Helda Open Booksissa on julkaistu yli 60 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!

Tähän päivittyvään blogipostaukseen on listattu kaikki Helda Open Booksissa 2019–2023 julkaistut avoimet kurssikirjat. Tiedekunnista aktiivisimpia HOB-julkaisijoita ovat olleet valtiotieteellinen, humanistinen, teologinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Jos pohdit kurssikirjan avointa julkaisemista, lue aiheeseen liittyvä uutinen ja HOB-julkaisemista taustoittava blogiartikkeli.[Artikkelia on päivitetty 12.12.2023.]

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu yli 60 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!”

More than 60 open textbooks published in Helda Open Books – here they are!

This up-to-date blog post lists all open textbooks published in Helda Open Books during 2019–2023. Among the faculties, the most active HOB publishers have been the Faculty of Social Sciences, the Faculty of Arts, the Faculty of Theology and the Faculty of Educational Sciences. If you are considering the open access publishing of a textbook, read the blog post about HOB publishing. [This article was updated in December 12, 2023.]

Jatka lukemista ”More than 60 open textbooks published in Helda Open Books – here they are!”

Altmetriikka tiedeviestinnän apuna

Altmetriikka tarkoittaa tutkimusjulkaisujen vaikuttavuuden arvioimista mittaamalla julkaisujen näkyvyyttä verkossa eli tyypillisesti erityisesti verkkouutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Monelle tutkijalle altmetriikka näyttäytyy lähinnä pienenä värikkäänä pallerona oman yliopiston julkaisutietokannassa. Mutta voisiko siitä olla myös vuorovaikutuksen apuvälineeksi?

Jatka lukemista ”Altmetriikka tiedeviestinnän apuna”

Humanisti datamaailmassa, tutkijat tiedeinstituuteissa ja avointa opetusta Kumpulassa – Think Open -blogi helmikuussa

Lyhyt katsaus Helsingin yliopiston Think Open -blogin sisältöihin helmikuussa. Aiheita olivat muun muassa tutkimusdata eri näkökulmista, tiedeinstituuttien tutkijoiden asema avoimessa tieteessä, avoin opetus ja avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa, tutkijat tiedeinstituuteissa ja avointa opetusta Kumpulassa – Think Open -blogi helmikuussa”

Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja

Kemian laitos - Veikko Somerpuro

Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat kohtaavat tämän tästä tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden ylläpitäminen edellyttää tutuista rutiineista poikkeamista. Tietokoneen tai laitteen malli voi olla yliopistoympäristössä ainutlaatuinen tai sen käyttötapa saattaa kaivata sekä tavanomaista huolellisempaa tietoturvaa että laitteen helppoa käytettävyyttä opiskelijoille ja vieraileville tutkijoille. Tässä jutussa tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Sebastian Porceddu kertoo, millaisia asioita laboratorioympäristöjen IT-hankinnoissa on hyvä ottaa huomioon.

Jatka lukemista ”Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja”

Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta

Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta”

Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin”

Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”

Avoimen tieteen vuosi 2021, Gilgamesh ja open access – Think Open -blogi vuodenvaihteessa

Think Open -blogiartikkeleissa oli joulu- ja tammikuussa kaksi pääteemaa: yhtäältä luotiin katsauksia päättyneeseen vuoteen 2021 avoimen tieteen näkökulmasta, toisaalta nostettiin esiin erityyppisiä avoimia kirjoja, jotka on julkaistu Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosi 2021, Gilgamesh ja open access – Think Open -blogi vuodenvaihteessa”