteistyökokemukset ohjaajien kanssa riippuvat siitä, saako opiskelija harjoittelussa ohjeistusta yhteistyöhön koulunkäynninohjaajan kanssa. Omat sijaisuuskokemukset saattavat myös antaa mahdollisuuden yhteistyöhön ohjaajan kanssa. Yhteistyö ohjaajien kanssa on kuitenkin monelle luokanopettajalle arkipäivää ja iso apu koulumaailman hektisessä arjessa. Osaavatko luokanopettajat hyödyntää tätä yhteistyömuotoa? Miksei yhteistyöstä koulunkäynninohjaajien kanssa puhuta?

Tässä tutkielmassa tutkittiin luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien välistä yhteistyötä alkuopetuksessa. Alkuopetus rajautui tutkielman tutkimuskontekstiksi, koska tutkielman tekijän omien kokemuksien mukaan tarve koulunkäynninohjaajille on välttämätön juuri alkuopetuksessa. Lisäksi luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä on tutkittu vähän, pelkässä alkuopetuksen kontekstissa ei lainkaan. Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää, minkälaisia käsityksiä luokanopettajilla ja koulunkäynninohjaajilla on yhteistyöstä alkuopetuksessa. Lisäksi haluttiin selvittää, miten luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat kehittäisivät alkuopetuksen yhteistyötä. Yhteistyön kehittämisen tutkiminen toimii luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien alkuopetuksen yhteistyön käsityksien tulosten tukena.

Menetelmä

Tutkielma toteutettiin laadullisia menetelmiä käyttäen maalis-elokuun 2021 välillä. Tutkielmassa haastateltiin viittä luokanopettajaa ja viittä koulunkäynninohjaajaa teemahaastattelun keinoin. Haastateltavat löydettiin hyödyntämällä sosiaalista mediaa tutkimuksen välineenä. Itse haastattelut toteutettiin etäjärjestelyin Zoom -palvelun kautta. Haastatteluista muodostunut aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset ja pohdintaa

Luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat näkevät alkuopetuksen yhteistyön monipuolisena kokonaisuutena, johon kuuluu ohjaajien osuus alkuopetuksessa, yhteistyötä mahdollistavat tekijät sekä alkuopetuksen yhteistyön erityispiirteet. Alkuopetuksen yhteistyön kehittämistä tutkiessa analysoinnin pohjalta muodostui neljä kehittämistekijää, jotka ovat aikaa yhteistyölle, koulutus, toimintakulttuuri sekä ohjaajan osaaminen. Alkuopetuksen yhteistyö nähdään moniammatillisena yhteistyönä, jossa ohjaajan läsnäolo on välttämätöntä.  Tulosten mukaan ohjaajan osaamisen hyödyntämisessä on myös mahdollista havaita viitteitä jaettuun asiantuntijuuteen. Tutkielman tuloksissa oli havaittavissa yhteneväisyyksiä aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, minkä vuoksi tutkimusta voidaan pitää onnistuneena ja luotettavana.

Tästä tutkielmasta saaduilla tuloksilla on esimerkiksi mahdollista syventää yhteistyön tutkimista etnografisin keinoin tutkimalla luokka-asteen merkitystä tai jaetun asiantuntijuuden ilmentymistä yhteistyössä. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta yhteistyötä olisi mahdollista kehittää koulutuksen kautta. Luokanopettajakoulutukseen voisi lisätä moniammatillisen yhteistyön harjoittelemista esimerkiksi opettaja-ohjaaja näkökulmasta. Koulunkäynninohjaaja voi olla monesti luokanopettajan tärkein työpari, ja etenkin opettajan uran alussa olevalle opettajalle merkittävä yhteistyökumppani.

 

Ida Heinonen

Yhteistyötä alkuopetuksessa. Luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien käsityksiä alkuopetuksen yhteistyöstä.