Tutkimuksen taustaa
Tällä hetkellä kiinnostus positiiviseen pedagogiikkaan on Suomessa suurta. Kasvatusalaa ohjaavat lait ja asiakirjat kuten esimerkiksi perusopetuslaki ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät monia positiivisen pedagogiikan teemoja ne ovatkin osaltaan vauhdittaneet positiivisen pedagogiikan jalkautumista arjen toimintaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei vaurio- tai ongelmakeskeisellä lähestymistavalla saavuteta toivottuja tuloksia kasvatustoiminnassa. Sen sijaan että kiinnitetään huomiota negatiivisiin asioihin, tulisikin keskittyä positiivisiin tekijöihin esimerkiksi lasten vahvuuksiin ja voimavaroihin.
Tutkimus nojautuu positiiviseen psykologiaan ja positiiviseen pedagogiikkaan missä lähtökohtana on asioiden ongelmakeskeisen lähestymistavan sijaan lasten omat vahvuudet, osallisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Se liittyy Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen ja Positive Learning Oy:n yhteiskehittämishankkeeseen. Tutkimuksen kohteena olivat esiopetuksen opettajat ja tavoitteena oli selvittää heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään digitaalisen palvelun käytöstä esiopetuksessa. Digitaaliset palvelut ja sovellukset ovat tänä päivänä osa arkeamme, joten on luonnollista, että niitä pyritään hyödyntämään myös kasvatustoiminnassa. Palvelu sisältää oppimateriaaleja luonteenvahvuuksien opettamiseksi, sekä työkalun hyvän huomaamisen tueksi. Tutkimukseni antaa tuoretta tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat hyödyntää digitaalista palvelua työssään ja opetuksessaan, lisäksi tutkimustulokset antavat viitteitä siitä mitä ongelmia tai haasteita palvelun käyttöön saattaa liittyä.
Tutkimustulokset
Tutkimustulosten mukaan opettajilla oli pääosin myönteisiä kokemuksia digitaalisen palvelun käytöstä esiopetuksessa. Se toimi heidän mielestään hyvin lasten vahvuuksien tunnistamisen tukemisessa. Opettajat kokivat myös itse oppineensa tunnistamaan lasten vahvuuksia eri tavalla kuin aiemmin ja ymmärsivät että jokin asia lasten toiminnassa minkä he olivat ennen kokeneet negatiiviseksi voikin olla oikeassa tilanteessa lapsen vahvuus. Lisäksi he havaitsivat, että kun he asettivat tavoitteeksi jonkin vahvuuden, se lisääntyi ryhmässä huomattavasti. Huomaa hyvä! -työkalu toimi opettajien mukaan hyvin myönteisen palautteenannon välineenä. He kokivat, että myönteinen palaute kannusti lapsia pohtimaan omia vahvuuksiaan ja näin he oppivat myös tunnistamaan niitä. Opettajien mukaan Huomaa hyvä! -työkalu toimi hyvin pedagogisen dokumentoinnin välineenä. He kokivat tärkeäksi, että koettuihin onnistumisen hetkiin voidaan työkalun avulla myöhemmin palata ja käsitellä niitä yhdessä lasten kanssa. Työkalu tuki myös heidän työtään ja esiopetuksen eri prosesseja kuten toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. He kokivat, että digitaalisen palvelun käytön aloittaminen vaikutti heidän toimintatapaansa kokonaisuudessaan.
Tiina Junni
Pro gradu -tutkielma:
Positiiviseen pedagogiikkaan liittyvä digitaalinen palvelu esiopetuksen opettajan työkaluna esiopetuksessa