Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Vieraiden kielten puhujien määrä Suomessa on kasvanut runsaasti viimeisen 30 vuoden aikana, ja vauhti on kiihtynyt lisääntyvän maahanmuuton vuoksi. Vieraskielisten ihmisten yhteiskuntaan integroitumisen kannalta on erityisen tärkeää, että he oppivat suomen kielen. Suomen kielen taito helpottaa muun muassa opiskelumahdollisuuksia, työllistymistä ja erilaisten palveluiden käyttöä.
Koulu on tärkeässä asemassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen taidon oppimisen kannalta. Koulussa opetetaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää (käytetään lyhennettä S2) oppilaille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai mikäli hänellä on muutoin monikielinen tausta.
Minäpystyvyydellä on tärkeä rooli kielen oppimisen kannalta. Minäpystyvyys tarkoittaa ihmisen käsityksiä omista taidoistaan suoriutua tietynlaisesta tehtävästä, ja se on avainasemassa ihmisen motivaation ja tehtävästä suoriutumisen kannalta.
S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvästä minäpystyvyydestä on tehty melko vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tehtävänä olikin selvittää, selittävätkö S2-oppilaiden sukupuoli, ikä, maassaoloaika ja lukusujuvuus heidän suomen kielen taitoon liittyvää minäpystyvyyttä. Lisäksi selvitettiin, eroaako S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys heille esitettyjen abstraktien ja konkreettien kysymysten välillä. Lopuksi tutkittiin, selittääkö toisaalta abstraktilla ja toisaalta konkreetilla tasolla mitattu minäpystyvyys S2-oppilaiden lukusujuvuutta.
Tutkimuksen toteutus
Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla osana Niilo Mäki Instituutin toteuttamaa Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen –hanketta keväällä 2016. Tämän tutkielman aineiston (N = 67) koehenkilöt olivat 3.–5.-luokkalaisia ja 9–12-vuotiaita S2-oppilaita eri puolilta Suomea. Regressioanalyysilla selvitettiin, selittävätkö oppilaan ikä, sukupuoli, maassaoloaika ja lukusujuvuus S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvää minäpystyvyyttä. Toistettujen mittausten t-testillä tutkittiin puolestaan abstraktilla ja konkreetilla tasolla mitatun minäpystyvyyden keskiarvoeroja. Lopuksi vielä selvitettiin regressioanalyysin avulla, selittääkö abstraktilla ja konkreetilla tasolla mitattu suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys lukusujuvuutta.
Tulokset ja johtopäätökset
Sukupuoli, ikä ja lukusujuvuus eivät selittäneet S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvää minäpystyvyyttä. Sen sijaan maassaoloaika selitti S2-oppilaiden luetunymmärtämiseen ja kirjoittamiseen liittyvää minäpystyvyyttä. Maassa ja sen kulttuurissa vietetyllä ajalla vaikuttaisi siis olevan tärkeä merkitys suomen kielen taitoon liittyvän minäpystyvyyden kannalta. Vaikuttaisi siltä, että kielitaitoon liittyvän minäpystyvyyden kannalta on tärkeää, että yksilö voi kokea olevansa osa valtakulttuuria ja laajempaa yhteisöä. Myös koulussa opitun suomen kielen taidon voisi ajatella vaikuttavan minäpystyvyyteen. Tämä tutkimustulos korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että yhteiskunta ja koulu panostavat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppimiseen ja kotoutumiseen.
Kyselyssä esitettyjen abstraktien kysymysten kohdalla S2-oppilaat arvioivat suomen kielen taitoon liittyvän minäpystyvyytensä keskimäärin paremmaksi kuin konkreettien kysymysten kohdalla. Abstraktin ja konkreetin minäpystyvyyden keskiarvot erosivat toisistaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Abstraktilla tasolla mitattu suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys ei selittänyt lukusujuvuutta, kun taas konkreetilla tasolla mitattu minäpystyvyys selitti sitä. Vaikuttaisi siltä, että kun oppilaille on ensiksi esitetty abstrakteja minäpystyvyyteen liittyviä kysymyksiä, he ovat aliarvioineet tehtävän vaativuutta. Sitten, kun oppilaille on esitetty konkreetteja kysymyksiä, he ovat ymmärtäneet tehtävän todellisen vaatimustason ja arvioineet pystyvyytensä heikommaksi. Kun minäpystyvyyttä mitataan eri spesifisyystasoilla voi tuloksista tulla siis erilaisia. Kielitaitoon liittyvää minäpystyvyyttä mitatessa olisikin syytä pohtia, millä spesifisyystasolla mittaaminen on mielekkäintä tutkimuskysymyksen kannalta.
Maiju Vehmas
S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys