Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten liikuntaa opettajat luokanopettajat voivat omalla toiminnallaan motivoida oppilaita liikuntatunnilla. Lisäksi tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää millaiset haasteet vaikeuttavat tätä oppilaiden motivointia. Tutkimukseen haastateltiin viittä saman koulun 5. ja 6. luokanopettajaa, jotka kaikki opettivat liikuntaa.
Liikunnanopetuksella on loistava mahdollisuus edistää suomalaisten liikkumattomuuteen liittyviä, pääosin terveydellisiä, ongelmia. Monet ovat voineet kokea liikuntatunnit ahdistavina, jolloin koululiikunta ei varmasti innosta koulun jälkeen ensimmäisenä soittamaan lähiliikuntaseuroja läpi, josko voisin ahdistua täällä lisää? Toisaalta erittäin positiiviset kokemukset liikunnasta saattavatkin mahdollistaa liikkujat aktiiviseen elämäntapaan myös koulun ulkopuolella.
Miten oppilaita voi motivoida?
Aiempien tutkimuksien mukaan kaiken tasoisten liikkujien motivaatiota koululiikunnassa lisää, jos opettajan toiminnassa esiintyy tiettyjä elementtejä. Näiden toimintojen avulla pyritään oppilaiden motivaatiota kohdistamaan itse tehtävästä nauttimiseen, sen sijaan että liikunta olisi pakkopullaa parempien numeroiden toivossa. Nämä toiminnat liittyvät myös siihen, että kaikki saavat omantasoisia tehtäviä ja opettaja antaa myös oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa mitä tunnilla tapahtuu. Palautetta annetaan pääosin henkilökohtaisesti suorituksista ja positiiviseen sävyyn. Pyritään oppilaiden innostuvan omasta kehityksestään ja minimoidaan vertailua muiden kanssa. Palautetta ei myöskään koskaan kohdisteta oppilaan persoonaan. Oppilaat ryhmitellään myös niin, että taitoerot tai muut ominaisuudet eivät korostu ja ole vertailtavissa. Arviointi perustuu myös oppilaan suoritusten kehitykseen, eikä vertaisten suoritusten vertailuun. Arvioinnissa korostetaan myös yhteishengen luomisen vaikutusta. Ajankäytön kanssa opettajien kuuluu myös olla tarkkana, jotta omaan höpöttämiseen ei kulu liikaa aikaa, vaan oppilaat saavat rauhassa aikaa harjoitella ja mahdollisuuden kehittyä.
Tutkimuksen tulokset
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että kyseisen peruskoulun opettajat tukivat kaikilla edellä mainituilla keinoilla oppilaiden motivaatiota liikuntaa kohtaan. Haasteita kuitenkin tässä koulussa riitti. Opettajien mukaan he eivät pystyneet kaikkia keinoja käyttämään, esimerkiksi antamaan oppilaille vapautta ja vastuuta, koska tunnit olisivat levähtäneet käsiin. Opettajien mukaan haasteita nousi neljässä eri kategoriassa. Ensimmäinen oli oppilaiden käyttäytymisen haasteet ja tarkemmin tunteidenhallinnan ongelmat. Toinen oli se, että oppilaat kokivat olevansa niin huonoja, etteivät halunneet osallistua. Kolmantena nousi esille murrosiän kynnyksellä olevien oppilaiden tarkkailu siitä, ketkä ovat mukana ja mihin peliin ja leikkiin olisi nyt hyvä lähteä mukaan. Kasvojaan ei sopinut menettää missään tilanteessa. Neljäs haaste oli ympäristön aiheuttamat tila ja välineongelmat, jotka eivät mahdollistaneet kaikkia opettajien suunnitelmia hyvästä ja innostavasta tunnista.
Tutkimuksen hyödyt
Tutkimusta oli todella mielenkiintoista tehdä ja haastatteluista tuli esille paljon mielenkiintoisia pointteja ja esimerkkejä. Tämä tutkimus avasi itselleni uusia näkökulmia oppilaiden motivoimisesta ja heikompien oppilaiden mukaan saamisesta. Tätä tutkimusta voidaan mahdollisesti hyödyntää liikunnanopetuksen suunnittelussa ja oppia kiinnittämään huomiota asioihin, joita ei muuten välttämättä huomioisi. Olisi myös mielenkiintoista tutkia minkälaisia keinoja tukemiseen muissa kouluissa käytetään ja minkälaisia haasteita siellä kohdataan.
Asko Santero
Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston tukeminen ja sen haasteet peruskoulun liikunnanopetuksessa – Liikuntaa opettavien luokanopettajien näkökulma