Helsingin yliopisto
”DMP:n ymmärrys ja sisäistäminen on ollut yksi oleellisimpia kokemuksia tutkijaurallani”, kirjoittaa eläinlääketieteilijä Heli Hyytiäinen. Tekstissään hän kuvaa aineistonhallintasuunnitelmaan (DMP) liittyviä kielteisiä ennakko-odotuksiaan sekä prosessin, joka teki – ennakko-odotusten vastaisesti – DMP:stä tutkijantyön uuden työvälineen ja keskeisen osan jokaista tutkimussuunnitelmaa, pyydettiin sitä tai ei.
Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu
Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa on julkaistu vuonna 2023 kaikkiaan 32 kirjaa (12.12. mennessä). Joukossa on muun muassa opetuksessa käytettäviä kirjoja, tutkimusprojektien julkaisuja ja yhteistyökumppaneiden kirjoja eri tieteenaloilta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 2.1.2024]
Jatka lukemista ”Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu”
Avoin julkaiseminen ja kirjojen levinneisyys – mitä Helsinki University Pressin kartat kertovat?
Mitä avoimesti julkaistujen kirjojen levinneisyyskartat kertovat? Käsittelen aihetta Helsinki University Pressin (HUP) vuosien 2020–2022 latausten perusteella tehdyn kartan kautta. Vuoden 2022 loppuun mennessä HUPin kirjoja oli ladattu yli 100 000 kertaa, ja vähän yli puolet näistä latauksista tuli OAPEN- ja JSTOR-alustojen kautta. Koostimme näiltä alustoilta saatujen tietojen pohjalta kartan. Analysoin tässä blogitekstissä, mitkä tekijät vaikuttavat HUPin julkaisujen levinneisyyteen.
Timanttimalli elää organisaatioiden tuesta – näin Helsingin yliopisto tukee kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista
Timanttimallinen avoin julkaiseminen (diamond open access) on noussut voimakkaasti esiin etenkin eurooppalaisessa keskustelussa, kun on etsitty keinoja kohti nykyistä kestävämpää julkaisukulttuuria. Timanttijulkaisemisessa ei makseta kirjoittajamaksuja, vaan julkaisemisen rahoitus tapahtuu yleensä organisaatioiden kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään eri keinoja, joilla Helsingin yliopisto rahoittaa timanttimallista julkaisemista, ja taustoitetaan ilmiötä laajemminkin HY-perspektiivistä.
More transparency on open access pricing – University of Helsinki contributes to the OpenAPC service
Updated information on the open access fees paid by research organisations is key to moving towards a more financially sustainable publishing culture. Last year, the University of Helsinki joined the international OpenAPC service, which maintains an open database of open access fees.
Tervetuloa avoimeen pikkujouluwebinaariin – esillä uudet HOB-kirjat ja yliopiston open access -kanavat
Mitä kirjoja Helda Open Booksissa on vuoden 2023 aikana julkaistu ja millaisia maksuttomia avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia yliopistolaisilla on käytössään? Tervetuloa HOB-pikkujouluwebinaariin tiistaina 12.12.2023 kello 14!
Citizen science project to be awarded – submit your nomination for the University of Helsinki Open Science Award by 29 September
The University of Helsinki Open Science Award will be announced during Open Access Week on 26 October, 2023. This is the seventh time the award has been given. This year’s theme is citizen science, and the nominations for the award will be accepted until 29 September.
Open Science blog articles from late spring and early autumn
Between May and September 2023, the Think Open blog has focused on topics such as responsible research, the situation of domestic scientific journals and the openness of publications at the University of Helsinki.
Jatka lukemista ”Open Science blog articles from late spring and early autumn”
AVOTT has continued on the path set by ATT – Finland has created its own model for national cooperation in open science
Think Open 2018 revisited! The third blog post of 29 May 2018 is about the open science and data action plan, including the launch of the national coordination of open science under the auspices of the Federation of Finnish Learned Societies (TSV). The past five years have been an energetic period of implementation the action plan. According to Ilmari Jauhiainen, member of the national open science secretariat, of the eight-point programme, only securing funding for open science has – so far – remained uncharted territory.
Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha
Kulttuuriperintöaineiston digitalisaatio vaatii monenlaista osaamista, jota julkisessa keskustelussa ei aina oteta huomioon. Aineiston käytettävyys edellyttää erityisesti kuvailua eli metadataa, joka vanhassa aineistossa on monesti puutteellista ja vaatii täydentämistä. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen on myös tarkoitus säilyä ja olla ymmärrettäviä jopa satojen vuosien kuluttua, mikä on huomioitava pitkäaikaissäilytysratkaisuissa.
Jatka lukemista ”Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha”