Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten perheiden tukemiseen

Kirjoitin tämän tutkielman artikkelimuotoisena pro gradu- tutkielmana, jonka tarkoituksena oli tutkia maahanmuuttajataustaisia perheitä henkilöstön näkökulmasta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kiinnostus aiheeseen minulle tuli omista sivuaineopinnoistani, jotka kuuluvat osaksi yhteiskunta toisena opetettavana aineena opintokokonaisuutta. Nämä opinnot ovat tuoneet kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita käsitteleviin teemoihin, mutta kuitenkin lopullinen aiheen valinta tuli tutkimushankkeesta, johon tein oman pro gradu- tutkielmani. Hankkeen löysin ohjaajani avulla, kun minulla ei oikein ollut selvyyttä siitä, mistä haluaisin tehdä graduni. Kyseinen hanke on kansainvälinen, joka on Australiasta lähtöisin. Hankkeen nimi on “Bridging the divide” ja sen tavoitteena on saada parempi ymmärrys siitä, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö ja maahanmuuttajataustaiset perheet ymmärtävät toisiaan ja toimivat varhaiskasvatuksessa.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten suomalaisen varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat tulkitsevat maahanmuuttajataustaisten vanhempien näkemyksiä varhaiskasvatuksesta, sekä millä keinoin varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat tukevat näitä perheitä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa. Suurin osa aiemmista tutkimuksista on keskittynyt peruskouluikäisiin (7–16). Nuorimpien lasten ikäryhmien ajantasaista tutkimusta on paljon vähemmän, jonka takia maahanmuuttajataustaisista lapsista varhaiskasvatuksessa kaivataan lisää tutkimusta.

Mitä pääsin hankkeessa tekemään ja mitä opin?

Tässä kirjoituksessa en voi suoraan kuvailla tuloksia, joita olen saanut, koska artikkelikäsikirjoitusta ei ole vielä julkaistu. Tutkimushankkeessa pääsin toimimaan osana tutkimusryhmää, jossa oli jäseniä muun muassa Suomesta ja Ruotsista. Itse artikkelikäsikirjoituksen tein kahden kanssakirjoittajan kanssa. Kirjoitin artikkelikäsikirjoituksen englannin kielisenä, koska tutkimuksella tavoitellaan kansainvälistä tavoitettavuutta. Tämän takia myös julkaisukanavaksi, johon artikkelikäsikirjoitus lähetetään on kansainvälinen varhaiskasvatukseen keskittyvä lehti “Journal of Early Childhood Education”. Hankkeessa pyrittiin keräämään vastaavia aineistoja Suomesta sekä Australiasta, jotta niiden vertailu olisi mahdollista. Osallistuin hankkeeseen mukaan alusta alkaen. Tämän takia pääsin itse keräämään aineistoa sekä osallistumaan suunnittelupalavereihin.

Pro gradu –tutkielman tekeminen artikkelimuotoisena tutkimushankkeeseen opetti valtavan paljon tutkimuksen tekemisestä. Useamman kerran, kun luulin jo olevani valmis, niin artikkelikäsikirjoitusta tarvitsikin vielä muokata ja tiivistää. Etenkin tieteellisen tekstin kirjoittaminen ja sen tiivistäminen oli asia, jota en oikein hallinnut ennen kuin sain ohjausta siihen. Koin myös, että pystyin pitämään aikatauluista ja laadusta paremmin kiinni graduprosessin ajan, kun en ollut vastuussa vain itselleni. Englannin tieteellinen kirjoittaminen oli samaan aikaan valtavan opettavaista, että haastavaa. Jouduin haastamaan itseäni, mutta toisaalta kirjoittamisen edetessä koin oppineeni tieteellisen tekstin kirjoittamista englanniksi sekä ylipäätään vahvistaneeni omaa englannin kieltäni. Loppukaneettina voin lämpimästi suositella gradun kirjoittamista artikkelimuotoisena. Mielestäni oli todella antoisaa oppia, miten tieteellisessä maailmassa toimitaan.

Lassi Lavanti

Luokanopetuksen maisteriopiskelija