Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä kestävyys merkitsee second hand -kuluttajille ja mitä muita merkityksiä kuluttajat liittävät second hand -kuluttamiseen. Second hand -kuluttajat ovat aikaisemmissa tutkimuksissa kokeneet käytettyjen tuotteiden kuluttamisen olevan ympäristöystävällisempää, taloudellisempaa ja eettisempää, kuin uusien tuotteiden ostamisen. Kuluttajat ovat myös kokeneet kirpputoreilla kiertelyn olevan hyvä tapa viettää aikaa tai tehdä odottamattomia ja kiinnostavia löytöjä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on konstruoitu kuluttamisen käytäntöjen, länsimaisen kulutuskulttuurin ja second hand -kuluttamiseen liittyvän tutkimuksen avulla. Lisäksi keskeisenä teemana tutkimuksessa on kiertotalouden käsite ja siihen liittyvät toimintatavat. Tutkimuksen lopussa pohditaan tekijöitä, joilla voitaisiin kehittää second hand -myyntikanavien käyttäjäystävällisyyttä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, ja tutkimukseen osallistui kahdeksan henkilöä eri kaupungeista ympäri Suomea (n=8). Haastateltavilta kysyttiin muun muassa sitä, kuinka usein he ostavat tavaroita käytettynä, mitä perusteluja siihen liittyy ja mitä haasteita he ovat mahdollisesti kohdanneet ostaessaan second hand -kuluttamisessa. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksien avulla, mikä mahdollisti haastattelujen tekemisen kotioloissa niin tutkittavien kuin tutkijan osalta. Haastattelussa kysyttiin myös, mitä kiertotalous heille merkitsee sekä millaiseksi he kokivat nykyaikaisen kulutuskulttuurin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa lähestymistapaa hyödyntäen.
Tulokset ja johtopäätökset
Lähes kaikki haastateltavat kokivat second hand -kuluttamisen tapana tehdä hankintoja edullisemmin. Osalle kirpputoreilla kiertely oli myös tapa viettää aikaa ja kirpputorit koettiin eräänlaisina aarreaittoina, joista voi löytyä mitä vain. Kiertotalous merkitsi haastateltaville esineiden elinkaaren pitkäikäisyyttä, tavaroiden kuluttamista loppuun ja niiden kierrättämistä. Kiertotalousajattelu, eli jätteiden syntymisen, resurssien haaskaamisen ja tarpeettomien tavaroiden uudelleen käyttäminen näkyi tutkittavien puheessa ja toiminnassa. Kaikki haastateltavat pyrkivät kierrättämään jätteensä tai tarpeettomat tavaransa asianmukaisesti myymällä ne joko tavallisella kirpputorilla tai internetissä, lahjoittamalla tai vaihtamalla niitä. Kiertotalous merkitsi useimmille haastateltavista tuotteen elinkaaren pitkäikäisyyden säilyttämistä ja resurssien, kuten tuotteen valmistusmateriaalien ja tuotannon aiheuttaman kuormituksen huomioimista. Kulutuskulttuuria kuvailtiin monissa yhteyksissä ahdistavaksi tai kestämättömäksi. Haasteiksi koettiin second hand -tuotteiden saatavuus ja valikoima sekä tuotteiden kuntoon ja laatuun liittyvät seikat. Osa koki perinteiset kirpputorit epäsiisteinä, minkä takia second hand -tuotteita etsittiin mieluummin internetistä. Kuluttajien kynnystä ostaa hyödykkeitä käytettynä voitaisiin madaltaa esimerkiksi siistien, modernien ja suuremmalla valikoimalla varustettujen kierrätyskauppojen ja uusien teknologisien sovelluksien avulla. Kotitalousopetukseen liittyvän kestävyyskasvatuksen keinoilla tuleville sukupolville voidaan opettaa resurssiviisaita toimintatapoja, kuten kulutuskäytäntöjä, jotka perustuisivat kiertotalousajatteluun.
Alpo Kivijärvi, kotitalousopettajan opintosuunta
Kuluttajien näkemyksien second hand -tuotteiden kuluttamisesta