Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten perheiden tukemiseen

Kirjoitin tämän tutkielman artikkelimuotoisena pro gradu- tutkielmana, jonka tarkoituksena oli tutkia maahanmuuttajataustaisia perheitä henkilöstön näkökulmasta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kiinnostus aiheeseen minulle tuli omista sivuaineopinnoistani, jotka kuuluvat osaksi yhteiskunta toisena opetettavana aineena opintokokonaisuutta. Nämä opinnot ovat tuoneet kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita käsitteleviin teemoihin, mutta kuitenkin lopullinen aiheen valinta tuli tutkimushankkeesta, johon tein oman pro gradu- tutkielmani. Hankkeen löysin ohjaajani avulla, kun minulla ei oikein ollut selvyyttä siitä, mistä haluaisin tehdä graduni. Kyseinen hanke on kansainvälinen, joka on Australiasta lähtöisin. Hankkeen nimi on “Bridging the divide” ja sen tavoitteena on saada parempi ymmärrys siitä, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö ja maahanmuuttajataustaiset perheet ymmärtävät toisiaan ja toimivat varhaiskasvatuksessa.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten suomalaisen varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat tulkitsevat maahanmuuttajataustaisten vanhempien näkemyksiä varhaiskasvatuksesta, sekä millä keinoin varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat tukevat näitä perheitä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa. Suurin osa aiemmista tutkimuksista on keskittynyt peruskouluikäisiin (7–16). Nuorimpien lasten ikäryhmien ajantasaista tutkimusta on paljon vähemmän, jonka takia maahanmuuttajataustaisista lapsista varhaiskasvatuksessa kaivataan lisää tutkimusta.

Mitä pääsin hankkeessa tekemään ja mitä opin?

Tässä kirjoituksessa en voi suoraan kuvailla tuloksia, joita olen saanut, koska artikkelikäsikirjoitusta ei ole vielä julkaistu. Tutkimushankkeessa pääsin toimimaan osana tutkimusryhmää, jossa oli jäseniä muun muassa Suomesta ja Ruotsista. Itse artikkelikäsikirjoituksen tein kahden kanssakirjoittajan kanssa. Kirjoitin artikkelikäsikirjoituksen englannin kielisenä, koska tutkimuksella tavoitellaan kansainvälistä tavoitettavuutta. Tämän takia myös julkaisukanavaksi, johon artikkelikäsikirjoitus lähetetään on kansainvälinen varhaiskasvatukseen keskittyvä lehti “Journal of Early Childhood Education”. Hankkeessa pyrittiin keräämään vastaavia aineistoja Suomesta sekä Australiasta, jotta niiden vertailu olisi mahdollista. Osallistuin hankkeeseen mukaan alusta alkaen. Tämän takia pääsin itse keräämään aineistoa sekä osallistumaan suunnittelupalavereihin.

Pro gradu –tutkielman tekeminen artikkelimuotoisena tutkimushankkeeseen opetti valtavan paljon tutkimuksen tekemisestä. Useamman kerran, kun luulin jo olevani valmis, niin artikkelikäsikirjoitusta tarvitsikin vielä muokata ja tiivistää. Etenkin tieteellisen tekstin kirjoittaminen ja sen tiivistäminen oli asia, jota en oikein hallinnut ennen kuin sain ohjausta siihen. Koin myös, että pystyin pitämään aikatauluista ja laadusta paremmin kiinni graduprosessin ajan, kun en ollut vastuussa vain itselleni. Englannin tieteellinen kirjoittaminen oli samaan aikaan valtavan opettavaista, että haastavaa. Jouduin haastamaan itseäni, mutta toisaalta kirjoittamisen edetessä koin oppineeni tieteellisen tekstin kirjoittamista englanniksi sekä ylipäätään vahvistaneeni omaa englannin kieltäni. Loppukaneettina voin lämpimästi suositella gradun kirjoittamista artikkelimuotoisena. Mielestäni oli todella antoisaa oppia, miten tieteellisessä maailmassa toimitaan.

Lassi Lavanti

Luokanopetuksen maisteriopiskelija

Mikä on artikkeligradu?

Artikkeligradu on uudenlainen lähestymistapa opinnäytetyön kirjoittamiseen. Artikkelimuotoinen tutkielma on kaksiosainen, siihen sisältyy sekä tieteelliseen lehteen lähetettävä artikkelikäsikirjoitus että tiedekunnalle palautettava artikkelin koontiosa. Artikkelikäsikirjoitus kirjoitetaan yhteistyössä tutkimusryhmän kanssa ja koontiosan opiskelija kirjoittaa itsenäisesti. Pro gradun kirjoittaminen artikkelimuotoisena tarjoaa opiskelijalle mahtavan mahdollisuuden päästä osallistumaan tutkimusryhmän jäsenenä tieteellisen tutkimuksen tekemiseen aina julkaisuprosessiin saakka. Ainutlaatuisen kokemuksen myötä opiskelija kasvattaa asiantuntijuuttaan ja hänen on mahdollista saavuttaa tieteellinen ansio.

Artikkeligradu vs. perinteinen gradu

Vertailtaessa perinteistä gradua ja artikkeligradua keskenään, kolme merkittävää eroa nousee esiin. Ensimmäinen ero koskee sivumäärää: perinteinen gradu on noin 50–70 sivua, kun tieteellisen artikkelin käsikirjoitus on noin 5000–7000 sanaa eli noin 20 sivua (riippuen valitusta julkaisulehdestä). Molemmissa graduversioissa opiskelija käy koko tutkimusprosessin läpi, mutta artikkeligradussa asiat tulee esittää tiivistetymmin ja tarkasti rajatusta näkökulmasta.

Toinen merkittävä ero gradumuotojen välillä liittyy kirjoittajakokoonpanoon. Perinteinen gradu kirjoitetaan yksilötyönä ja artikkelimuotoinen tutkielma on yhteisjulkaisu, jossa on yksi tai useampi kirjoittaja opiskelijan lisäksi. Opiskelija pääsee osallistumaan artikkelin kirjoitusprosessiin joko tutkimusryhmän johtajan tai graduryhmän ohjaajan ohjaamana. Artikkeligradun kirjoittamisen myötä opiskelija pääsee näkemään sekä tieteellisen tutkimusprosessin että julkaisuprosessin.

Kolmas ero on seuraava: perinteisessä gradussa kirjoitetaan yksi julkaisu, kun taas artikkeligradu on kaksiosainen. Artikkelimuotoinen tutkielma sisältää tieteelliseen aikakauslehteen lähetettävän artikkelikäsikirjoitusosan sekä tiedekunnalle jätettävän koontiosan, jossa opiskelija kuvaa tiivistetysti artikkelikäsikirjoituksen keskeiset asiat, kuvaa omaa osuuttaan kirjoitusprosessissa ja laajentaa yhtä valitsemaansa osa-aluetta. Artikkelikäsikirjoitus kirjoitetaan prosessityönä alan tutkijoiden kanssa ja koontiosa on täysin opiskelijan omaa käsialaa. Koontiosan pituus on noin 10–20 sivua.

Artikkelikäsikirjoituksen kirjoitusprosessi

Artikkelimuotoinen vaihtoehto sisältää samoja vaiheita kuin perinteisenkin gradun kirjoittaminen. Tutkielmaprosessissa tulee perehtyä tutkimustehtävään liittyvään lähdekirjallisuuteen, muodostaa teoreettinen viitekehys, kerätä ja analysoida aineisto (tai analysoida valmiiksi saatu aineisto), raportoida ja tulkita omat tulokset sekä esittää johtopäätökset.

Artikkeligradun kirjoitusprosessissa mielenkiintoisen ja ajankohtaisen aiheen sekä sopivan ohjaajan löytämisen jälkeen valitaan soveltuva lehti. Lehden valinta määrittää kielivalinnan, jos esimerkiksi haluaa kirjoittaa kansainvälisen artikkelin, toteutus on usein englanninkielinen. Tieteelliset lehdet eroavat toisistaan esimerkiksi muotoilun ja artikkelin maksimipituuden suhteen, mikä on hyvä ottaa huomioon jo alkuvaiheessa. Lisäksi artikkelin tyyppi vaikuttaa lehtivalintaan: osa lehdistä julkaisee empiirisiä, teoreettisia ja katsausartikkeleita, kun joillain lehdillä voi olla painotuksia tiettyihin artikkelityyppeihin.

Kun artikkelimuotoinen tutkielma on hyväksytty tiedekunnassa, lähetetään artikkelikäsikirjoitus valitulle lehdelle. Toimituskunta arvioi saapuneet käsikirjoitukset sekä päättää artikkelin lähettämisestä vertaisarviointiin. Arviointiprosessiin hyväksytyt artikkelikäsikirjoitukset etenevät vertaisarviointiin, jossa kaksi toisistaan riippumatonta arvioitsijaa arvioivat artikkelin anonyymissa muodossa. Artikkelin kirjoittajat
saavat arviointiprosessin jälkeen palautteen, jossa on usein artikkelia koskevia korjausehdotuksia. Korjausten laatimisen jälkeen tiedelehden toimittajat tekevät päätöksen artikkelin jatkoprosessista. Artikkeli voidaan joko hyväksyä julkaistavaksi, hylätä tai lähettää uudelleen arviointiin.

Miksi artikkeligradu?

Artikkeligradu on mielenkiintoinen vaihtoehto opiskelijalle, joka on kiinnostunut mahdollisuudesta kirjoittaa tieteellinen tutkimusartikkeli, joka lähetetään julkaistavaksi vertaisarvioituun tieteelliseen paperi- tai verkkolehteen. Artikkelin kirjoittaminen on upea kokemus, jonka myötä opiskelija osallistuu tutkimusryhmän jäsenenä sekä tutkimuksen tekemiseen että julkaisuprosessiin. Kun tutkimustulokset julkaistaan artikkelina, on mahdollisuus saavuttaa laajempi yleisö, sillä tieteen keskeinen kriteeri, julkinen arviointi sekä kritiikki mahdollistuvat paremmin.

Artikkelimuotoisen opinnäytetyön kirjoittaminen on antoisa ja opettavainen prosessi, jota voi kuvata ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi. Päätyypä opiskelija hakemaan jatko-opintoihin tohtorikoulutettavaksi tai toisenlaiselle urapolulle yliopiston ulkopuolelle, on artikkeligradu loistava mahdollisuus kehittää asiantuntijuuttaan ja syventää tietämystään tutkimuksen tekemisestä.

 

Vivianne Ruohola

Artikkelimuotoisen pro gradu -tutkielman kirjoittanut yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija