Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa nostaa esiin muutamia kiinnostavia uutisia ja lukusuosituksia alkuvuodelta. Käsittelyssä on muun muassa Euroopan unionin neuvoston julkilausuma tieteellisestä julkaisemisesta ja uuden tekijänoikeuslain vaikutukset tutkimukseen. Tieteellisen julkaisemisen kulttuuria tarkastellaan eri kulmista. Seitsemän suuren kustantajan kanssa aloitettavat lehtineuvottelut tuovat omaa jännitystä syksyyn ja talveen. Puolivuotiskatsauksen avausosassa tehtiin yhteenveto alkuvuoden kotimaan tapahtumista.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus”

700 euron artikkelikohtainen maksu ja muita kysymyksiä uudesta rahoitusmalliehdotuksesta – vastaamassa Emilia Palonen

”Mielestämme vastuun artikkelin avoimuuden rahoittamisesta ei pidä jäädä kirjoittajalle vaan organisaatiolle, jossa hän tiedettä tekee tai on tehnyt.” Näin perustelee Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Emilia Palonen tutkimusorganisaatioiden roolia elokuussa julkaistussa ehdotuksessa avointen kotimaisten tiedelehtien rahoitukseksi. Palonen toimi TSV:n asettaman työryhmän puheenjohtajana ja tässä blogihaastattelussa hän avaa muutamia ehdotukseen liittyviä kysymyksiä, kuten rahoitusosuuden määräytymistä.

Jatka lukemista ”700 euron artikkelikohtainen maksu ja muita kysymyksiä uudesta rahoitusmalliehdotuksesta – vastaamassa Emilia Palonen”

Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus”

AVOTT has continued on the path set by ATT – Finland has created its own model for national cooperation in open science

Think Open 2018 revisited! The third blog post of 29 May 2018 is about the open science and data action plan, including the launch of the national coordination of open science under the auspices of the Federation of Finnish Learned Societies (TSV). The past five years have been an energetic period of implementation the action plan. According to Ilmari Jauhiainen, member of the national open science secretariat, of the eight-point programme, only securing funding for open science has – so far – remained uncharted territory.

Jatka lukemista ”AVOTT has continued on the path set by ATT – Finland has created its own model for national cooperation in open science”

Does the researcher have time to manage the data? According to Susanna Nykyri, what is needed now is ”investment in time management”

Think Open 2018 revisited! The second blog post of 22 May 2018 was about the data citation roadmap and the emerging phenomenon of research data management and sharing. According to Susanna Nykyri, chief specialist at the Tampere University, recommendations like the roadmap are still important, but tangible responsibilities and resourcing are needed to implement them and support practices. This kind of realism also applies to time: ”What we value in working time planning goes hand in hand with meritocracy practices”, Nykyri says.

Jatka lukemista ”Does the researcher have time to manage the data? According to Susanna Nykyri, what is needed now is ”investment in time management””

Open science develops when practical solutions support researchers – interview with Mikko Tolonen

Think Open 2018 revisited! The first article in the blog on 7 May 2018 was a dialogue interview between vice rector Jouko Väänänen and associate professor Mikko Tolonen. The article covered open science themes extensively. In the new review of the debate five years ago, Tolonen highlights the importance of practical solutions in promoting open science, and he uses the DARIAH-FI network as an example.

Jatka lukemista ”Open science develops when practical solutions support researchers – interview with Mikko Tolonen”

AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön

Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin kolmas juttu 29. toukokuuta 2018 on uutinen Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmasta, johon sisältyy myös avoimen tieteen kansallisen koordinaation aloittaminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet tarmokasta ohjelman toteuttamisen aikaa. TSV:n avoimen tieteen sihteeristöön kuuluvan Ilmari Jauhiaisen mukaan kahdeksankohtaisesta ohjelmasta vain avoimen tieteen rahoituksen varmistaminen on jäänyt – toistaiseksi – kartoittamattomaksi kohdaksi.

Jatka lukemista ”AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön”

Onko tutkijalla aikaa hallita dataa? Susanna Nykyrin mukaan nyt tarvitaan ”investointeja ajankäytön mahdollistamiseen”

Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin toinen juttu 22. toukokuuta 2018 käsitteli dataviittaustiekarttaa ja siitä avautuvaa tutkimusdatan hallinnan ja jakamisen ilmiökenttää. Tampereen yliopiston johtavan tietoasiantuntijan Susanna Nykyrin mukaan tiekartan tapaiset suositukset ovat yhä tärkeitä, mutta niiden toimeenpanoon ja käytäntöjen tukemiseen tarvitaan konkreettista vastuutusta ja resursointia. Tämä koskee myös aikaa: ”Meritoitumiskäytänteiden kanssa käsi kädessä kulkee se, mitä työaikasuunnittelussa arvostamme”, Nykyri toteaa.

Jatka lukemista ”Onko tutkijalla aikaa hallita dataa? Susanna Nykyrin mukaan nyt tarvitaan ”investointeja ajankäytön mahdollistamiseen””

Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen

Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin ensimmäinen juttu 7. toukokuuta 2018 oli avoimen tieteen teemoja laajasti kartoittanut dialogihaastattelu vararehtori Jouko Väänäsen ja apulaisprofessori Mikko Tolosen välillä. Tolonen nostaa viiden vuoden takaisesta keskustelusta esiin erityisesti käytännön ratkaisujen merkityksen avoimen tieteen edistämisessä, ja mainitsee esimerkkinä DARIAH-FI-verkoston.

Jatka lukemista ”Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen”